Näkökulmat

Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde

Afrikan politiikka naisistuu

Afrikan maiden hallituksiin on viime aikoina päässyt yhä enemmän naisjohtajia, mikä on avainasia mantereen tulevaisuuden kannalta. ”Sukupuolellisesti edustavien hallitusten luominen vahvistaa viestiä, että edistyksessä on kyse muustakin kuin yksilön kapasiteetin rakentamisesta”, kirjoittavat Fatima Al Ansar ja Shona Bezanson.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.
Suomenlinnan kivirakennuksia veden toiselle puolella

Kansallinen vai kansalaisten turvallisuus

Tuoko kansalliseen turvallisuuteen sijoittaminen oikeasti turvaa kansalaisille ja kuinka paljon, kysyy emeritusprofessori Jyrki Käkönen. “On hyvä tiedostaa, että kuviteltuun kansalliseen turvallisuuteen investoidut resurssit ovat yleensä poissa kansalaisten turvallisuudesta – sosiaaliturvasta, terveydenhoidosta tai koulutuksesta.”
Sähköauton perä

Sähköautot yleistyvät, mutta niiden akkujen tuotantoon liittyy suuria ongelmia

Sähköautobuumin ansiosta akut ovat yhä kuumempi puheenaihe. Kaikki haluavat päästä osingoille tulevasta akkukakusta, Suomi mukaan lukien. Akkujen tekeminen vaatii kuitenkin huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta, kirjoittaa Eetti ry:n tutkija Anna Härri.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Jemenin hätään herättiin myöhään

Suomi on viimein ilmoittanut, ettei Saudi-Arabiaan myönnetä enää uusia asevientilupia. Jemenin kammottavaan kriisiin on herätty todella myöhään, ja viimeistään nyt Suomen ja kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa kriisin ratkaisemiseksi, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
Tabletti, jonka näytöllä mm. Twitterin logo

Totuus sai potkut – Mitä rauhanrakentajat voivat tehdä asialle?

Totuuden jälkeisenä aikana algoritmit valitsevat, mitä näemme, ja valheet leviävät nopeammin kuin totuus. Sillä on vaikutusta jopa rauhanprosessien onnistumiseen. Miten, siitä kertoo Kirkon Ulkomaanavun kehittämispäällikkö Matthias Wevelsiep.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Joki virtaa vuorten alla

Armeija ilman aseita

Kaikki maailmanhistorian armeijat eivät ole olleet samanlaisia. Antimilitaristi-lehden päätoimittaja Aku Kervinen kirjoittaa Pakistanin alueella toimineesta Khudai Kidmatgar -liikkeestä, joka järjestäytyi armeijan tavoin mutta oli sitoutunut väkivallattomuuteen. Sen keskeisiä tavoitteita oli Britannian siirtomaavallan vastustaminen Intiassa.
Panssarivaunu ohittamassa väkijoukkoa

Kansalaisuuspakko

Koko miesikäluokan asevelvollisuutta perustellaan kansalaistaitojen oppimisella, ja viime aikoina on väläytelty pakollista kansalaispalvelusta myös naisille. Todellisuudessa ihmiset oppivat ja tekevät parhaiten, kun he tekevät valintansa itse, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.
Mies kuljettaa poikaa ostoskärryssä

Paperittomuus voi murtaa mielen

Paperittomalla ei ole oikeutta tehdä töitä, ei oikeastaan oikeutta olla edes olemassa, mutta jotenkin on silti yritettävä tulla toimeen. Helsingin Refugee Film Festivalin elokuvat näyttävät, millaista elämä on ainaisen epävarmuuden edessä.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Sanomalehtiä pinossa

Journalismin rooli planeettamme kriisissä

Yksi valtamedian pahimmista laiminlyönneistä on planeettamme ja kulttuurimme kestämättömyyden analysoiminen, kirjoittaa Tapani Lausti.
Osa kannettavan tietokoneen näppäimistöstä ja näytöstä

Vaikene nainen! Häiritäänkö naiset pois politiikasta?

Naisten verkkohäirintä on vakava uhka demokratialle. Verkossa käytetään täsmälleen samoja syrjinnän ja vaientamisen mekanismeja kuin muuallakin yhteiskunnassa: pelottelu toimii, kirjoittaa Suomen UN Womenin vt. toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Suomi vie aseita sotaa käyviin maihin – missä vastuu?

Suomen asevienti on 2000-luvulla kaksinkertaistunut ja suuntautuu yhä enemmän Euroopan ulkomaille. Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kritisoi kolumnissaan etenkin asevientiä Lähi-idän maihin sekä asehankintoja Israelista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2018

Murrosikäisten kokoontumisajot New Yorkissa

Trumpin puhetta kuunnellessa tuli useaan kertaan mieleen, että tämä ei voi olla totta, kirjoittaa YK:n yleiskokoukseen osallistunut Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Viikon parhaisiin kuuluvan puheenvuoron pitkin hänen mukaansa eteläkorealainen poppari Kim Namjoon, joka puhui fiksummin kuin häntä kolme kertaa vanhemmat valtionpäämiehet.
Poika juo kaivosta roiskuvaa vettä

Intia vakavan kuivumisen partaalla

Intian vedentarpeen arvioidaan olevan vuonna 2030 kaksi kertaa suurempi kuin vettä on saatavissa. Jo nyt vedestä on pulaa ja se jakautuu epätasaisesti. Rikkailla on varaa hankkia pullovettä, köyhät joutuvat tappelemaan saadakseen vettä kunnan vesipisteestä.

Suosittelemme

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Teksti Souvenirs are sold by immigrants

Maahanmuutosta ja rasismista on vaikea puhua, jos sanoja ei ole tai ne ovat valmiiksi värittyneitä

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.
Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.