Näkökulmat

Urheilu opettaa maailmankansalaisuuteen

Liikunnan ja urheilun suhde kehitysyhteistyöhön kantaa hedelmää monella tavalla: liikuntatunnit houkuttelevat lapsia kouluun, tarjoavat tytöille mahdollisuuden osallistua sosiaaliseen toimintaan kodin ulkopuolella ja opettavat yhteistyötä ja sääntöjen noudattamista. Aihe oli esillä YK:n urheilun ja liikuntakasvatuksen vuoden kunniaksi järjestetyssä seminaarissa keskiviikkona.

Telttaleiri elää viikon kahdella eurolla päivässä

Changemaker-verkoston nuoret elävät viikon ajan telttaleirissä Helsingissä kahdella eurolla päivässä - summalla, jolla säännöllisesti kituuttaa noin puolet maailman väestöstä. Kampanja ajoittuu samalle viikolle kuin hallituksen neuvottelut budjettikehyksistä, ja tavoitteena on kasvattaa painetta kehitysapumäärärahojen nostamiselle.

Lasten köyhyys lisääntynyt rikkaissa maissa

Huolimatta talouskasvusta on köyhyydessä elävien lasten osuus OECD-maissa viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt, ilmenee Unicefin uudesta raportista. Ikääntyvän väestön yhteiskunnissa huoli terveydenhuollosta ja eläkkeistä on jättänyt varjoonsa kysymyksen lasten hyvinvoinnista. Suomi kuitenkin sijoittuu tutkimuksen kärkijoukkoon.

Globalisaatiopeliä

Vaikuttaa siltä, että poliitikot sekoittavat tahallaan aidat ja aidanseipäät arvostellessaan presidentti Halosta hänen globalisaatio-lausunnoistaan. Asian ydin ei ole se, vastustetaanko vai kannatetaanko, vaan se, mitä globalisaatiolla tarkoitetaan. Hämärästä käsitteestä on löydetty oiva lyömäase haluttaessa korostaa edistyksellisyyttä vanhakantaisuuden sijaan, kirjoittaa maailma.netin toimittaja Eija Palosuo.

Jyväskylässä koulutetaan kehitysyhteistyön osaajia

Jyväskylän yliopistossa syksyllä aloitetun, englanninkielisen kehitysyhteistyön maisteriohjelman suosio on yllättänyt järjestäjät täysin. Uudenlaista ajattelua edustaa ohjelman monitieteisyys: "Kehitysmaatutkimuksen selitysmalli ei enää aina toimi muuttuvien maailmantilanteiden selittämisessä", toteaa kansainvälisen kehitystyön assistentti Sakari Taipale.

Suuri järjestöfoorumi suunnitteilla ASEM-kokouksen kylkeen

Syksyllä 2006 maailman katseet kohdistuvat Suomeen, joka tuolloin toimii EU:n puheenjohtajamaana ja saa Aasian ja Euroopan huippukokouksen yhteydessä arvokkaita vieraita. Kansalaisjärjestöjen työlistalla on ASEM-kokouksen varjokokous, josta odotetaan Suomen kaikkien aikojen suurinta kehityspoliittista tapahtumaa.

Kenelle oikeus internetin hallintaan?

Internetin yhteiskunnallinen merkitys sen alkuvaiheessa oli niin vähäinen, etteivät poliitikot juurikaan kiinnittäneet huomiota virtuaaliverkon omistukseen ja hallintaan. Tänä päivänä tilanne on toinen. Kysymys herättää kansainvälispoliittisia intohimoja ja tulee olemaan yksi merkittävimmistä aiheista syksyllä YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa. Aihetta pohdittiin kansalaisjärjestöjen seminaarissa 11. tammikuuta.

Suomi rajaa rooliaan kehitysmaiden tietoyhteiskuntahankkeissa

Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan tietoyhteiskuntaa koskevaa kehityspoliittista linjausta määrittelemään, kuinka Suomen tulisi osallistua tietoyhteiskuntien rakentamiseen kehitysmaissa. Osaamisalueistamme keskustelivat keskiviikkona ministeriön, yritysmaailman, järjestöjen ja tiedeyhteisöjen edustajat Säätytalolla.

Uudistunut Ydin-lehti haluaa lisää keskustelua politiikasta

Lähes 40 vuoden ajan ilmestynyt, sadankomitealaisesta rauhanliikkeestä ponnistanut Ydin-lehti hakee uutta ilmettä niin visuaalisesti kuin sisällöllisestikin. Päätoimittaja Sirpa Puhakka haluaa herätellä debattia ja kohdistaa aiempaa enemmän huomiota myös kotimaan politiikkaan perinteisten ydinalueiden lisäksi.

Vuosituhatkampanjan johtaja kannustaa suomalaisia aktivoitumaan

YK:n vuosituhatkampanjaa johtava Eveline Herfkens kehottaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa aktivoitumaan massaliikkeeksi ja vaatimaan hallitukselta kehitysapuun vuosituhattavoitteiden mukaista 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. ”Taloudellisen kasvun ehto ei ole hyväksyttävä tekosyy lupauksen rikkomiselle”, hän muistutti puheessaan seminaarissa Helsingissä.

Lehti vuosituhattavoitteista opettajille

Opettaja-lehden tuore erikoisnumero "Koko Maailman Opetusta" käsittelee YK:n vuosituhattavoitteita, jotka koskevat mm. köyhyyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Materiaalille on kysyntää, sillä uusitussa opetussuunnitelmassa keskeisenä aihekokonaisuutena ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen.

Järjestöjen yritysyhteistyö kasvussa

Kasvava määrä yrityksiä ja järjestöjä on Suomessakin tiivistämässä yhteistyötään tavalla, josta kansainvälisissä yhteyksissä käytetään nimitystä "cause related marketing". Yritysten osallistuminen maailmanparannukseen sisältää järjestön kannalta sekä mahdollisuuksia että riskejä, kuvailee yrityskumppanien hakupalvelun verkkoon avannut Taina Marjanen.

Tv-kanavat kilpasilla arabiyleisön sieluista

Länsimaissakin tunnetuksi tulleen satelliittikanavan al-Jazeeran ja Yhdysvaltain vastikään Lähi-itään perustaman al-Hurran edustajat väittelivät torstaina Helsingissä arabimedian ammattimaisuudesta, objektiivisuudesta ja toistensa rooleista IPS:n ja ulkoministeriön järjestämässä paneelikeskustelussa.

Attac-päivä: Kasinon omistaja jää aina voitolle

Suomesta pääoma karkaa, Kiinassa paiskitaan 16-tuntisia päiviä, absoluuttinen köyhyys lisääntyy mutta joku aina vetää välistä – ja lopulta talouden suuresta pelistä hyötyvät eniten suuromistajat. Kuinka rahan valta saataisiin demokratian piiriin? Attacin koulutuspäivillä asiaa pohtivat mm. professorit Heikki Patomäki sekä Juha Siltala.

Taas kaivataan hyviä uutisia kehitysmaista

Yhtäällä soditaan, toisaalla nähdään nälkää - onko mitään hyvää kerrottavaa kehitysmaista? Pitäisikö olla? Aihetta pohdittiin Ylen Hyvä –kampanjan järjestämässä keskustelutilaisuudessa torstaina. Elämyshakuiseksi muuttuneen viestinnän vaatimukset heijastuvat myös avustusjärjestöjen työhön, tilaisuudessa todettiin.

Inhimillinen kehitys on myös kulttuurista vapautta

Tämänvuotinen UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti nostaa valokeilaan vähemmistöt ja kulttuurisen monimuotoisuuden, jotka kehityskeskusteluissa usein jäävät talouslukujen varjoon. Kulttuurista ja kansallista identiteettiä ei ole tarpeen asettaa vastakkain, ja vauraidenkin yhteiskuntien hallintoa tulee kehittää vastaamaan monikulttuurisuuden haasteisiin, raportti toteaa.

Ympäristö puhdistuu, kun se on toimeentulon ehto

Tansaniassa ympäristön saastumiseen herätään harvoin ilmiön itsensä vuoksi, mutta monet elinkeinot ovat riippuvaisia luonnonympäristön tilasta. Paikallisten ympäristöjärjestöjen suurin haaste onkin saada ihmiset ajattelemaan kauemmas tulevaisuuteen. Ongelmista ei voi syyttää yksin köyhyyttä, vaikka monet ympäristöhankkeet tehdäänkin köyhien parissa, järjestöt muistuttavat.

Suuren yleisön huomio pakolaisuuden pysyviin ratkaisuihin

Sunnuntaina Helsingin Rautatietorilla Punaisen Ristin kenttäsairaalatelttaan eksyneiltä ohikulkijoilta otettiin ensin ylös henkilötiedot ja kyseltiin, oliko lapsia hukassa. Sitten he saivat ranteisiinsa UNHCR:n numeron, väliaikaisen henkilökortin, keksin ja vettä. Kansainvälisen pakolaispäivän merkeissä tempaistiin Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Jätkäsaaren tiiviimpi asuttaminen ekologisempaa

Helsingin Jätkäsaaren rakennuttaminen on herättänyt kiivasta keskustelua mm. siitä, onko suunnitellusta asuinalueesta tulossa liian tiivis. Dodon kaupunkisuunnitteluryhmän vetäjän Jarre Parkatin mielestä asia on päinvastoin: Jätkäsaareen sopisi mainiosti enemmänkin porukkaa. "Minusta kaupunkikeskustelussa täytyisi ensin tehdä suuret linjat selväksi: se, että ekologinen kestävyys on otettava tosissaan. Biodiversiteetti asettaa ehdot muulle keskustelulle."

Ministerineuvosto sivuutti europarlamentin ohjelmistopatenteissa

Tiukka EU-laki tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on askeleen lähempänä toteutumistaan vastoin europarlamentin tahtoa. Ministerineuvosto teki kertaalleen parlamentissa muutettuun tekstiin lisäyksiä, joiden pohjalta se muodostaa kannanottonsa ensi viikon alussa. Useat mepit ovat esittäneet suuttumuksensa parlamentin kannan sivuuttamisesta. Laki merkitsisi vaikeuksia mm. Linux-pohjaisten vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittelylle ja vahvistaisi ohjelmistojättien asemaa.

Suosittelemme

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Teksti Souvenirs are sold by immigrants

Maahanmuutosta ja rasismista on vaikea puhua, jos sanoja ei ole tai ne ovat valmiiksi värittyneitä

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.
Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.