Näkökulmat

Ihmisjono kuokkia kädessä auringonlaskun aikaan

Etelä-Sudanissa ruuan hinta tappaa siinä missä aseetkin

Nälkä lamaannuttaa yhteiskunnan, kun ihmiset ajattelevat vain, mistä he saavat seuraavan ateriansa.
ruostunut lukko

Nuoria pakotetaan avioliittoon myös Suomessa – uhrien suojeluun mallia muualta

Isossa-Britanniassa toimii valtion ylläpitämä yksikkö, joka auttaa pakkoavioliittojen uhreja. Sellaiselle olisi tarvetta Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
Puutarha ja rakennuksia Sanaassa Jemenissä

Rauhaa Jemeniin, ei aseita

Sadankomitean ja Pelastakaa Lasten asiantuntijat toivovat, että Suomi harkitsee uudelleen asevientiä Lähi-idän maihin. ”Ratkaisua Jemenin konfliktiin tulee edistää diplomatian kautta, ei myymällä aseita sodan osapuolille.”
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Moskeijan minareetteja

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Naisviljelijä  pellolla

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.
Presidentinlinna

Globaaleilla areenoilla on Suomen presidentin mentävä aukko

Globaalit kysymykset ovat loistaneet poissaolollaan presidentinvaalikampanjoissa samalla, kun ratkaisemattomien globaalien ongelmien määrä on kasvussa, kirjoittaa Matti Ylönen.
Eurokolikoita hiekassa

Kun ulkomaalaisen euro onkin satanen

Kehitysyhteistyön veteraani Tomi Kuosmanen pohtii eriarvoisuutta kehitysyhteistyössä. Miksi joidenkin toimistossa on ilmastointi ja toisilla vain tuuletin? Mitä, jos Suomeen saapuisi kehitysyhteistyöntekijä, joka saisi luksusauton ja -asunnon?
Pilvenpiirtäjiä Filippiineillä

Vaurauden keskittyminen kasvattaa kaunaa

Miljardöörit kasvattavat omaisuuttaan vuosi vuodelta. Kun globalisaation häviäjiä on yhä enemmän, myös kauna kasvaa, kirjoittaa IPS-uutistoimiston perustaja Roberto Savio.
Kolmihenkinen rohingya-perhe Bangladeshissa

Miksi rohingyat eivät voi palata Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat sopineet paenneiden rohingya-muslimien paluusta takaisin Myanmariin. Tutkija Azeem Ibrahimin mukaan todellisuudessa kyseessä on pelkkä tyhjä poliittinen ele.
Lelusotilaita

Paranneltua sotilasta etsimässä

Sotilaat inhimillisine ominaisuuksineen ovat puolustusjärjestelmän heikko lenkki. Heistä hiotaan parempia nyt neurotieteen avulla. Millainen hinta tästä joudutaan maksamaan, pohtii tutkija Ioana Puscas.
ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.
Piparkakkuja

Laihanakin vuonna voimme paksusti

Huono satovuosi ei aiheuta Suomessa katastrofia. Maailmantalouden rakenne pelastaa suomalaiset nälkävuosilta, mutta monet muut ihmiset se tuomitsee puutteeseen, kirjoittaa Jaro Karkinen.
Moskeija Beirutissa Libanonissa

Lähi-Itä: Tungosta geopoliittisella tunkiolla

Muun muassa Saudi-Arabian ja Libanonin suhteista on kuulunut viime aikoina yllättäviä uutisia. Hannu Reimen mukaan Lähi-idässä käydään parhaillaan taistoa poliittisesta vaikutusvallasta, eikä roskatunkion päälle mahdu kuin yksi paikallinen kukko.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
maailma.netin esitteitä ja näppäimistö

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Piikkilanka-aita

Yhden väestönosan turvallisuutta ei voi kohtuuttomasti lisätä toisten kustannuksella

Turvallisuus on arvolatautunut ja kontekstisidonnainen käsite. Uskomusten sijaan tarvitaan tutkittua näyttöä turvallisuustoimenpiteiden vaikutuksista turvallisuuteen, kirjoittaa ylikomisario ja tutkija Jari Taponen.
Hurrikaani Irman tuhoja Brittiläisillä Neitsytsaarilla

Seuraava hurrikaani on vain kuukausien päässä – myrskyjen runtelemat Karibian saaret kaipaavat kipeästi lisää apua

Tämän syksyn hurrikaanit ovat olleet voimakkaampia kuin Karibian alueen maissa koskaan aiemmin. Keskitulotason maina ne eivät kuitenkaan saa täyttä tukea kansainväliseltä yhteisöltä. Siihen on tultava muutos, vaativat YK:n kehitysohjelman ja Karibian maiden järjestön johtajat.
Helsinki

Vakava työhyväksikäyttö on totta myös Suomessa

Vakavaa työhyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa. Tapauksia yhdistävät usein samat piirteet, ja tietyt tekijät altistavat työhyväksikäytölle, kirjoittaa Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen.

Suosittelemme

Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Teksti Souvenirs are sold by immigrants

Maahanmuutosta ja rasismista on vaikea puhua, jos sanoja ei ole tai ne ovat valmiiksi värittyneitä

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.
Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.