Näkökulmat

Lehti vuosituhattavoitteista opettajille

Opettaja-lehden tuore erikoisnumero "Koko Maailman Opetusta" käsittelee YK:n vuosituhattavoitteita, jotka koskevat mm. köyhyyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Materiaalille on kysyntää, sillä uusitussa opetussuunnitelmassa keskeisenä aihekokonaisuutena ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen.

Järjestöjen yritysyhteistyö kasvussa

Kasvava määrä yrityksiä ja järjestöjä on Suomessakin tiivistämässä yhteistyötään tavalla, josta kansainvälisissä yhteyksissä käytetään nimitystä "cause related marketing". Yritysten osallistuminen maailmanparannukseen sisältää järjestön kannalta sekä mahdollisuuksia että riskejä, kuvailee yrityskumppanien hakupalvelun verkkoon avannut Taina Marjanen.

Tv-kanavat kilpasilla arabiyleisön sieluista

Länsimaissakin tunnetuksi tulleen satelliittikanavan al-Jazeeran ja Yhdysvaltain vastikään Lähi-itään perustaman al-Hurran edustajat väittelivät torstaina Helsingissä arabimedian ammattimaisuudesta, objektiivisuudesta ja toistensa rooleista IPS:n ja ulkoministeriön järjestämässä paneelikeskustelussa.

Attac-päivä: Kasinon omistaja jää aina voitolle

Suomesta pääoma karkaa, Kiinassa paiskitaan 16-tuntisia päiviä, absoluuttinen köyhyys lisääntyy mutta joku aina vetää välistä – ja lopulta talouden suuresta pelistä hyötyvät eniten suuromistajat. Kuinka rahan valta saataisiin demokratian piiriin? Attacin koulutuspäivillä asiaa pohtivat mm. professorit Heikki Patomäki sekä Juha Siltala.

Taas kaivataan hyviä uutisia kehitysmaista

Yhtäällä soditaan, toisaalla nähdään nälkää - onko mitään hyvää kerrottavaa kehitysmaista? Pitäisikö olla? Aihetta pohdittiin Ylen Hyvä –kampanjan järjestämässä keskustelutilaisuudessa torstaina. Elämyshakuiseksi muuttuneen viestinnän vaatimukset heijastuvat myös avustusjärjestöjen työhön, tilaisuudessa todettiin.

Inhimillinen kehitys on myös kulttuurista vapautta

Tämänvuotinen UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti nostaa valokeilaan vähemmistöt ja kulttuurisen monimuotoisuuden, jotka kehityskeskusteluissa usein jäävät talouslukujen varjoon. Kulttuurista ja kansallista identiteettiä ei ole tarpeen asettaa vastakkain, ja vauraidenkin yhteiskuntien hallintoa tulee kehittää vastaamaan monikulttuurisuuden haasteisiin, raportti toteaa.

Ympäristö puhdistuu, kun se on toimeentulon ehto

Tansaniassa ympäristön saastumiseen herätään harvoin ilmiön itsensä vuoksi, mutta monet elinkeinot ovat riippuvaisia luonnonympäristön tilasta. Paikallisten ympäristöjärjestöjen suurin haaste onkin saada ihmiset ajattelemaan kauemmas tulevaisuuteen. Ongelmista ei voi syyttää yksin köyhyyttä, vaikka monet ympäristöhankkeet tehdäänkin köyhien parissa, järjestöt muistuttavat.

Suuren yleisön huomio pakolaisuuden pysyviin ratkaisuihin

Sunnuntaina Helsingin Rautatietorilla Punaisen Ristin kenttäsairaalatelttaan eksyneiltä ohikulkijoilta otettiin ensin ylös henkilötiedot ja kyseltiin, oliko lapsia hukassa. Sitten he saivat ranteisiinsa UNHCR:n numeron, väliaikaisen henkilökortin, keksin ja vettä. Kansainvälisen pakolaispäivän merkeissä tempaistiin Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Jätkäsaaren tiiviimpi asuttaminen ekologisempaa

Helsingin Jätkäsaaren rakennuttaminen on herättänyt kiivasta keskustelua mm. siitä, onko suunnitellusta asuinalueesta tulossa liian tiivis. Dodon kaupunkisuunnitteluryhmän vetäjän Jarre Parkatin mielestä asia on päinvastoin: Jätkäsaareen sopisi mainiosti enemmänkin porukkaa. "Minusta kaupunkikeskustelussa täytyisi ensin tehdä suuret linjat selväksi: se, että ekologinen kestävyys on otettava tosissaan. Biodiversiteetti asettaa ehdot muulle keskustelulle."

Ministerineuvosto sivuutti europarlamentin ohjelmistopatenteissa

Tiukka EU-laki tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on askeleen lähempänä toteutumistaan vastoin europarlamentin tahtoa. Ministerineuvosto teki kertaalleen parlamentissa muutettuun tekstiin lisäyksiä, joiden pohjalta se muodostaa kannanottonsa ensi viikon alussa. Useat mepit ovat esittäneet suuttumuksensa parlamentin kannan sivuuttamisesta. Laki merkitsisi vaikeuksia mm. Linux-pohjaisten vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittelylle ja vahvistaisi ohjelmistojättien asemaa.

Arabimaiden kehitys edellyttää turvallisuutta

Heikko turvallisuustilanne estää arabimaita kehittymästä ja houkuttelemasta ulkomaisia investointeja, todettiin Arabimaat, länsimaat ja turvallinen kehitys –seminaarissa keskiviikkona. Demokratiakehityksen tiellä seisoo useissa maissa vahva armeija, jota terrorismin uudet muodot ja ääriliikkeiden nousu ovat vahvistaneet entisestään.

Medialle muslimit ovat "muita"

Tiedotusvälineet esittävät muslimit primitiivisinä ja uskonnon ohjaamina, vastakohtana omalle modernille erinomaisuudellemme, totesi journalisti Jolin Boldt "Islamin ja arabimaailman kuvat mediassa" –seminaarissa maanantaina. Boldt analysoi mm. Fadimen kuoleman nostattamaa keskustelua: ”Pääministeri Göran Persson vaati, että koko kurdiyhteisön on kannettava vastuu teosta. Vaatiiko joku, että kaikkien tukholmalaisten tulee kantaa vastuu, kun Tukholmassa tapetaan ihminen?”

Rooman klubi: Välinpitämättömyyden kasvu uhka kehitykselle

Sitä mukaa kun informaatiotulva maailmassa kasvaa, on merkityksellistä tietoa yhä vaikeampi suodattaa valtavasta datamäärästä. Rooman klubin mukaan prosessi ruokkii välinpitämättömyyttä, jonka kasvu uhkaa ihmiskunnan kehitystä. "Välinpitämättömyys on tällä hetkellä se suurin peikko, joka estää monessa maassa demokraattisen prosessin etenemisen", arvioi professori Markku Wilenius.

Irak saa helpotusta velkoihinsa, Etiopia ei

Yhdysvallat on näkyvästi käyttänyt arvovaltaansa nopeuttaakseen Irakin velkahelpotuksia, samalla kun Etiopialle jo luvattuja helpotuksia pantataan yhä. Jubilee research –järjestön mukaan tämä osoittaa HIPC-velkahelpotusohjelman poliittisuuden: kyse ei olekaan pelkistä taloudellisista lainalaisuuksista vaan ennen kaikkea ulkopolitiikasta ja vallasta.

Suomen myöntämille vientiluotoille vaaditaan tiukempia kriteereitä

Suomen tukemat sairaalalaitehankinnat Kiinassa herättivät keskustelua vientiluottokampanjan tiistaina järjestämässä seminaarissa."Suomalaiset hammaslääkärintuolit ovat maailmankuuluja hyvästä laadustaan, mutta yhden sellaisen hinnalla saisi viisi tai kymmenen kiinalaista hammaslääkärintuolia", arvioi lääkäri Kari S. Lankinen.

Rasismin torjuntaan kouluissa riittää usein maalaisjärki

Opettajalle puuttuminen etniseen syrjintään voi tuntua vaikealta, vaikka kyse ei olisi mistään mystisestä, erityisosaamista vaativasta tilanteesta. "On turha luoda kulttuurisesta osaamisesta brändiä. Ihmiset alkavat uskoa, että ilman koulutusta ei voi tehdä mitään, ja ongelmiin puuttuminen kuuluu vain asiantuntijoille", vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen huomautti Lapset, nuoret ja rasisimi –seminaarissa maanantaina.

Tuoreet aktivistidokumentit avoimen poliittisia

Viimeaikaiselle globalisaatiokriittiselle liikehdinnälle on ollut ominaista vahva suhde julkisuuteen. Liikkeet pyrkivät paitsi vaikuttamaan maailman tapahtumien käsittelyyn valtamediassa, myös luomaan omaa rinnakkaistiedotustaan. Esimerkiksi totuus mielenosoituksista - "mitä todella tapahtui Göteborgissa?" on dokumenteissa vähintään yhtä suuri puheenaihe kuin EU:n politiikka, käy ilmi Tampereen elokuvajuhlilla.

Suomen tietoyhteiskuntaohjelmaa moititaan kansalaisten unohtamisesta

Viime vuoden lopulla valmistuneen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttajiksi on nimetty lähes yksinomaan liike-elämän ja politiikan vaikuttajia. Järjestöt kyselevätkin nyt, mihin unohtui kansalaisten rooli. Haastattelussa ohjelmaa arvioivat EFFIn Ville Oksanen sekä tutkimusjohtaja Antti Kasvio ja professori Seija Ridell.

Uusi ystävyysseura haluaa monipuolistaa kuvaa Tshetsheniasta

Hiljattain rekisteröintipaperit jättänyt Suomi-Tshetshenia -seura järjesti maanantaina Helsingin yliopistolla yleisötilaisuuden, jonka tavoitteena oli virittää vuoropuhelua eri osapuolten välille. Venäjän suurlähetystö kuitenkin kieltäytyi kutsusta, eikä suomalaisia virkamiehiä tai poliitikkojakaan juuri näkynyt. "Suomalaiset eivät halua provosoida Venäjää", seuran hallituksen puheenjohtaja arvelee.

Artikkeli: Uutta Nokiaa rakentamassa

27.10.2003 Avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoyrittäjyys voisi olla Suomen seuraava, suuri menestystarina, jos vain olemme ajoissa liikkeellä, uskoo SOT-ohjelmistotalon toimitusjohtaja Santeri Kannisto. Teknisesti meillä on hyvät lähtökohdat - ja onhan Linux suomalainen keksintö.

Suosittelemme

Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.