Järjestöissä valmistaudutaan kehitysyhteistyöhankkeiden alasajoon

Ulkoministeriö on julkistanut suunnitelman, jonka mukaan kansalaisjärjestöille suunnatusta kehitysyhteistyörahoituksesta leikataan 43 prosenttia. Järjestöille leikkaukset tarkoittavat jopa toiminnan loppumista.

Näkökulma: Me ensin, köyhät sitten?

Aiemmin kehitysyhteistyötä myytiin kansalle sillä ajatuksella, että kun kehitysmaissa köyhyys vähenee, myös me hyödymme. Nyt ajatusmalli meneekin toisin päin, kirjoittaa Teija Laakso.
Katunäkymä Oxford Streetillä Ghanassa

Pelastavatko yritykset Suomen kehitysyhteistyön?

Samalla, kun kehitysyhteistyöstä leikataan, ulkoministeriössä pyritään lisäämään yritysten roolia kehitysyhteistyössä. Tavoitteena on edistää vientiä ja vähentää köyhyyttä, mutta kriitikoiden mukaan resepti ei toimi.

Kehitysguru Paul Collier: Leikatkaa keskitulotason mailta

Pahinta, mitä Suomi voi tehdä kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen, on yrittää tehdä kaikki pienemmällä rahalla, sanoo professori Paul Collier. Järjestöt vetoavat yhä hallitukseen leikkausten maltillistamiseksi.

Mistä rahat kestävään kehitykseen?

Kehitysapu ei yksin riitä, mutta sillä voidaan ohjata muita rahavirtoja, kirjoittaa Laura Torvinen.

Suomelta apua Nepalin järistysuhreille

Maanjäristys on vaikuttanut jopa kahdeksan miljoonan ihmisen elämään.

Suomeen ehdotetaan kehitysyhteistyölakia

Suomen Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan jatkuvasti vaihtuvasta kehityspoliittisesta toimenpideohjelmasta pitäisi luopua ja tilalle harkita esimerkiksi kehitysyhteistyölakia. Kehitysministeri suhtautuu ajatukseen myönteisesti.

Suomi kasvatti kehitysapupottia viime vuonna

Suomen maksatukset kasvoivat enemmän kuin missään muussa OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaassa. Kasvu selittyy suurimmaksi osaksi edellisvuosilta jääneillä siirtomäärärahoilla, ulkoministeriöstä kerrotaan.

Selvitys: Yritysten ihmisoikeusloukkausten uhrien vaikea saada oikeutta

Suomalaisyritykset rikkovat harvoin ihmisoikeuksia, mutta rikkomustapauksessa uhrien olisi hankala päästä oikeuteen.

Selvitys: Tulosjohtaminen kangertelee Suomen kehityspolitiikassa

Tuoreessa evaluaatiossa ehdotetaan muun muassa nykyisenkaltaisista kehityspoliittisista ohjelmista luopumista, sillä ne ovat liian lyhytaikaisia tulosten aikaan saamiseksi.

Paatero: Suomi on yhä sitoutunut 0,7-tavoitteeseen

Kehitysyhteistyörahoituksen nosto 0,7 prosenttiin BKTL:stä on yksi Suomen kehitysyhteistyön suurimmista haasteista, sanoo kehitysministeri videohaastattelussa.

Ulkoministeriön entinen virkamies lyttää kehitysavun

Perinteisen kehitysavun antamiselle ei ole enää perusteita, arvioi muun muassa Suomen Mosambikin suurlähetystössä uraa tehnyt Matti Kääriäinen. Ulkoministeriössä väitteitä ei niellä purematta.

Suomalaiset näkevät maailman synkempänä kuin se on

Kansa uskoo, että köyhyys on lisääntynyt, vaikka se on vähentynyt, käy ilmi kyselystä.

Ulkoministeriön korruptionappia painettu harvakseltaan

Ulkoministeriö lanseerasi kesäkuussa nettisovelluksen, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilyistä. Alkupiikin jälkeen ilmoituksia on tullut vain muutama.

Uusi teknologia tekee tuloaan kehitysyhteistyöhön

Älypuhelinten ja tablettien kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia myös kehitysyhteistyöhön. Esimerkiksi Plan ja Kirkon Ulkomaanapu kehittävät mobiilioppimisympäristöjä. Teknologia ei kuitenkaan ole automaattinen tie onneen.

YK:n ilmastorahastoon 7,4 miljardia euroa – "liian vähän"

Järjestöjen mukaan eilen tehdyt lupaukset vihreään ilmastorahastoon ovat tervetulleita, mutta vasta alku.

Suomi lisää apua unohdettujen kriisien uhreille

"Vuosi on ollut poikkeuksellisen raskas", sanoo kehitysministeri Sirpa Paatero (sd).
Tilaa aihepiirin Ulkoministeriö RSS-syöte