Näkökulmat

Costa Ricassa taistellaan saavutettujen etujen puolesta

Costaricalaiset eivät halua seurata muiden Latinalaisen Amerikan maiden jalanjäljissä yksityistämisen tiellä.

Uuden liittoutuman metsästys

Huolimatta näennäisistä eroista, ammattiyhdistysliike ja uudet kansalaisliikkeet ovat usein yhteisellä asialla. Uusliberalistinen talouspolitiikka ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustaminen ovat vahvasti esillä sekä ammattiyhdistysliikkeessä että uusissa kansalaisliikkeissä. Maailman sosiaalifoorumit ovat toimineet yhdstävänä keskusteluareenana.

Ammattiyhdistysliikkeen ja maahanmuuttajien suhteet puntarissa

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin Solidaarisuuspäivät Lahdessa 5.-6.4. keskittyvät pohtimaan ammattiyhdistysliikkeen ja maahanmuuttajien välistä suhdetta. Ovatko ammattiliitot maahanmuuttajien asialla ja ovatko maahanmuuttajat osanneet turvautua ay-liikkeen tukeen, on solidaarisuuspäivien keskeinen kysymys.

Suosittelemme

Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Teksti Souvenirs are sold by immigrants

Maahanmuutosta ja rasismista on vaikea puhua, jos sanoja ei ole tai ne ovat valmiiksi värittyneitä

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.
Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.