Näkökulmat

Näkökulma: Mitä nyt, Kolumbia?

Suurin osa rauhansopimuksen kumonneen kansanäänestyksen ei-äänistä tuli hyvinvoivilta kaupunkilaisilta, jotka elävät kaukana sodan todellisuudesta, kirjoittaa Arja Koskinen.

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.

CETA – 2000-luvun vapaakauppasopimus?

EU:n ja Kanadan välisessä CETA-vapaakauppasopimuksessa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys jää taloudellisten tavoitteiden varjoon, kirjoittaa Elina Mikola.

Näkökulma: Työmarkkinoiden merkitys pakolaistilanteeseen vastaamisessa

Pakolaisia vastaanottavien yhteisöiden tukeminen elinkeinoja luomalla on tärkeintä yhteisöjen kestokyvyn vahvistamisessa, kirjoittaa YK:n kehitysohjelman Syyria-koordinaattori Gustavo Gonzales.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.

Näkökulma: Voivatko nuoret muuttaa maailmaa?

Nuoria käsitellään usein kohderyhmänä, jonka ongelmia käsitellään. Sen sijaan tulisi kysyä, mitä nuoret itse haluavat ja millaiseen maailmaan he haluavat kuulua, kirjoittaa Aino Heikkinen.

Näkökulma: Albinismin taakka Afrikassa

Vaikutusvaltaisilla ja varakkailla ihmisillä on sormensa pelissä albinismista kärsivien ihmisten vainossa, mikä selittää myös tuomioiden langettamisen vaikeutta, kirjoittaa Tansaniassa albinismin parissa työskentelevä Sanni Niemelä.

Kapeat katseemme

Ravinto on yksi radikaaleimmista asioista. Sen käsittely taiteen kautta onkin äärimmäisen vaikeaa, sanoo nälästä näytelmän kirjoittanut Marie Kajava.

Näkökulma: Asenne ratkaisee

Firmojen änkyröinti yritysvastuuasioissa on käymässä harvinaiseksi, ja ilahduttavia esimerkkejä tulee yhä enemmän vastaan, kirjoittaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Älypuhelimilla vääryyttä vastaan Rion olympialaisissa

Faveloiden asukkaat raportoivat kotikulmiensa ihmisoikeusloukkauksista paikallisen aktivistin Raull Santiagon perustaman sivuston kautta. Raportoinnin tarve on suuri, sillä poliisiväkivalta on kasvanut olympilaisten alla.

Ilmastonmuutos lautasella

Globaalin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän ydinkysymys on lihan kulutuksen määrän lasku, kirjoittaa Antti Seppälä.

Äidin kivulias valinta

Äiti toivoo poikia, koska tyttäret tuovat mukanaan raskaan vastuun. Äitien ja tytärten taakka on valtava: heidän harteillaan lepää koko perheen kunnia. Sukuelinten silpominen on yksi tapa varmistaa, ettei tytär aiheuta häpeää, kirjoittaa Grace Kerubo.

Näkökulma: Kuka saa arvostella ja osallistua keskusteluun?

Rapartisti Mustan barbaarin poliisikritiikistä syntynyt keskustelu on hyvä asia, koska se on tuonut esille epätasa-arvoisen etnisen profiloinnin, kirjoittaa Osama al-Aloulou.

15-vuotias sisupussi pelastui lapsiavioliitolta

Lapsiavioliittoja vastustavat nuoret saivat bangladeshilaisen Shampan vanhemmat vakuutettua, että tytön koulunkäyntiin kannattaa satsata.

Kun apteekki puuttuu, timantitkaan eivät auta

Keski-Afrikan tasavallan toiseksi suurimmassa kaupungissa ei ole yhtään apteekkia. Automatka pääkaupunkiin kestää kaksi päivää. Paljon huonommin Keski-Afrikan tasavallalla ei voisi enää mennä, kirjoittaa maajohtaja Marjo Mäenpää.

Ihmisten pariin, vaikka laki rajoittaa

Etiopiassa säädettiin vuonna 2009 laki, joka kieltää ihmisoikeuksista puhumisen runsaasti ulkomaista tukea saavilta kansalaisjärjestöiltä. Satojen järjestöjen toiminta on lain takia loppunut, mutta osa jatkaa sinnikkäästi työtään.

Näkökulma: Paikallisia ratkaisuja paikallisiin konflikteihin

Pelkkä väkivallan tason tuijottaminen ei kerro paikallisten konfliktien vakavuudesta, kirjoittaa Katariina Mustasilta.

Näkökulma: Energiavallakumous ja turvallisuuspolitiikka

Energia-alan muutos tarkoittaa esimerkiksi Lähi-idän merkityksen pienenemistä suurvaltojen kannalta, kirjoittaa Raimo Pesonen.

Suosittelemme

Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.