Näkökulmat

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2018

Murrosikäisten kokoontumisajot New Yorkissa

Trumpin puhetta kuunnellessa tuli useaan kertaan mieleen, että tämä ei voi olla totta, kirjoittaa YK:n yleiskokoukseen osallistunut Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Viikon parhaisiin kuuluvan puheenvuoron pitkin hänen mukaansa eteläkorealainen poppari Kim Namjoon, joka puhui fiksummin kuin häntä kolme kertaa vanhemmat valtionpäämiehet.
Poika juo kaivosta roiskuvaa vettä

Intia vakavan kuivumisen partaalla

Intian vedentarpeen arvioidaan olevan vuonna 2030 kaksi kertaa suurempi kuin vettä on saatavissa. Jo nyt vedestä on pulaa ja se jakautuu epätasaisesti. Rikkailla on varaa hankkia pullovettä, köyhät joutuvat tappelemaan saadakseen vettä kunnan vesipisteestä.
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Ilmakuva tyttökoulun pihalta Gazasta

Yhdysvaltain tukileikkauksista Palestiinassa kärsii myös Israel

Yhdysvallat on ilmoittanut leikkaavansa rahoituksen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöltä UNRWA:lta painostaakseen palestiinalaisia rauhanneuvotteluihin. Samalla on kuitenkin unohtunut, että jos UNRWA menettää kykynsä huolehtia palestiinalaisista, Israel on lain mukaan velvollinen tekemään sen, kirjoittaa kansainvälisen oikeuden asiantuntija Mona Ali Khalil.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Työläisiä tehtaalla Etelä-Afrikassa

Afrikkaan kannattaa sijoittaa nyt

Afrikassa on muun muassa 60 prosenttia maailman käyttämättömästä viljelykelpoisesta maasta. Maanosan kasvunäkymät ovat maailman huippua, ja siksi sinne kannattaisi nyt investoida, kirjoittaa YK:n kehitysohjelman Afrikan-toimiston pääekonomisti Ayodele Odusola.
Allan Lindberg, Suomen romanifoorumin toiminnanjohtaja, Maija Koivisto, Kuurojen kansanopiston opettaja

Monet haavat ovat vielä auki – Viittomakielisiin kohdistuneet historian vääryydet ovat käsittelemättä ja heijastuvat tähän päivään

Suomessa on aikoinaan sorrettu kuuroja muun muassa kieltämällä viittomakieli koulussa ja steriloimalla kuuroja naisia. Kielelliset oikeudet ja tasavertainen osallistuminen eivät kuitenkaan toteudu vielä tänä päivänäkään, kirjoittaa Kuurojen kansanopiston opettaja Maija Koivisto.
Nainen, mies ja pieni lapsi

Hyvät saavutukset aidsin vastaisessa työssä Afrikassa kannustavat jatkamaan taistelua virusta vastaan

Eteläisessä Afrikassa syntyi viime vuonna 57 000 hiv-positiivista vauvaa, kun vuosituhannen alussa määrä oli kolminkertainen. Sen sijaan Länsi- ja Keski-Afrikassa tilanne uhkaa karata hallinnasta jollei toimiin tartuta heti, kirjoittaa Unicefin aidstyöstä vastaava Chewe Luo.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Free Ahed Tamimi -juliste mielenosoittajan kädessä

Ahed Tamimin tarina – 16-vuotiaasta palestiinalaistytöstä tuli miehityksen vastaisen taistelun symboli

Palestiinalainen Ahed Tamimi sai vankeustuomion ja nousi maailman tietoisuuteen läimäytettyään israelilaista sotilasta. Palestiinalainen nuori nainen uhmaa paitsi miehittäjän voimaa, myös tämän luomaa mielikuvaa vihollisesta, kirjoittaa perheen tarinaa seurannut Miika Malinen.
Vaalimainos Kambodžassa

Kambodža ottaa askeleita kohti diktatuuria

Kambodža on ottanut viime aikoina pääministeri Hun Senin johdolla huomattavia askelia kohti totalitaarista järjestelmää, ja heinäkuun lopussa järjestettävät vaalit saattavat olla kambodžalaisen demokratian joutsenlaulu. Länsimaisten mediatalojen otsikoissa maa loistaa kuitenkin usein poissaolollaan.
Suomen lippu

Sinimustien soturien ristiretki

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) esitykset muun muassa vapaaehtoisista reservipoliiseista tarkoittavat, että kansallismielisille turhautuneille miehille halutaan nyt antaa ”asemaa”, ”roolia” – ja ”kättä pidempää”, kirjoittaa Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Mielenosoittajia, Io tifo Aquarius -kyltti

Euroopassa tarvitaan yhteisvastuuta turvaa etsivistä ihmisistä

Keskustelu siirtolaisista on jälleen kärjistynyt EU:ssa, vaikka tulijoita on vain murto-osa muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Epämääräiset ehdotukset koontileireistä EU:n ulkopuolella eivät riitä, vaan jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuunsa Euroopasta turvaa hakevista ihmisistä – etenkin lapsista, vaatii Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.
Etelä-Afrikan lipun väreihin maalattu talo ja kiipeilijöitä

Korruptio estää Etelä-Afrikan tasa-arvoistumisen

Kapkaupungissa asuvan Mira Luoman mukaan Etelä-Afrikan korruptoituneisuus heijastuu selvästi ihmisten arkeen ja vaikeuttaa köyhyyden vähentämistä. Maassa osataan kuitenkin myös puhaltaa yhteen hiileen, sen osoittaa esimerkiksi Kapkaupungin viimeaikainen vesikriisi.
Talojen raunioita

Siviilit uhrattiin Syyrian Raqqassa

Yhdysvaltain johtama liittouma hääti Isisin viime vuonna Raqqasta. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntijoiden mukaan se maksoi liian paljon siviileille.
Za'atarin pakolaisleiri Jordaniassa

Sotaa syyrialaisilla

Syyrian sota on ennen kaikkea sotaa, jota muut maat ja niiden tukemat aseelliset ryhmät käyvät syyrialaisilla. Maasta käytävä geopoliittinen saaliinjako on äärimmäisen kyynistä ja tuhoisaa, kirjoittaa Hannu Reime.
Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Onko tulevaisuus pelkkää tekoälyä?

Tekoälyllä on valtavasti valtaa ja sen mahdollisuudet ja seuraukset pitää tuntea ennen kuin lähdetään soitelleen sotaan, kirjoittaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Hän ihmettelee, onko Suomen ulkopolitiikan päämissiona nyt opetella koodaamaan ja hyödyntämään tekoälyä lähetystöissä.
Urmia-suolajärvi Iranissa

Iran vesikriisistä vesivararikkoon

Enemmistö maailman väestöstä kärsii makeanvedenpuutteesta lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksesta ja huonosta vesipolitiikasta kärsivässä Iranissa tuhot saattavat olla jo peruuttamattomia, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Suosittelemme

Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Teksti Souvenirs are sold by immigrants

Maahanmuutosta ja rasismista on vaikea puhua, jos sanoja ei ole tai ne ovat valmiiksi värittyneitä

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.
Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.