Näkökulmat

We are all immigrants -teksti seinässä

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
Norsu Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa

Norsunluu päätyy mafioiden käsiin

Keskisen Afrikan valtiot ovat sitoutuneet moniin kansainvälisiin sopimuksiin elefanttien suojelemiseksi, mutta ne jäävät paperille niin kauan kuin korruptio rehottaa ja viranomaisilla on kytkyjä salakauppaan, kirjoittaa Richard Thomas.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Silpominen kielletty: Ketä laki suojelee?

Suomessa on vaadittu naisten sukuelinten silpomisten kieltämistä erillisenä rikoksena. Siru Aura pohtii lainsäädännön vaikutusta silpomiseen Somalimaan ja Kenian esimerkkien kautta.
Palavia kynttilöitä

Näkökulma: Surun hetkellä emme saa vaipua pelon ja vihan valtaan

Turun iskut ovat herättäneet keskustelua muun muassa tiedustelulainsäädännöstä. Laajamittainenkaan verkkovalvonta tai perusoikeuksien riisuminen ei kuitenkaan poista maailmasta terrorismia, muistuttaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja.
Raskaana oleva nainen kantaa polttopuita pään päällä Keniassa.

”Naiset veisivät Kenian uudelle tasolle”

Jos naiset saisivat koulutusta, koko maa voisi nousta aivan toiselle tasolle, toteaa kenialainen Stella Achoki. Naisiin kohdistuva väkivalta jarruttaa kehitystä ja tulee kalliiksi.
Mullasta nousee kasvinversoja

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.
Takseja, autoja ja mainoskylttejä New Yorkin katuvilinässä.

Läntiset arvot ja todellinen maailma

Objektiivisuus merkitsee sitä, että asiat nähdään samalla tavalla kuin kaikki muutkin ne näkevät. Läntisessä maailmassa on luvatonta osoittaa, että kapitalismi on pitkän päälle kestämätön järjestelmä, kirjoittaa Tapani Lausti.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
Naisia tietokoneen ääressä Ugandassa

Sukupuolten tasa-arvo tuo lisää vaurautta

Naisten innovaatioilla ja toiminnalla voisi olla iso rooli meneillään olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa ja maailman polttavien ongelmien ratkaisussa, kirjoittaa YK:n konsultti Anna Shen. Haasteena ovat kuitenkin esimerkiksi naisten yritystoiminnan vaikeudet.
Tietokoneen näyttö ja lukko

Verkkoturvallisuuskouluttajien pidätys Turkissa vaikuttaa meihin kaikkiin

Kouluttajien pidätys on muistutus siitä, että älypuhelimistamme ja läppäreistämme on tulossa ihmisoikeustaistelun uusia etulinjoja, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Tanya O'Carroll.
Opiskelijat koodaavat työpajassa robottiautoja.

Koodaustyöpajoissa rakennetaan robotteja, itsetuntoa ja uusia ystävyyssuhteita

Kirkon Ulkomaanapu järjestää nuorille koodaustyöpajoja Kreikan Ateenassa. Puolet osallistujista ovat pakolaisia, puolet kreikkalaisia. Työpajoissa luodaan uusia ystävyyssuhteita ja opetellaan englantia.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Klovneja rivissä

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
Sudanilaispakolaisia Etelä-Sudanissa vuonna 2012.

Näkökulma: Pakolaisten suojelu perustuu lakiin

On tärkeää muistaa, että pakolaisten suojelussa ei ole kyse solidaarisuudesta tai anteliaisuudesta vaan kansainvälisen lain määräysten toteuttamisesta, kirjoittaa YK:n pääsihteeri António Guterres.
Liuta pienikokoisia lapsia Laosissa.

Aliravittuja ja lihavia lähes yhtä paljon

Aliravittuja on maailmassa 800 miljoonaa ja suurin osa heistä asuu kehitysmaissa. Ylipainoisia on lähes yhtä paljon eli 780 miljoonaa.
EU-maiden lippuja europarlamentin edustalla

Kiitosta ja kritiikkiä EU:n kehityspolitiikan suuntaviivoille

EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus jättää hämmentyneen olon. Toisaalta kestävän kehityksen periaatteet tunnustetaan, toisaalta on syytä olla huolissaan, miten ne näkyvät käytännössä, kirjoittaa Jussi Kanner.
Lapsia autossa Irakin Mosulissa

Irakin tulevaisuus murenee Mosulissa

Taistelu Isisiä vastaan synnytti Irakiin harvinaisen yhtenäisyyden. Se näyttää kuitenkin nopeasti heikkenevän, kun Isisiltä vallattujen alueiden valvonta murenee osiin ja eri aseryhmät vahvistuvat, kirjoittaa Mark Lattimer.
Lapsia kaivolla Keski-Afrikan tasavallassa.

Vanhat keinot eivät riitä – tarvitsemme uusia lähestymistapoja humanitaarisiin kriiseihin

Yksikään yksittäinen toimija tai toiminta ei voi ratkaista humanitaarisia ongelmia, vaan tarvitaan monen osaajan yhteistyötä, kirjoittavat YK-johtajat Stephen O'Brien sekä Tegegnework Gettu.

Suosittelemme

Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.