Suomen Rauhanliitto
Osoite
Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki
Puhelinnumero
040 717 1575
Kotisivut
http://www.rauhanliitto.fi
Suomen Rauhanliitto - Finlands Fredsförbund on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhantyön kattojärjestö. Sen jäseninä on yli kymmenen suomalaista rauhanjärjestöä. Rauhanliitto haluaa rakentaa maailmaan rauhaa tukemalla konfliktien ennalta ehkäisyä, väkivallatonta rauhanturvatoimintaa, joukkotuhoaseiden täydellistä kieltoa ja aseidenriisuntaa.
Suomalaislääkäri valittu kansainvälisen Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön johtoon
Suomalaislääkäri valittu kansainvälisen Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön johtoon
Kati Juva on valittu IPPNW:n (International Physicians for the Prevention of Nuclear War) yhdeksi rinnakkaispresidentiksi järjestön maailmankokouksessa Mombasassa, Keniassa.
Rauhanliiton kevätkokous: Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg on huolissaan suomalaisen demokratian tulevaisuudesta
Rauhanliiton kevätkokous: Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg on huolissaan suomalaisen demokratian tulevaisuudesta
Rauhanliiton puheenjohtaja nosti kevätkokouksessa erityisesti huolen yhteiskunnallisen keskustelun valjastamisesta vain yhden turvallisuuspoliittisen linjan taakse. Usein sanotaan, että ensimmäinen sodan uhri on totuus. Suomi ei kuitenkaan ole sodassa, vaikka tuemme Ukrainaa kaikin tavoin.
Mielenosoituksissa 25.2. vaaditaan rauhaa Ukrainaan ja Venäjää vastuuseen
Mielenosoituksissa 25.2. vaaditaan rauhaa Ukrainaan ja Venäjää vastuuseen
Rauhanjärjestöt järjestävät yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa lauantaina 25.2.2023 mielenosoituksen Helsingissä ja muilla paikkakunnilla rauhan saamiseksi Eurooppaan.
Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?
Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?
Suomi on perinteisesti ajanut ulkopolitiikassaan ydinaseiden vähentämistä maailmasta. Naton jäsenenä se joutuu pohtimaan, miten käytännössä tukea yhtä aikaa sekä ydinaseriisuntaa että ydinpelotetta. ”Jatkossa Suomen pitää miettiä, mitä ydinaseriisunnan kannattaminen käytännössä tarkoittaa ja miten se osaltaan elää ristiriidan kanssa”, sanoo tutkija Tytti Erästö.
Sota ja tunteet – Julman sodan riehuessa Ukrainassa rauhanjärjestöjen tehtävänä on puhua kansainvälisen oikeuden ja tunteiden säätelyn puolesta
Sota ja tunteet – Julman sodan riehuessa Ukrainassa rauhanjärjestöjen tehtävänä on puhua kansainvälisen oikeuden ja tunteiden säätelyn puolesta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti, että emme ole kaikesta toisen maailmansodan jälkeisestä edistyksestä huolimatta tulleet immuuneiksi perinteisen sodan viholliskuvien rakentamiselle ja ihmisryhmien demonisoinnille. Vihan lietsominen on paitsi moraalisesti tuomittavaa, myös vaarallista yhdenvertaisuuden ja kestävän rauhan kannalta, kirjoittaa Pihla Hankamäki.
Järjestöt ovat huolissaan ydinaseista, nimesivät ydinasekysymysten asiantuntijaryhmän
Järjestöt ovat huolissaan ydinaseista, nimesivät ydinasekysymysten asiantuntijaryhmän
Suomen Rauhanliitto ja joukko muita järjestöjä on nimennyt itsenäisesti työtään tekevän ydinaseiden seurantaryhmän. Ryhmässä on mukana tutkijoita ja asiantuntijoita.
Object War -kampanja vaatii aseistakieltäytyjien suojelua
Object War -kampanja vaatii aseistakieltäytyjien suojelua
Rauhanjärjestöt ovat avanneet EU:lle osoitetun vetoomuskampanjan, jossa vaaditaan muun muassa kansainvälisen suojelun myöntämistä venäläisille ja valkovenäläisille sotilaskarkureille ja aseistakieltäytyjille.
Kansainvälistä Rauhanpäivää 21.9.2022 vietetään myös Suomessa
Kansainvälistä Rauhanpäivää 21.9.2022 vietetään myös Suomessa
YK:n rauhanpäivän teema on tänä vuonna ”Lopetetaan rasismi. Rakennetaan rauhaa.”
Ukrainan sota nosti voimapolitiikan julkisen keskustelun ytimeen, ja se haastaa rauhanliikkeen – ”On tärkeä saada ihmiset ymmärtämään, että sodat eivät ole väistämättömiä”
Ukrainan sota nosti voimapolitiikan julkisen keskustelun ytimeen, ja se haastaa rauhanliikkeen – ”On tärkeä saada ihmiset ymmärtämään, että sodat eivät ole väistämättömiä”
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen julkista keskustelua ovat hallinneet aseellisen voimankäytön teemat. Pitkän linjan rauhanaktiivit peräänkuuluttavat monipuolisempaa keskustelua militarismin tilalle.