Näkökulmat

Medialle muslimit ovat "muita"

Tiedotusvälineet esittävät muslimit primitiivisinä ja uskonnon ohjaamina, vastakohtana omalle modernille erinomaisuudellemme, totesi journalisti Jolin Boldt "Islamin ja arabimaailman kuvat mediassa" –seminaarissa maanantaina. Boldt analysoi mm. Fadimen kuoleman nostattamaa keskustelua: ”Pääministeri Göran Persson vaati, että koko kurdiyhteisön on kannettava vastuu teosta. Vaatiiko joku, että kaikkien tukholmalaisten tulee kantaa vastuu, kun Tukholmassa tapetaan ihminen?”

Rooman klubi: Välinpitämättömyyden kasvu uhka kehitykselle

Sitä mukaa kun informaatiotulva maailmassa kasvaa, on merkityksellistä tietoa yhä vaikeampi suodattaa valtavasta datamäärästä. Rooman klubin mukaan prosessi ruokkii välinpitämättömyyttä, jonka kasvu uhkaa ihmiskunnan kehitystä. "Välinpitämättömyys on tällä hetkellä se suurin peikko, joka estää monessa maassa demokraattisen prosessin etenemisen", arvioi professori Markku Wilenius.

Irak saa helpotusta velkoihinsa, Etiopia ei

Yhdysvallat on näkyvästi käyttänyt arvovaltaansa nopeuttaakseen Irakin velkahelpotuksia, samalla kun Etiopialle jo luvattuja helpotuksia pantataan yhä. Jubilee research –järjestön mukaan tämä osoittaa HIPC-velkahelpotusohjelman poliittisuuden: kyse ei olekaan pelkistä taloudellisista lainalaisuuksista vaan ennen kaikkea ulkopolitiikasta ja vallasta.

Suomen myöntämille vientiluotoille vaaditaan tiukempia kriteereitä

Suomen tukemat sairaalalaitehankinnat Kiinassa herättivät keskustelua vientiluottokampanjan tiistaina järjestämässä seminaarissa."Suomalaiset hammaslääkärintuolit ovat maailmankuuluja hyvästä laadustaan, mutta yhden sellaisen hinnalla saisi viisi tai kymmenen kiinalaista hammaslääkärintuolia", arvioi lääkäri Kari S. Lankinen.

Rasismin torjuntaan kouluissa riittää usein maalaisjärki

Opettajalle puuttuminen etniseen syrjintään voi tuntua vaikealta, vaikka kyse ei olisi mistään mystisestä, erityisosaamista vaativasta tilanteesta. "On turha luoda kulttuurisesta osaamisesta brändiä. Ihmiset alkavat uskoa, että ilman koulutusta ei voi tehdä mitään, ja ongelmiin puuttuminen kuuluu vain asiantuntijoille", vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen huomautti Lapset, nuoret ja rasisimi –seminaarissa maanantaina.

Tuoreet aktivistidokumentit avoimen poliittisia

Viimeaikaiselle globalisaatiokriittiselle liikehdinnälle on ollut ominaista vahva suhde julkisuuteen. Liikkeet pyrkivät paitsi vaikuttamaan maailman tapahtumien käsittelyyn valtamediassa, myös luomaan omaa rinnakkaistiedotustaan. Esimerkiksi totuus mielenosoituksista - "mitä todella tapahtui Göteborgissa?" on dokumenteissa vähintään yhtä suuri puheenaihe kuin EU:n politiikka, käy ilmi Tampereen elokuvajuhlilla.

Suomen tietoyhteiskuntaohjelmaa moititaan kansalaisten unohtamisesta

Viime vuoden lopulla valmistuneen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttajiksi on nimetty lähes yksinomaan liike-elämän ja politiikan vaikuttajia. Järjestöt kyselevätkin nyt, mihin unohtui kansalaisten rooli. Haastattelussa ohjelmaa arvioivat EFFIn Ville Oksanen sekä tutkimusjohtaja Antti Kasvio ja professori Seija Ridell.

Uusi ystävyysseura haluaa monipuolistaa kuvaa Tshetsheniasta

Hiljattain rekisteröintipaperit jättänyt Suomi-Tshetshenia -seura järjesti maanantaina Helsingin yliopistolla yleisötilaisuuden, jonka tavoitteena oli virittää vuoropuhelua eri osapuolten välille. Venäjän suurlähetystö kuitenkin kieltäytyi kutsusta, eikä suomalaisia virkamiehiä tai poliitikkojakaan juuri näkynyt. "Suomalaiset eivät halua provosoida Venäjää", seuran hallituksen puheenjohtaja arvelee.

Artikkeli: Uutta Nokiaa rakentamassa

27.10.2003 Avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoyrittäjyys voisi olla Suomen seuraava, suuri menestystarina, jos vain olemme ajoissa liikkeellä, uskoo SOT-ohjelmistotalon toimitusjohtaja Santeri Kannisto. Teknisesti meillä on hyvät lähtökohdat - ja onhan Linux suomalainen keksintö.

Artikkeli: Turun kaupungin Linux-kokemuksia puitiin seminaarissa

23.10.2003 Turun kaupungilla oli lokakuussa 2003 käsillä tärkeä päätös siitä, käyttäisivätkö sen 13 000 työntekijää jatkossa tietokoneissaan Windows-pohjaista käyttöjärjestelmää vaiko Linuxia. Testauksen pilottivaihe nosti Turun maailmankartalle ja puhutti myös seminaariväkeä Vaasan "Vapaat ohjelmistot ja tekijänoikeus" -seminaarissa.

Internet luo järjestöille uusia toimintamalleja

Internet on 1990-luvun lopulta alkaen muuttanut kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä ja tehnyt mahdolliseksi muun muassa sosiaalifoorumien järjestämisen. Verkossa valtamedialle voi nyt perustaa vaihtoehtoisia julkaisuja sielläkin, missä ei ole rahaa massiivisten laitteiden hankintaan. Internet-aika on synnyttänyt myös kokonaan uusia toimintamalleja, pohtivat espanjalaiset netti-aktivistit Maailman sosiaalifoorumissa tammikuussa.

Suomalaisnuorissa sekä kriittisiä että laiskoja kuluttajia

Suomalaisille nuorille merkkituotteet ovat tärkeitä, mutta he myös kokevat syyllisyyttä epäeettisistä vaateostoksista. Tutkijan mukaan Suomessa ollaan vielä kaukana amerikkalaisesta brändi-intoilusta, ja 10-20 prosenttia nuorista kapinoi ylikansallisia tuotemerkkejä vastaan suosimalla esimerkiksi Reilua Kauppaa tai luomutuotteita. Nuorten kuluttamista pohdittiin Vision brändi-seminaarissa perjantaina.

Voittajan totuus ja globaali vastavoima

Nuorten filosofiatapahtumassa Helsingissä keskusteltiin sunnuntaina 18.1. muun muassa totuudesta ja historiasta. Loppuuko historia siihen, että valtakulttuurien arvoista tulee pysyvä maailmantila? Tätä pohdittiin Susanna Lindbergin alustamassa keskustelussa ”Historian loppu”.

Reilun matkailun ja käsityötaiteen yhtymäkohtia Namibiassa

Reilun matkailun ajattelu etenee Namibiassa ja rikas käsityöperinne on löytämässä markkinansa turistien reiteillä. Näin todetaan tiistaina 13.1. julkistetussa kirjassa Helsinki-Opuwo-Helsinki, jonka on toimittanut Satu Miettinen. Käsitöiden markkinointi turisteille hyödyttää monesti turismin suurista rakenteista syrjään jääviä paikallisia.

Helsinki-prosessilla on kunnianhimoiset tavoitteet

Demokraattisempaa globalisaatiota edistävän Helsinki-prosessin alkamisesta tuli joulukuun alussa kuluneeksi tasan vuosi. Teemaryhmät ovat tähän mennessä kokoontuneet kerran ja pohtineet mm. rauhanprosesseja, globaalia taloutta ja turvallisuuskysymyksiä. Kritiikkiä prosessille on tullut kansalaisjärjestöiltä, jotka toivoisivat enemmän poliittista sitoutumista julkilausumien tueksi.

WSIS: Kansalaisyhteiskuntien visio tähtää tulevaisuuteen

Geneven WSIS-kokoukseen osallistuneet kansalaisjärjestöjen edustajat julkistivat kokouksen päätöspäivänä torstaina oman, kansalaisyhteiskunnan julistuksen. Se tähtää tulevaisuuteen ja painottuu tekniikan sijasta yhteiskunnalliseen oikeuden- mukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja tiedon julkisuuteen. Tampereen yliopiston kansainvälistä tietoyhteiskuntaohjelmaa vetävä professori Nordenstreng luonnehti julistusta tuoreeltaan paremmaksi kuin hallitusten hyväksymä periaatejulistus.

Journalismi kriisialueilla kysyy viekkautta ja tuuria

Uutisoinnin objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen vaikuttavat kriisialueilla usein käytännön olosuhteet pikemmin kuin tietoiset valinnat, voi päätellä israelilaisen Menachem Hadarin ja Jyrki Saarikosken kokemuksista.

Media ei havaitse konfliktia, kun se on liian lähellä

Samalla kun Irakin yhteiskunnallisille epäkohdille suodaan rajattomasti palstatilaa, saa oma demokratiamme rappeutua kenenkään älähtämättä, huomauttaa Annika Sandlund Media ja poliittinen konflikti -seminaarissa.

Vastuu ei jakaudu tasapuolisesti ilmastopolitiikassa

Ilmastomuutos ei kohtele maailman maita yhtäläisesti. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat kehitysmaat, joista moni sijaitsee luonnonmaantieteellisesti herkillä aluilla ja joilla ei ole riittävää tekniikkaa ja taloudellisia resursseja kohdata ilmastomuutoksen aiheuttamia haittavaikutuksia. Myöskään ilmastopolitiikka ei täytä tasapuolisuuden kriteereitä

Kolmannes maahanmuuttajista työttömiä

Edes tohtorin titteli ei auta maahanmuuttajaa etenemään hanttihommista oman alan töihin.

Suosittelemme

Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.