Näkökulmat

Bangladeshilaisia lapsia

Eriarvoisuus estää kestävän kehityksen

Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.
Saudiarabialaisia naisia

Saudi-Arabia löysää naisten liekaa, mutta todellinen tasa-arvo on yhä kaukana

Saudi-Arabian päätöstä kumota naisten ajokielto pidetään historiallisena. Sitä se onkin, mutta samalla on helppo unohtaa maan muut ihmisoikeusrikkomukset, kirjoittaa Teija Laakso.
We are all immigrants -teksti seinässä

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
Norsu Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa

Norsunluu päätyy mafioiden käsiin

Keskisen Afrikan valtiot ovat sitoutuneet moniin kansainvälisiin sopimuksiin elefanttien suojelemiseksi, mutta ne jäävät paperille niin kauan kuin korruptio rehottaa ja viranomaisilla on kytkyjä salakauppaan, kirjoittaa Richard Thomas.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Silpominen kielletty: Ketä laki suojelee?

Suomessa on vaadittu naisten sukuelinten silpomisten kieltämistä erillisenä rikoksena. Siru Aura pohtii lainsäädännön vaikutusta silpomiseen Somalimaan ja Kenian esimerkkien kautta.
Palavia kynttilöitä

Näkökulma: Surun hetkellä emme saa vaipua pelon ja vihan valtaan

Turun iskut ovat herättäneet keskustelua muun muassa tiedustelulainsäädännöstä. Laajamittainenkaan verkkovalvonta tai perusoikeuksien riisuminen ei kuitenkaan poista maailmasta terrorismia, muistuttaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja.
Raskaana oleva nainen kantaa polttopuita pään päällä Keniassa.

”Naiset veisivät Kenian uudelle tasolle”

Jos naiset saisivat koulutusta, koko maa voisi nousta aivan toiselle tasolle, toteaa kenialainen Stella Achoki. Naisiin kohdistuva väkivalta jarruttaa kehitystä ja tulee kalliiksi.
Mullasta nousee kasvinversoja

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.
Takseja, autoja ja mainoskylttejä New Yorkin katuvilinässä.

Läntiset arvot ja todellinen maailma

Objektiivisuus merkitsee sitä, että asiat nähdään samalla tavalla kuin kaikki muutkin ne näkevät. Läntisessä maailmassa on luvatonta osoittaa, että kapitalismi on pitkän päälle kestämätön järjestelmä, kirjoittaa Tapani Lausti.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
Naisia tietokoneen ääressä Ugandassa

Sukupuolten tasa-arvo tuo lisää vaurautta

Naisten innovaatioilla ja toiminnalla voisi olla iso rooli meneillään olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa ja maailman polttavien ongelmien ratkaisussa, kirjoittaa YK:n konsultti Anna Shen. Haasteena ovat kuitenkin esimerkiksi naisten yritystoiminnan vaikeudet.
Tietokoneen näyttö ja lukko

Verkkoturvallisuuskouluttajien pidätys Turkissa vaikuttaa meihin kaikkiin

Kouluttajien pidätys on muistutus siitä, että älypuhelimistamme ja läppäreistämme on tulossa ihmisoikeustaistelun uusia etulinjoja, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Tanya O'Carroll.
Opiskelijat koodaavat työpajassa robottiautoja.

Koodaustyöpajoissa rakennetaan robotteja, itsetuntoa ja uusia ystävyyssuhteita

Kirkon Ulkomaanapu järjestää nuorille koodaustyöpajoja Kreikan Ateenassa. Puolet osallistujista ovat pakolaisia, puolet kreikkalaisia. Työpajoissa luodaan uusia ystävyyssuhteita ja opetellaan englantia.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Klovneja rivissä

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
Sudanilaispakolaisia Etelä-Sudanissa vuonna 2012.

Näkökulma: Pakolaisten suojelu perustuu lakiin

On tärkeää muistaa, että pakolaisten suojelussa ei ole kyse solidaarisuudesta tai anteliaisuudesta vaan kansainvälisen lain määräysten toteuttamisesta, kirjoittaa YK:n pääsihteeri António Guterres.
Liuta pienikokoisia lapsia Laosissa.

Aliravittuja ja lihavia lähes yhtä paljon

Aliravittuja on maailmassa 800 miljoonaa ja suurin osa heistä asuu kehitysmaissa. Ylipainoisia on lähes yhtä paljon eli 780 miljoonaa.
EU-maiden lippuja europarlamentin edustalla

Kiitosta ja kritiikkiä EU:n kehityspolitiikan suuntaviivoille

EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus jättää hämmentyneen olon. Toisaalta kestävän kehityksen periaatteet tunnustetaan, toisaalta on syytä olla huolissaan, miten ne näkyvät käytännössä, kirjoittaa Jussi Kanner.

Suosittelemme

Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.