Sosiaalifoorumi: Maapallon biokulttuuriset yhteisölliset elämänperinnöt uhattuina

Siemenpuu-säätiö osallistuu aktiivisesti Suomen sosiaalifoorumiin 4.–5.5.2019 ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella (Dagmarinkatu 3, Helsinki).

La 4.5. klo 13.45-15.15, luokka 42 (4. krs):

Yhteisöllisten maa-alueiden rekisteröintipakko maaomaisuuksiksi uhkaa syrjäyttää satojen miljoonien ihmisten kestävät biokulttuuriset elämänperinnöt BKT:n kasvattamisen, ekstraktivismin, luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen torjunnan ja milloin minkäkin virallisen syyn nimissä. Maan ja metsän rekisteröinti kaupallisesti omistettavaksi ja viranhaltijoiden hallitsemaksi ottaa ne pois siitä elävästä käytöstä, joka on sopeutunut ja kestävästi omistunut elämään noiden maiden ja metsien uusiutuvaa elämää.

Maan ja metsän elämän monimuotoisuus on säilynyt maapallolla parhaiten alueilla, joissa maata ja metsää ei ole rekisteröity kenenkään omistamaksi. Maata ja metsää koskevien oikeuksien rekisteröinnin oma laillisuus riippuu siitä, kunnioittaako rekisteröinti ihmisoikeuksia ja ympäristön oikeuksia, joiden toteutumisen edistäminen on sen perustavin tehtävä. Sitä mukaa kun maita tai metsiä sen sijaan kuitenkin rekisteröidään virallisen modernin kaupallisen tai ympäristöhallinnon muiden tarkoitusten mukaan hallittaviksi, yhteisöjen kyky elää alueillaan tavalla, joka ei syrjäytä niiden elämän monimuotoisuutta, heikkenee. Tällä tavoin virallistettu maan hallinta on joko syrjäyttänyt monimuotoisen metsän tai siirtänyt ihmiset kaupunkeihin tai muun kaupallisen tai teollisen elämän piiriin, joka myös pitää monimuotoisen metsän pysyvästi syrjäytettynä.

Tämä miljoonien metsän uusiutumisesta eläneiden ihmisten pakkosiirto kaupunkeihin ja teollisuuteen tuhoaa kiihtyvällä vauhdilla sekä biodiversiteettiä että ilmastoa – vaikka se virallisesti niiden pelastamisen nimissä tehtäisiinkin. Se syrjäyttää alueella elämään sopeutuneet kestävät biokulttuuriset elämänperinnöt, jotka ovat ylläpitäneet metsien ja muiden elinympäristöjen monimuotoisuutta ja ihmisten kykyjä hallita itse ravintonsa ja muiden elinehtojensa paikallista tuotantoa.

Esimerkiksi Myanmarissa ja Intiassa on käynnissä miljoonien tällaista kestävää elämää metsissä eläneiden alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen asukkaiden pakkohäätö uusilla maa- tai metsälaeilla ja -asetuksilla vastoin kansainvälisten ihmisoikeus- ja biodiversiteetti- sekä alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä koskevia sopimuksia.

Ks. Intian alkuperäiskansojen häätöjä vastustava vetoomus ja heidän vaalijulistuksensa.

Myanmarin ihmisoikeusoloja seuraava YK:n erityisneuvonantaja vaatii 11.3.2019 Myanmaria vastuuseen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, mutta se edellyttää valtiotason aloitteellisuutta. Voisiko Suomi EU-puheenjohtajakaudellaan edistää asiaa?

Jos Intiassa vallassa oleva hallitus saa kevään vaaleissa jatkokauden, se on palauttamassa tai vahvistamassa brittien siirtomavallan aikaisia lakeja, joiden pohjalta metsäviranomaiset saavat vallan päättää metsien käytöstä ja siitä elävien ihmisten häädöistä sen mukaan miten he itse voivat siitä eniten hyötyä. Tämäkin koskee kymmenien miljoonien ihmisten elinehtoja ja -oikeuksia.

Tarvitaan kansainvälistä solidaarisuutta kestävien yhteisöllisten elämäntapojen ja perintöoikeuksien eteen.
Ja lisäksi herää kysymys: kuinka pikemminkin saada oppia Etelän vähän kuluttavista ja elinympäristön monimuotoisuutta ja hiilensidontakykyä suosivista elämäntavoista?

Puhujat

Kai Vaara (Siemenpuun biokulttuuriryhmä, Katajamäen ekoyhteisö)
Ville-Veikko Hirvelä (Siemenpuun biokulttuuriryhmä, Emmaus Aurinkotehdas, Uusi Tuuli ry.)
Lauri Nio (Siemenpuun biokulttuuriryhmä)
Thi Thi Moe (opiskelija-aktivisti, Danu autonominen alue, Myanmar)

Sosiaalifoorumin tapahtumasivu

Siemenpuun Biokulttuuriset oikeudet -teemaryhmä järjestää tapahtuman yhdessä Maan Ystävien Alkuperäiskansat ja yhteys maahan -toimintaryhmän, Katajamäki ry:n, Emmaus Aurinkotehdas ry:n sekä Uusi Tuuli ry:n kanssa. HUOM. Tilaisuuden näkemys maa-alueiden rekisteröinnistä ei edusta Siemenpuun virallista kantaa.