Näkökulmat

Poliiseja Helsingin rautatieasemalla

Näkökulma: Ihmisoikeuskoulutus pakolliseksi kaikille poliiseille

Poliisien ihmisoikeuskoulutus on Suomessa heikoissa kantimissa. Systemaattista koulutusta kaikille poliiseille ei ole. Ihmisoikeusliitto on jo vuosia peräänkuuluttanut poliiseille parempaa ihmisoikeusosaamista. Jokohan aika olisi tälle kypsä, kysyy Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila blogikirjoituksessaan.
Mielenosoittajan kyltti "Fossil Fool" ilmastomarssilla Washington D.C:ssä huhtikuussa 2017.

Trumpin päätös vetäytyä Pariisin sopimuksesta ei lopeta ilmastotyötä

Presidentti Donald Trump on ilmoittanut Yhdysvaltojen vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta. Positiivista on, että hän näyttää olevan mielipiteineen vähemmistössä.
Transsukupuolisten oikeuksien lippu

Kansainvälinen paine Suomea kohtaan kasvaa: translaki uudistettava

Suomi pelaa poliittista peliä transihmisten oikeuksilla. Kansainvälisen paineen kasvaessa hallituksen tekosyyt alkavat loppua, kirjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Näkökulma: Uusia tuulia yritysten ihmisoikeusvastuussa

Hollanti, Ranska ja Iso-Britannia ovat säätäneet lakeja, jotka asettavat yritykset uudella tapaa vastuuseen toiminnastaan. Uudistukset voivat äkkiseltään tuntua pieniltä, mutta sitä ne eivät todellakaan ole, kirjoittaa Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino.

Onko oikein pakkopalauttaa ihmisiä konfliktimaihin?

Suomen ja Afganistanin palautussopimuksessa on pykälä, joka velvoittaa Suomea ottamaan huomioon erityisen huolellisesti haavoittuvien ryhmien suojelun, muistuttaa Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Sanna Vesikansa.
Maapallo

Näkökulma: Kehitysyhteistyö on vaihe, josta pääsee yli

Kehitysyhteistyön tulosten näkeminen omin silmin pitää yllä motivaatiota työhön, kirjoittaa Upu Leppänen.

Näkökulma: Välttämättömiä hankintoja?

Suomalaisen yhteiskunnan vallitsevista arvoista kertoo karua kieltään se, että velkaantuminen on realistinen vaihtoehto vain silloin, kun asejärjestelmiä uudistetaan, kirjoittaa Juuso Koponen.

Näkökulma: Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä

Suomen energia- ja ilmastostrategian arviointi osoittaa, että Suomen hiilipäästöjen ja -nielujen yhteisvaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy nykytasolla vuoteen 2030 asti, kirjoittaa tutkija Jari Lyytimäki.

Näkökulma: Luokittelua

Eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää, että pystymme kohtaamaan toisemme – ja myöntämään, että myös me itse voimme olla osa ongelmaa, kirjoittaa Kirsi Koivuporras.

Näkökulma: Ruotsin ulkopolitiikka pohjaa feminismiin

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström uskoo, että naisten mukanaolo politiikassa tuo rauhaa ja hyvinvointia.

Muuttoliikkeen kontrolli ei saa ylittää vastuuta lapsista

Suomessa pitäisi alkaa keskustella mallista, jossa yksin tulevat turvapaikanhakijalapset nähdään ennen kaikkea lapsina, kirjoittaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Taina Martiskainen.

Näkökulma: Venäjä pelaa Aleppolla

Politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Jacques Lévesque analysoi Syyriaa, jossa konflikti on vetänyt mukaansa yhä uusia maita. Yksi tärkeimmistä pelaajista on Venäjä.

Näkökulma: Syyrian rauhansopimus – mahdollinen tehtävä?

Vaikka Syyria-neuvottelut voivat näyttää lukuisten epäonnistumisten jälkeen lähes toivottomilta, rauhansopimus voisi syntyä nopeastikin, jos palaset lopulta loksahtavat paikoilleen, arvioi Reko Ravela.

Näkökulma: Yritysten ihmisoikeusvastuu kaipaa sitovia sääntöjä

Kansainvälisesti sitova yritysvastuusopimus olisi tarpeellinen, mutta se ei ole ainoa keino ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuun edistämiseksi, kirjoittaa Elina Mikola.

Näkökulma: Finnfundia tulee ohjata kestävämpään kehitykseen

Kehitysrahoittaja Finnfundin merkitys Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Sen toimintaa on ohjattava samoin pelisäännöin kuin muutakin kehitysyhteistyötä, muistuttavat Niina Mäki ja Lyydia Kilpi.

Näkökulma: Asevelvollisuus ja sukupuoli

Asevelvollisuusarmeijan on usein esitetty edistävän yhteisöllisyyttä, mutta todellisuudessa armeijan niin sanottu läpileikkaus kansasta pelkistyy pitkälti tervekehoisiin miehiin, kirjoittaa Tuuli Vuori.

Näkökulma: Edessä on myrskyisä vuosi

Politiikassa ja taloudessa on luvassa levottomia aikoja. On tärkeää, että kansalaisyhteiskunta valmistautuu toimintaan eikä tyydy istumaan vuoristoradan kyydissä, kirjoittaa Martin Khor.

Suosittelemme

Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.