Näkökulmat

Näkökulma: Välttämättömiä hankintoja?

Suomalaisen yhteiskunnan vallitsevista arvoista kertoo karua kieltään se, että velkaantuminen on realistinen vaihtoehto vain silloin, kun asejärjestelmiä uudistetaan, kirjoittaa Juuso Koponen.

Näkökulma: Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä

Suomen energia- ja ilmastostrategian arviointi osoittaa, että Suomen hiilipäästöjen ja -nielujen yhteisvaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy nykytasolla vuoteen 2030 asti, kirjoittaa tutkija Jari Lyytimäki.

Näkökulma: Luokittelua

Eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää, että pystymme kohtaamaan toisemme – ja myöntämään, että myös me itse voimme olla osa ongelmaa, kirjoittaa Kirsi Koivuporras.

Näkökulma: Ruotsin ulkopolitiikka pohjaa feminismiin

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström uskoo, että naisten mukanaolo politiikassa tuo rauhaa ja hyvinvointia.

Muuttoliikkeen kontrolli ei saa ylittää vastuuta lapsista

Suomessa pitäisi alkaa keskustella mallista, jossa yksin tulevat turvapaikanhakijalapset nähdään ennen kaikkea lapsina, kirjoittaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Taina Martiskainen.

Näkökulma: Venäjä pelaa Aleppolla

Politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Jacques Lévesque analysoi Syyriaa, jossa konflikti on vetänyt mukaansa yhä uusia maita. Yksi tärkeimmistä pelaajista on Venäjä.

Näkökulma: Syyrian rauhansopimus – mahdollinen tehtävä?

Vaikka Syyria-neuvottelut voivat näyttää lukuisten epäonnistumisten jälkeen lähes toivottomilta, rauhansopimus voisi syntyä nopeastikin, jos palaset lopulta loksahtavat paikoilleen, arvioi Reko Ravela.

Näkökulma: Yritysten ihmisoikeusvastuu kaipaa sitovia sääntöjä

Kansainvälisesti sitova yritysvastuusopimus olisi tarpeellinen, mutta se ei ole ainoa keino ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuun edistämiseksi, kirjoittaa Elina Mikola.

Näkökulma: Finnfundia tulee ohjata kestävämpään kehitykseen

Kehitysrahoittaja Finnfundin merkitys Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Sen toimintaa on ohjattava samoin pelisäännöin kuin muutakin kehitysyhteistyötä, muistuttavat Niina Mäki ja Lyydia Kilpi.

Näkökulma: Asevelvollisuus ja sukupuoli

Asevelvollisuusarmeijan on usein esitetty edistävän yhteisöllisyyttä, mutta todellisuudessa armeijan niin sanottu läpileikkaus kansasta pelkistyy pitkälti tervekehoisiin miehiin, kirjoittaa Tuuli Vuori.

Näkökulma: Edessä on myrskyisä vuosi

Politiikassa ja taloudessa on luvassa levottomia aikoja. On tärkeää, että kansalaisyhteiskunta valmistautuu toimintaan eikä tyydy istumaan vuoristoradan kyydissä, kirjoittaa Martin Khor.

Trumpilaisen kauppapolitiikan uhkakuvia

Vapaakauppasopimuksia vastustaneen Donald Trumpin kausi ei tarkoita uuden, oikeudenmukaisemman kauppapolitiikan aikakautta, vaan todennäköisesti entistä itsekkäämpää ja lyhytnäköisempää kauppapolitiikkaa, kirjoittaa Marko Juutinen.

Näkökulma: Äänestäjät pettyivät globalisaatioon

Edessämme on Trumpien maailma, mutta vastaako se oikeasti ihmisten kokemiin ongelmiin? Vastaus on ei, kirjoittaa IPS-uutistoimiston perustaja Roberto Savio.

Näkökulma: Veden voima

Itä-Afrikassa ei ole satanut kunnolla kahteen vuoteen. Solidarisuuden Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä kertoo tunnelmia Somalimaasta, jossa ihmiset lähtevät liikkeelle kuivuutta paetakseen.

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.

Kehityksen tulevaisuus on tulonsiirroissa

Suomessa kehityspolitiikan huomio on keskittynyt yksityiseen sektoriin, mutta todellinen ihmeväline on köyhyyden vähentäminen tulonsiirroilla, kirjoittaa Teppo Eskelinen.

Näkökulma: Haitissa kuoli nolla ihmistä hurrikaanin seurauksena

Haitin hurrikaanissa kuoli ihmisiä, mutta kuolinsyy ei ollut hurrikaani, vaan sadat ihmiset hävisivät koko elämänsä kestäneen taistelun köyhyyttä vastaan hurrikaanin aikana, kirjoittaa Ulla Kärki.

Analyysi: Trumpin Iran-kanta testaa myös suhteen Natoon

Donald Trumpin tavoitteisiin on kuulunut Iranin ydinsopimuksen peruminen. Sopimuksen kohtalo paljastaa Trumpin suhtautumisen myös transatlanttiseen yhteistyöhön, arvioivat Jim Lobe ja Eli Clifton.

Nainen katosi kuvasta YK:n johtajakisassa

YK:n tuore pääsihteerinvaali antaa sellaisen kuvan, että vain miehillä on oikeus johtaa yli 70-vuotiasta maailmanjärjestöä, kirjoittaa entinen alipääsihteeri Anwarul Chowdhury.

Näkökulma: Tyttö on hyvä sellaisenaan – silpomatta

Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvässä asennemuutoksessa tärkeintä on dialogi, ei saarnaaminen, kirjoittaa Satu Lidman.

Suosittelemme

Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.