Näkökulmat

Suomalaisnuorissa sekä kriittisiä että laiskoja kuluttajia

Suomalaisille nuorille merkkituotteet ovat tärkeitä, mutta he myös kokevat syyllisyyttä epäeettisistä vaateostoksista. Tutkijan mukaan Suomessa ollaan vielä kaukana amerikkalaisesta brändi-intoilusta, ja 10-20 prosenttia nuorista kapinoi ylikansallisia tuotemerkkejä vastaan suosimalla esimerkiksi Reilua Kauppaa tai luomutuotteita. Nuorten kuluttamista pohdittiin Vision brändi-seminaarissa perjantaina.

Voittajan totuus ja globaali vastavoima

Nuorten filosofiatapahtumassa Helsingissä keskusteltiin sunnuntaina 18.1. muun muassa totuudesta ja historiasta. Loppuuko historia siihen, että valtakulttuurien arvoista tulee pysyvä maailmantila? Tätä pohdittiin Susanna Lindbergin alustamassa keskustelussa ”Historian loppu”.

Reilun matkailun ja käsityötaiteen yhtymäkohtia Namibiassa

Reilun matkailun ajattelu etenee Namibiassa ja rikas käsityöperinne on löytämässä markkinansa turistien reiteillä. Näin todetaan tiistaina 13.1. julkistetussa kirjassa Helsinki-Opuwo-Helsinki, jonka on toimittanut Satu Miettinen. Käsitöiden markkinointi turisteille hyödyttää monesti turismin suurista rakenteista syrjään jääviä paikallisia.

Helsinki-prosessilla on kunnianhimoiset tavoitteet

Demokraattisempaa globalisaatiota edistävän Helsinki-prosessin alkamisesta tuli joulukuun alussa kuluneeksi tasan vuosi. Teemaryhmät ovat tähän mennessä kokoontuneet kerran ja pohtineet mm. rauhanprosesseja, globaalia taloutta ja turvallisuuskysymyksiä. Kritiikkiä prosessille on tullut kansalaisjärjestöiltä, jotka toivoisivat enemmän poliittista sitoutumista julkilausumien tueksi.

WSIS: Kansalaisyhteiskuntien visio tähtää tulevaisuuteen

Geneven WSIS-kokoukseen osallistuneet kansalaisjärjestöjen edustajat julkistivat kokouksen päätöspäivänä torstaina oman, kansalaisyhteiskunnan julistuksen. Se tähtää tulevaisuuteen ja painottuu tekniikan sijasta yhteiskunnalliseen oikeuden- mukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja tiedon julkisuuteen. Tampereen yliopiston kansainvälistä tietoyhteiskuntaohjelmaa vetävä professori Nordenstreng luonnehti julistusta tuoreeltaan paremmaksi kuin hallitusten hyväksymä periaatejulistus.

Journalismi kriisialueilla kysyy viekkautta ja tuuria

Uutisoinnin objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen vaikuttavat kriisialueilla usein käytännön olosuhteet pikemmin kuin tietoiset valinnat, voi päätellä israelilaisen Menachem Hadarin ja Jyrki Saarikosken kokemuksista.

Media ei havaitse konfliktia, kun se on liian lähellä

Samalla kun Irakin yhteiskunnallisille epäkohdille suodaan rajattomasti palstatilaa, saa oma demokratiamme rappeutua kenenkään älähtämättä, huomauttaa Annika Sandlund Media ja poliittinen konflikti -seminaarissa.

Vastuu ei jakaudu tasapuolisesti ilmastopolitiikassa

Ilmastomuutos ei kohtele maailman maita yhtäläisesti. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat kehitysmaat, joista moni sijaitsee luonnonmaantieteellisesti herkillä aluilla ja joilla ei ole riittävää tekniikkaa ja taloudellisia resursseja kohdata ilmastomuutoksen aiheuttamia haittavaikutuksia. Myöskään ilmastopolitiikka ei täytä tasapuolisuuden kriteereitä

Kolmannes maahanmuuttajista työttömiä

Edes tohtorin titteli ei auta maahanmuuttajaa etenemään hanttihommista oman alan töihin.

Maahanmuuttaja kokee ay-toiminnan riskinä

Verkottuminen olisi ainoa keino vastustaa mielivaltaa työelämässä, mutta seuraamusten pelko tekee useimmista yksinäisiä taistelijoita.

Costa Ricassa taistellaan saavutettujen etujen puolesta

Costaricalaiset eivät halua seurata muiden Latinalaisen Amerikan maiden jalanjäljissä yksityistämisen tiellä.

Uuden liittoutuman metsästys

Huolimatta näennäisistä eroista, ammattiyhdistysliike ja uudet kansalaisliikkeet ovat usein yhteisellä asialla. Uusliberalistinen talouspolitiikka ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustaminen ovat vahvasti esillä sekä ammattiyhdistysliikkeessä että uusissa kansalaisliikkeissä. Maailman sosiaalifoorumit ovat toimineet yhdstävänä keskusteluareenana.

Ammattiyhdistysliikkeen ja maahanmuuttajien suhteet puntarissa

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin Solidaarisuuspäivät Lahdessa 5.-6.4. keskittyvät pohtimaan ammattiyhdistysliikkeen ja maahanmuuttajien välistä suhdetta. Ovatko ammattiliitot maahanmuuttajien asialla ja ovatko maahanmuuttajat osanneet turvautua ay-liikkeen tukeen, on solidaarisuuspäivien keskeinen kysymys.

Suosittelemme

Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.