Näkökulmat

Näkökulma: Tyttö on hyvä sellaisenaan – silpomatta

Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvässä asennemuutoksessa tärkeintä on dialogi, ei saarnaaminen, kirjoittaa Satu Lidman.

Näkökulma: Mitä nyt, Kolumbia?

Suurin osa rauhansopimuksen kumonneen kansanäänestyksen ei-äänistä tuli hyvinvoivilta kaupunkilaisilta, jotka elävät kaukana sodan todellisuudesta, kirjoittaa Arja Koskinen.

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.

CETA – 2000-luvun vapaakauppasopimus?

EU:n ja Kanadan välisessä CETA-vapaakauppasopimuksessa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys jää taloudellisten tavoitteiden varjoon, kirjoittaa Elina Mikola.

Näkökulma: Työmarkkinoiden merkitys pakolaistilanteeseen vastaamisessa

Pakolaisia vastaanottavien yhteisöiden tukeminen elinkeinoja luomalla on tärkeintä yhteisöjen kestokyvyn vahvistamisessa, kirjoittaa YK:n kehitysohjelman Syyria-koordinaattori Gustavo Gonzales.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.

Näkökulma: Voivatko nuoret muuttaa maailmaa?

Nuoria käsitellään usein kohderyhmänä, jonka ongelmia käsitellään. Sen sijaan tulisi kysyä, mitä nuoret itse haluavat ja millaiseen maailmaan he haluavat kuulua, kirjoittaa Aino Heikkinen.

Näkökulma: Albinismin taakka Afrikassa

Vaikutusvaltaisilla ja varakkailla ihmisillä on sormensa pelissä albinismista kärsivien ihmisten vainossa, mikä selittää myös tuomioiden langettamisen vaikeutta, kirjoittaa Tansaniassa albinismin parissa työskentelevä Sanni Niemelä.

Kapeat katseemme

Ravinto on yksi radikaaleimmista asioista. Sen käsittely taiteen kautta onkin äärimmäisen vaikeaa, sanoo nälästä näytelmän kirjoittanut Marie Kajava.

Näkökulma: Asenne ratkaisee

Firmojen änkyröinti yritysvastuuasioissa on käymässä harvinaiseksi, ja ilahduttavia esimerkkejä tulee yhä enemmän vastaan, kirjoittaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Älypuhelimilla vääryyttä vastaan Rion olympialaisissa

Faveloiden asukkaat raportoivat kotikulmiensa ihmisoikeusloukkauksista paikallisen aktivistin Raull Santiagon perustaman sivuston kautta. Raportoinnin tarve on suuri, sillä poliisiväkivalta on kasvanut olympilaisten alla.

Ilmastonmuutos lautasella

Globaalin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän ydinkysymys on lihan kulutuksen määrän lasku, kirjoittaa Antti Seppälä.

Äidin kivulias valinta

Äiti toivoo poikia, koska tyttäret tuovat mukanaan raskaan vastuun. Äitien ja tytärten taakka on valtava: heidän harteillaan lepää koko perheen kunnia. Sukuelinten silpominen on yksi tapa varmistaa, ettei tytär aiheuta häpeää, kirjoittaa Grace Kerubo.

Näkökulma: Kuka saa arvostella ja osallistua keskusteluun?

Rapartisti Mustan barbaarin poliisikritiikistä syntynyt keskustelu on hyvä asia, koska se on tuonut esille epätasa-arvoisen etnisen profiloinnin, kirjoittaa Osama al-Aloulou.

15-vuotias sisupussi pelastui lapsiavioliitolta

Lapsiavioliittoja vastustavat nuoret saivat bangladeshilaisen Shampan vanhemmat vakuutettua, että tytön koulunkäyntiin kannattaa satsata.

Kun apteekki puuttuu, timantitkaan eivät auta

Keski-Afrikan tasavallan toiseksi suurimmassa kaupungissa ei ole yhtään apteekkia. Automatka pääkaupunkiin kestää kaksi päivää. Paljon huonommin Keski-Afrikan tasavallalla ei voisi enää mennä, kirjoittaa maajohtaja Marjo Mäenpää.

Ihmisten pariin, vaikka laki rajoittaa

Etiopiassa säädettiin vuonna 2009 laki, joka kieltää ihmisoikeuksista puhumisen runsaasti ulkomaista tukea saavilta kansalaisjärjestöiltä. Satojen järjestöjen toiminta on lain takia loppunut, mutta osa jatkaa sinnikkäästi työtään.

Näkökulma: Paikallisia ratkaisuja paikallisiin konflikteihin

Pelkkä väkivallan tason tuijottaminen ei kerro paikallisten konfliktien vakavuudesta, kirjoittaa Katariina Mustasilta.

Suosittelemme

Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.