Näkökulmat

Piparkakkuja

Laihanakin vuonna voimme paksusti

Huono satovuosi ei aiheuta Suomessa katastrofia. Maailmantalouden rakenne pelastaa suomalaiset nälkävuosilta, mutta monet muut ihmiset se tuomitsee puutteeseen, kirjoittaa Jaro Karkinen.
Moskeija Beirutissa Libanonissa

Lähi-Itä: Tungosta geopoliittisella tunkiolla

Muun muassa Saudi-Arabian ja Libanonin suhteista on kuulunut viime aikoina yllättäviä uutisia. Hannu Reimen mukaan Lähi-idässä käydään parhaillaan taistoa poliittisesta vaikutusvallasta, eikä roskatunkion päälle mahdu kuin yksi paikallinen kukko.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
maailma.netin esitteitä ja näppäimistö

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Piikkilanka-aita

Yhden väestönosan turvallisuutta ei voi kohtuuttomasti lisätä toisten kustannuksella

Turvallisuus on arvolatautunut ja kontekstisidonnainen käsite. Uskomusten sijaan tarvitaan tutkittua näyttöä turvallisuustoimenpiteiden vaikutuksista turvallisuuteen, kirjoittaa ylikomisario ja tutkija Jari Taponen.
Hurrikaani Irman tuhoja Brittiläisillä Neitsytsaarilla

Seuraava hurrikaani on vain kuukausien päässä – myrskyjen runtelemat Karibian saaret kaipaavat kipeästi lisää apua

Tämän syksyn hurrikaanit ovat olleet voimakkaampia kuin Karibian alueen maissa koskaan aiemmin. Keskitulotason maina ne eivät kuitenkaan saa täyttä tukea kansainväliseltä yhteisöltä. Siihen on tultava muutos, vaativat YK:n kehitysohjelman ja Karibian maiden järjestön johtajat.
Helsinki

Vakava työhyväksikäyttö on totta myös Suomessa

Vakavaa työhyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa. Tapauksia yhdistävät usein samat piirteet, ja tietyt tekijät altistavat työhyväksikäytölle, kirjoittaa Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen.
Palestiinalaispoikia Hebronin Shuhada-kadulla

Yhdysvaltain lähtö Unescosta hämmentää Hebronissa

Israelin ja Yhdysvaltain Unesco-eron taustalla on kiista miehitetyllä Palestiinalaisalueella sijaitsevan Hebronin vanhankaupungin asemasta.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka

Hyvät miehet eivät seuraa seksuaalista häirintää sivusta

On julma etuoikeus pystyä ahdistelemaan tyttöä tai naista ­ilman seuraamuksia, kirjoittaa YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Keramiikkakuva Vladimir Putinista

Vaalien imitointia Venäjällä

Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi, kirjoittaa Veera Laine.
Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Bangladeshilaisia lapsia

Eriarvoisuus estää kestävän kehityksen

Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.
Saudiarabialaisia naisia

Saudi-Arabia löysää naisten liekaa, mutta todellinen tasa-arvo on yhä kaukana

Saudi-Arabian päätöstä kumota naisten ajokielto pidetään historiallisena. Sitä se onkin, mutta samalla on helppo unohtaa maan muut ihmisoikeusrikkomukset, kirjoittaa Teija Laakso.
We are all immigrants -teksti seinässä

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
Norsu Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa

Norsunluu päätyy mafioiden käsiin

Keskisen Afrikan valtiot ovat sitoutuneet moniin kansainvälisiin sopimuksiin elefanttien suojelemiseksi, mutta ne jäävät paperille niin kauan kuin korruptio rehottaa ja viranomaisilla on kytkyjä salakauppaan, kirjoittaa Richard Thomas.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Silpominen kielletty: Ketä laki suojelee?

Suomessa on vaadittu naisten sukuelinten silpomisten kieltämistä erillisenä rikoksena. Siru Aura pohtii lainsäädännön vaikutusta silpomiseen Somalimaan ja Kenian esimerkkien kautta.
Palavia kynttilöitä

Näkökulma: Surun hetkellä emme saa vaipua pelon ja vihan valtaan

Turun iskut ovat herättäneet keskustelua muun muassa tiedustelulainsäädännöstä. Laajamittainenkaan verkkovalvonta tai perusoikeuksien riisuminen ei kuitenkaan poista maailmasta terrorismia, muistuttaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja.

Suosittelemme

Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.