Näkökulmat

Näkökulma: Iso-Britannia eroaa YK:sta

Tv-kanava Fox sekoitti EU:n ja YK:n, mutta inhimillisen virheen lisäksi taustalla voi olla isompi ongelma, kirjoittaa Rilli Lappalainen.

Näkökulma: Kotimaa, vieraan kieli

Somaliassa opiskellaan vieraalla kielellä ja opetus on huonolaatuista. Siksi diasporasta palaavat vievät työt ja saavat parempaa palkkaa, kirjoittaa Nimco Noor.

Ruokakeskustelu pyörii väärien asioiden ympärillä

Mitä jos ruokafanatismin sijaan keskittyisimme vaihteeksi siihen tavoitteeseen, että kaikilla olisi sitä riittävästi?

Kenia, länsimaisen kertakäyttömuodin loppusijoituspaikka

Keniassa voisi olla vaateteollisuutta, sillä maassa kasvaa puuvillaa, mutta teollisuus ei kannata, koska Euroopasta ilmaiseksi tai halvalla rahdatut vaatepaalit vääristävät markkinoita, kirjoittaa Varpu Vasko.

Näkökulma: Kiitos hallitus! – ihmisoikeudet omistajapolitiikkaan

Nykyhallitus ei ole saanut pahemmin kiitosta kansalaisyhteiskunnalta, mutta sille kuuluu kiitos siitä, että se on omistajana nostanut vastuullisuuskysymykset entistä voimakkaammin yritysten agendalle, kirjoittaa Irene Leino.

Näkökulma: Kiina ja pehmeän vallan etsintä

Kiina haluaa näyttää viehätysvoimaansa ulkomalle. Keinona ovat PR-kampanjat ja kansainvälinen mediatoiminta, kirjoittaa Eero Suoranta.

Näkökulma: Taistelu numeroista

Viime viikkojen uutisia lukiessa on tuntunut, että päättäjillä on usein enemmän tarmoa taistella numeroita kuin itse ongelmia vastaan, kirjoittaa Jaro Karkinen.

Perheet hajalle – näinkö suojelemme lapsen oikeuksia?

Perheenyhdistämispäätöksistä on tulossa Suomelle lapsen oikeuksien sopimuksen koetinkivi, kirjoittaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Näkökulma: Leikkaukset lapsilta ja nuorilta vaarantavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan

Julkisen talouden leikkaukset kohdistuvat voimakkaasti nuoriin ikäpolviin, vaikka lapset ja nuoret tarvitsevat yleensä aikuisia enemmän julkisia palveluita, kirjoittaa Esa Iivonen.

Sodanlietsonnan sijaan tarvitaan rauhanlietsontaa

Jos halutaan rauhaa, tulee rakentaa rauhaa – ei sotaa, kirjoittaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Näkökulma: Liiketoiminta vakauden edistäjänä

Konfliktisensitiivisessä liiketoiminnassa yritys menestyy paremmin ja myös paikallisen väestön hyvinvointi kasvaa, kirjoittaa Aino Friman.

Pelko hallitsee maailmaa

Muun muassa pelko työpaikkojen menetyksestä ajaa ihmiset Donald Trumpin ja Rodrigo Duterten kaltaisten poliitikkojen taakse, kirjoittaa Roberto Savio.

Malin hauras rauha

Malin konflikti on seurausta edellisistä, joita on yritetty ratkaista pääasiassa alueen ulkopuolisten taloudellisia intressejä silmällä pitäen, kirjoittavat Karim Maiche ja Hanna Yikona.

Naisyrittäjä investoi perheen hyvinvointiin

Kehitysmaissa naiset perustavat jo enemmän uusia yrityksiä kuin miehet, kirjoittaa Ulla Sarasalmi.

Näkökulma: Toivon ja kamppailun kaupungit

Kaupunkien slummien pakolaisilta ei puutu ainakaan yrittäjyyttä, kirjoittaa Ugandassa asuva Elli-Alina Hiilamo.

Näkökulma: Ennaltaehkäisevää ja kestävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Uusille turvallisuusuhkille yhteistä on se, että niitä ei voi torjua kestävästi perinteisin sotilaallisin keinoin, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.

Näkökulma: EVA verokeidaspopulistina

Elinkeinoelämän valtuuskunnan pamfletti verokeidasmyyteistä sortuu olkinukkeargumentteihin, virheisiin ja sumeaan logiikkaan, kirjoittaa Lauri Finér.

Sukupuoli on arka paikka

Meistä jokainen nyökyttelee päätään, kun kuulee, että kehitysmaissa kannustetaan tyttöjä kouluun, mutta jos joku tulisi meidän maahamme kertomaan, että sukupuolirooleja pitäisi muuttaa, sitä ei purematta nieltäisi, kirjoittaa Teija Laakso.

Vallan vahtikoiralla on monenlaisia kahleita

Lehdistön tukahduttaminen murentaa myös päättäjien vallan perustaa, muistuttaa Farhana Haque Rahman.

Näkökulma: Kehityshaasteena vanhempien asenteet

Nepalin opettajien ongelmat poikkeavat Suomesta: vanhemmat eivät aina päästä lapsiaan kouluun, koska työnteko koetaan hyödyllisemmäksi, kirjoittaa Lyydia Mäkinen.

Suosittelemme

Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.