Näkökulmat

Älypuhelimilla vääryyttä vastaan Rion olympialaisissa

Faveloiden asukkaat raportoivat kotikulmiensa ihmisoikeusloukkauksista paikallisen aktivistin Raull Santiagon perustaman sivuston kautta. Raportoinnin tarve on suuri, sillä poliisiväkivalta on kasvanut olympilaisten alla.

Ilmastonmuutos lautasella

Globaalin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän ydinkysymys on lihan kulutuksen määrän lasku, kirjoittaa Antti Seppälä.

Äidin kivulias valinta

Äiti toivoo poikia, koska tyttäret tuovat mukanaan raskaan vastuun. Äitien ja tytärten taakka on valtava: heidän harteillaan lepää koko perheen kunnia. Sukuelinten silpominen on yksi tapa varmistaa, ettei tytär aiheuta häpeää, kirjoittaa Grace Kerubo.

Näkökulma: Kuka saa arvostella ja osallistua keskusteluun?

Rapartisti Mustan barbaarin poliisikritiikistä syntynyt keskustelu on hyvä asia, koska se on tuonut esille epätasa-arvoisen etnisen profiloinnin, kirjoittaa Osama al-Aloulou.

15-vuotias sisupussi pelastui lapsiavioliitolta

Lapsiavioliittoja vastustavat nuoret saivat bangladeshilaisen Shampan vanhemmat vakuutettua, että tytön koulunkäyntiin kannattaa satsata.

Kun apteekki puuttuu, timantitkaan eivät auta

Keski-Afrikan tasavallan toiseksi suurimmassa kaupungissa ei ole yhtään apteekkia. Automatka pääkaupunkiin kestää kaksi päivää. Paljon huonommin Keski-Afrikan tasavallalla ei voisi enää mennä, kirjoittaa maajohtaja Marjo Mäenpää.

Ihmisten pariin, vaikka laki rajoittaa

Etiopiassa säädettiin vuonna 2009 laki, joka kieltää ihmisoikeuksista puhumisen runsaasti ulkomaista tukea saavilta kansalaisjärjestöiltä. Satojen järjestöjen toiminta on lain takia loppunut, mutta osa jatkaa sinnikkäästi työtään.

Näkökulma: Paikallisia ratkaisuja paikallisiin konflikteihin

Pelkkä väkivallan tason tuijottaminen ei kerro paikallisten konfliktien vakavuudesta, kirjoittaa Katariina Mustasilta.

Näkökulma: Energiavallakumous ja turvallisuuspolitiikka

Energia-alan muutos tarkoittaa esimerkiksi Lähi-idän merkityksen pienenemistä suurvaltojen kannalta, kirjoittaa Raimo Pesonen.

Näkökulma: Iso-Britannia eroaa YK:sta

Tv-kanava Fox sekoitti EU:n ja YK:n, mutta inhimillisen virheen lisäksi taustalla voi olla isompi ongelma, kirjoittaa Rilli Lappalainen.

Näkökulma: Kotimaa, vieraan kieli

Somaliassa opiskellaan vieraalla kielellä ja opetus on huonolaatuista. Siksi diasporasta palaavat vievät työt ja saavat parempaa palkkaa, kirjoittaa Nimco Noor.

Ruokakeskustelu pyörii väärien asioiden ympärillä

Mitä jos ruokafanatismin sijaan keskittyisimme vaihteeksi siihen tavoitteeseen, että kaikilla olisi sitä riittävästi?

Kenia, länsimaisen kertakäyttömuodin loppusijoituspaikka

Keniassa voisi olla vaateteollisuutta, sillä maassa kasvaa puuvillaa, mutta teollisuus ei kannata, koska Euroopasta ilmaiseksi tai halvalla rahdatut vaatepaalit vääristävät markkinoita, kirjoittaa Varpu Vasko.

Näkökulma: Kiitos hallitus! – ihmisoikeudet omistajapolitiikkaan

Nykyhallitus ei ole saanut pahemmin kiitosta kansalaisyhteiskunnalta, mutta sille kuuluu kiitos siitä, että se on omistajana nostanut vastuullisuuskysymykset entistä voimakkaammin yritysten agendalle, kirjoittaa Irene Leino.

Näkökulma: Kiina ja pehmeän vallan etsintä

Kiina haluaa näyttää viehätysvoimaansa ulkomalle. Keinona ovat PR-kampanjat ja kansainvälinen mediatoiminta, kirjoittaa Eero Suoranta.

Näkökulma: Taistelu numeroista

Viime viikkojen uutisia lukiessa on tuntunut, että päättäjillä on usein enemmän tarmoa taistella numeroita kuin itse ongelmia vastaan, kirjoittaa Jaro Karkinen.

Perheet hajalle – näinkö suojelemme lapsen oikeuksia?

Perheenyhdistämispäätöksistä on tulossa Suomelle lapsen oikeuksien sopimuksen koetinkivi, kirjoittaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Näkökulma: Leikkaukset lapsilta ja nuorilta vaarantavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan

Julkisen talouden leikkaukset kohdistuvat voimakkaasti nuoriin ikäpolviin, vaikka lapset ja nuoret tarvitsevat yleensä aikuisia enemmän julkisia palveluita, kirjoittaa Esa Iivonen.

Sodanlietsonnan sijaan tarvitaan rauhanlietsontaa

Jos halutaan rauhaa, tulee rakentaa rauhaa – ei sotaa, kirjoittaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Näkökulma: Liiketoiminta vakauden edistäjänä

Konfliktisensitiivisessä liiketoiminnassa yritys menestyy paremmin ja myös paikallisen väestön hyvinvointi kasvaa, kirjoittaa Aino Friman.

Suosittelemme

Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.