Näkökulmat

Pelko hallitsee maailmaa

Muun muassa pelko työpaikkojen menetyksestä ajaa ihmiset Donald Trumpin ja Rodrigo Duterten kaltaisten poliitikkojen taakse, kirjoittaa Roberto Savio.

Malin hauras rauha

Malin konflikti on seurausta edellisistä, joita on yritetty ratkaista pääasiassa alueen ulkopuolisten taloudellisia intressejä silmällä pitäen, kirjoittavat Karim Maiche ja Hanna Yikona.

Naisyrittäjä investoi perheen hyvinvointiin

Kehitysmaissa naiset perustavat jo enemmän uusia yrityksiä kuin miehet, kirjoittaa Ulla Sarasalmi.

Näkökulma: Toivon ja kamppailun kaupungit

Kaupunkien slummien pakolaisilta ei puutu ainakaan yrittäjyyttä, kirjoittaa Ugandassa asuva Elli-Alina Hiilamo.

Näkökulma: Ennaltaehkäisevää ja kestävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Uusille turvallisuusuhkille yhteistä on se, että niitä ei voi torjua kestävästi perinteisin sotilaallisin keinoin, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.

Näkökulma: EVA verokeidaspopulistina

Elinkeinoelämän valtuuskunnan pamfletti verokeidasmyyteistä sortuu olkinukkeargumentteihin, virheisiin ja sumeaan logiikkaan, kirjoittaa Lauri Finér.

Sukupuoli on arka paikka

Meistä jokainen nyökyttelee päätään, kun kuulee, että kehitysmaissa kannustetaan tyttöjä kouluun, mutta jos joku tulisi meidän maahamme kertomaan, että sukupuolirooleja pitäisi muuttaa, sitä ei purematta nieltäisi, kirjoittaa Teija Laakso.

Vallan vahtikoiralla on monenlaisia kahleita

Lehdistön tukahduttaminen murentaa myös päättäjien vallan perustaa, muistuttaa Farhana Haque Rahman.

Näkökulma: Kehityshaasteena vanhempien asenteet

Nepalin opettajien ongelmat poikkeavat Suomesta: vanhemmat eivät aina päästä lapsiaan kouluun, koska työnteko koetaan hyödyllisemmäksi, kirjoittaa Lyydia Mäkinen.

Näkökulma: Papuan metsät rosvotaan veroparatiisien ja kikkailun avulla

Näennäisesti tappiota tuottavat Papua-Uudessa-Guineassa metsänhakkuualalla toimivat firmat syyllistyvät satojen miljoonien eurojen veronkiertoon, selviää Oakland Instituten raportista.

Jokainen suomalainen rahoittaa ilmastonmuutosta – tietämättään

Nykyiset eläkkeemme, henkivakuutuksemme ja kuntiemme sijoitussalkut pyörittävät myös fossiilisen energian koneistoa, kirjoittaa ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Vihreä kupla

Kansalaisyhteiskunta ja johdonmukaisuus Suomen kestävän kehityksen lippulaivoiksi

Suomi on jo ottanut merkittäviä askeleita kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa, ja se voisi toimia myös esimerkkinä muille maille, kirjoittaa Jussi Kanner.

Panama on oire verotietojen vaihdon ongelmista

Kansalaisjärjestöjen pitkään lobbaama verotietouudistus on jäänyt puolitiehen – kuten moni muukin finanssikriisin jälkeen käynnistetty aloite, kirjoittaa Matti Ylönen.

Pelkoa ja vastarintaa Palestiinassa

Rakenteellinen väkivalta ei tapa, ainakaan heti, mutta miehitetyn alueen palestiinalaisille se merkitsee jatkuvaa sortamista ja eriarvoisuutta, kirjoittaa Anna Juhola.

Näkökulma: Beninin laiton bensa

Beninin haurastuneessa valtiossa kaupataan polttoainetta merirosvotyyliin, kirjoittaa Sabine Cessou.

Burundi: 10 vuoden rauhan jälkeen sisällissodan partaalle

Burundin hallinto on vaientanut opposition lisäksi voimalla maan kansalaisyhteiskunnan, kirjoittaa Ilari Lovio.

Näkökulma: Tunisia talvehtii, viha muhii

Tunisian sisämaan syrjäseuduilla näköalattomuus ruokkii suuttumusta ja väkivaltaa, kirjoittaa Laura-Mai Gaveriaux.

Näkökulma: Nairobin seksityöntekijät järjestäytymässä

Seksityöläisillä on kaikkialla samat ongelmat, selviytymiskeinot ja unelmat, kirjoittaa Anna Kontula.

Maailman pelastamiseen ei riitä itsensä pelastaminen

Hallitus päätti taas leikata kehtysyhteistyöstä. Maksajia ovat maailman köyhimmät, kirjoittaa Olli Pitkänen.

Aung San Suu Kyi johtaa Myanmaria osin kulisseista käsin

Myanmarin uudella ­siviilihallituksella on edessään mittavia haasteita muun muassa etnisten konfliktien vuoksi, kirjoittaa tutkija Bart Gaens.

Suosittelemme

Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.