Näkökulmat

Urheilu opettaa maailmankansalaisuuteen

Liikunnan ja urheilun suhde kehitysyhteistyöhön kantaa hedelmää monella tavalla: liikuntatunnit houkuttelevat lapsia kouluun, tarjoavat tytöille mahdollisuuden osallistua sosiaaliseen toimintaan kodin ulkopuolella ja opettavat yhteistyötä ja sääntöjen noudattamista. Aihe oli esillä YK:n urheilun ja liikuntakasvatuksen vuoden kunniaksi järjestetyssä seminaarissa keskiviikkona.

Telttaleiri elää viikon kahdella eurolla päivässä

Changemaker-verkoston nuoret elävät viikon ajan telttaleirissä Helsingissä kahdella eurolla päivässä - summalla, jolla säännöllisesti kituuttaa noin puolet maailman väestöstä. Kampanja ajoittuu samalle viikolle kuin hallituksen neuvottelut budjettikehyksistä, ja tavoitteena on kasvattaa painetta kehitysapumäärärahojen nostamiselle.

Lasten köyhyys lisääntynyt rikkaissa maissa

Huolimatta talouskasvusta on köyhyydessä elävien lasten osuus OECD-maissa viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt, ilmenee Unicefin uudesta raportista. Ikääntyvän väestön yhteiskunnissa huoli terveydenhuollosta ja eläkkeistä on jättänyt varjoonsa kysymyksen lasten hyvinvoinnista. Suomi kuitenkin sijoittuu tutkimuksen kärkijoukkoon.

Globalisaatiopeliä

Vaikuttaa siltä, että poliitikot sekoittavat tahallaan aidat ja aidanseipäät arvostellessaan presidentti Halosta hänen globalisaatio-lausunnoistaan. Asian ydin ei ole se, vastustetaanko vai kannatetaanko, vaan se, mitä globalisaatiolla tarkoitetaan. Hämärästä käsitteestä on löydetty oiva lyömäase haluttaessa korostaa edistyksellisyyttä vanhakantaisuuden sijaan, kirjoittaa maailma.netin toimittaja Eija Palosuo.

Jyväskylässä koulutetaan kehitysyhteistyön osaajia

Jyväskylän yliopistossa syksyllä aloitetun, englanninkielisen kehitysyhteistyön maisteriohjelman suosio on yllättänyt järjestäjät täysin. Uudenlaista ajattelua edustaa ohjelman monitieteisyys: "Kehitysmaatutkimuksen selitysmalli ei enää aina toimi muuttuvien maailmantilanteiden selittämisessä", toteaa kansainvälisen kehitystyön assistentti Sakari Taipale.

Suuri järjestöfoorumi suunnitteilla ASEM-kokouksen kylkeen

Syksyllä 2006 maailman katseet kohdistuvat Suomeen, joka tuolloin toimii EU:n puheenjohtajamaana ja saa Aasian ja Euroopan huippukokouksen yhteydessä arvokkaita vieraita. Kansalaisjärjestöjen työlistalla on ASEM-kokouksen varjokokous, josta odotetaan Suomen kaikkien aikojen suurinta kehityspoliittista tapahtumaa.

Kenelle oikeus internetin hallintaan?

Internetin yhteiskunnallinen merkitys sen alkuvaiheessa oli niin vähäinen, etteivät poliitikot juurikaan kiinnittäneet huomiota virtuaaliverkon omistukseen ja hallintaan. Tänä päivänä tilanne on toinen. Kysymys herättää kansainvälispoliittisia intohimoja ja tulee olemaan yksi merkittävimmistä aiheista syksyllä YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa. Aihetta pohdittiin kansalaisjärjestöjen seminaarissa 11. tammikuuta.

Suomi rajaa rooliaan kehitysmaiden tietoyhteiskuntahankkeissa

Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan tietoyhteiskuntaa koskevaa kehityspoliittista linjausta määrittelemään, kuinka Suomen tulisi osallistua tietoyhteiskuntien rakentamiseen kehitysmaissa. Osaamisalueistamme keskustelivat keskiviikkona ministeriön, yritysmaailman, järjestöjen ja tiedeyhteisöjen edustajat Säätytalolla.

Uudistunut Ydin-lehti haluaa lisää keskustelua politiikasta

Lähes 40 vuoden ajan ilmestynyt, sadankomitealaisesta rauhanliikkeestä ponnistanut Ydin-lehti hakee uutta ilmettä niin visuaalisesti kuin sisällöllisestikin. Päätoimittaja Sirpa Puhakka haluaa herätellä debattia ja kohdistaa aiempaa enemmän huomiota myös kotimaan politiikkaan perinteisten ydinalueiden lisäksi.

Vuosituhatkampanjan johtaja kannustaa suomalaisia aktivoitumaan

YK:n vuosituhatkampanjaa johtava Eveline Herfkens kehottaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa aktivoitumaan massaliikkeeksi ja vaatimaan hallitukselta kehitysapuun vuosituhattavoitteiden mukaista 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. ”Taloudellisen kasvun ehto ei ole hyväksyttävä tekosyy lupauksen rikkomiselle”, hän muistutti puheessaan seminaarissa Helsingissä.

Lehti vuosituhattavoitteista opettajille

Opettaja-lehden tuore erikoisnumero "Koko Maailman Opetusta" käsittelee YK:n vuosituhattavoitteita, jotka koskevat mm. köyhyyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Materiaalille on kysyntää, sillä uusitussa opetussuunnitelmassa keskeisenä aihekokonaisuutena ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen.

Järjestöjen yritysyhteistyö kasvussa

Kasvava määrä yrityksiä ja järjestöjä on Suomessakin tiivistämässä yhteistyötään tavalla, josta kansainvälisissä yhteyksissä käytetään nimitystä "cause related marketing". Yritysten osallistuminen maailmanparannukseen sisältää järjestön kannalta sekä mahdollisuuksia että riskejä, kuvailee yrityskumppanien hakupalvelun verkkoon avannut Taina Marjanen.

Tv-kanavat kilpasilla arabiyleisön sieluista

Länsimaissakin tunnetuksi tulleen satelliittikanavan al-Jazeeran ja Yhdysvaltain vastikään Lähi-itään perustaman al-Hurran edustajat väittelivät torstaina Helsingissä arabimedian ammattimaisuudesta, objektiivisuudesta ja toistensa rooleista IPS:n ja ulkoministeriön järjestämässä paneelikeskustelussa.

Attac-päivä: Kasinon omistaja jää aina voitolle

Suomesta pääoma karkaa, Kiinassa paiskitaan 16-tuntisia päiviä, absoluuttinen köyhyys lisääntyy mutta joku aina vetää välistä – ja lopulta talouden suuresta pelistä hyötyvät eniten suuromistajat. Kuinka rahan valta saataisiin demokratian piiriin? Attacin koulutuspäivillä asiaa pohtivat mm. professorit Heikki Patomäki sekä Juha Siltala.

Taas kaivataan hyviä uutisia kehitysmaista

Yhtäällä soditaan, toisaalla nähdään nälkää - onko mitään hyvää kerrottavaa kehitysmaista? Pitäisikö olla? Aihetta pohdittiin Ylen Hyvä –kampanjan järjestämässä keskustelutilaisuudessa torstaina. Elämyshakuiseksi muuttuneen viestinnän vaatimukset heijastuvat myös avustusjärjestöjen työhön, tilaisuudessa todettiin.

Inhimillinen kehitys on myös kulttuurista vapautta

Tämänvuotinen UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti nostaa valokeilaan vähemmistöt ja kulttuurisen monimuotoisuuden, jotka kehityskeskusteluissa usein jäävät talouslukujen varjoon. Kulttuurista ja kansallista identiteettiä ei ole tarpeen asettaa vastakkain, ja vauraidenkin yhteiskuntien hallintoa tulee kehittää vastaamaan monikulttuurisuuden haasteisiin, raportti toteaa.

Ympäristö puhdistuu, kun se on toimeentulon ehto

Tansaniassa ympäristön saastumiseen herätään harvoin ilmiön itsensä vuoksi, mutta monet elinkeinot ovat riippuvaisia luonnonympäristön tilasta. Paikallisten ympäristöjärjestöjen suurin haaste onkin saada ihmiset ajattelemaan kauemmas tulevaisuuteen. Ongelmista ei voi syyttää yksin köyhyyttä, vaikka monet ympäristöhankkeet tehdäänkin köyhien parissa, järjestöt muistuttavat.

Suuren yleisön huomio pakolaisuuden pysyviin ratkaisuihin

Sunnuntaina Helsingin Rautatietorilla Punaisen Ristin kenttäsairaalatelttaan eksyneiltä ohikulkijoilta otettiin ensin ylös henkilötiedot ja kyseltiin, oliko lapsia hukassa. Sitten he saivat ranteisiinsa UNHCR:n numeron, väliaikaisen henkilökortin, keksin ja vettä. Kansainvälisen pakolaispäivän merkeissä tempaistiin Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Jätkäsaaren tiiviimpi asuttaminen ekologisempaa

Helsingin Jätkäsaaren rakennuttaminen on herättänyt kiivasta keskustelua mm. siitä, onko suunnitellusta asuinalueesta tulossa liian tiivis. Dodon kaupunkisuunnitteluryhmän vetäjän Jarre Parkatin mielestä asia on päinvastoin: Jätkäsaareen sopisi mainiosti enemmänkin porukkaa. "Minusta kaupunkikeskustelussa täytyisi ensin tehdä suuret linjat selväksi: se, että ekologinen kestävyys on otettava tosissaan. Biodiversiteetti asettaa ehdot muulle keskustelulle."

Ministerineuvosto sivuutti europarlamentin ohjelmistopatenteissa

Tiukka EU-laki tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on askeleen lähempänä toteutumistaan vastoin europarlamentin tahtoa. Ministerineuvosto teki kertaalleen parlamentissa muutettuun tekstiin lisäyksiä, joiden pohjalta se muodostaa kannanottonsa ensi viikon alussa. Useat mepit ovat esittäneet suuttumuksensa parlamentin kannan sivuuttamisesta. Laki merkitsisi vaikeuksia mm. Linux-pohjaisten vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittelylle ja vahvistaisi ohjelmistojättien asemaa.

Suosittelemme

Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.