Näkökulmat

Sustainable development -teksti

Onko aika kypsä kestäville kehityksen mittareille?

Bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisia kehityksen mittareita on vaadittu jo vuosikymmeniä. Nyt viesti näyttää olevan viimein lyömässä läpi, kirjoittaa Elina Mikola.
Veistos aseesta, jonka piippu on solmussa

Väkivallattomuus on todellinen vaihtoehto

Väkivallattomuutta kritisoidaan usein siitä, että että se on kaunis ajatus muttei voisi toimia natseja vastaan. Väkivallattomat kampanjat ovat kuitenkin saavuttaneet tavoitteensa jopa tehokkaammin kuin väkivaltaiset, kirjoittaa Juho Matinlauri.
Maan sisäisiä pakolaisia Etiopiassa

Muuttoliike Afrikasta jatkuu vääjäämättä

Eurooppa ei voi välttyä maahanmuutolta, joten on ratkaistava, miten siitä saadaan taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti kestävää. Pitkällä aikavälillä siirtolaisista on lähes aina taloudellista hyötyä isäntämaalle, kirjoittavat tutkijat Masood Ahmed ja Kate Gough.
Ihmisjono kuokkia kädessä auringonlaskun aikaan

Etelä-Sudanissa ruuan hinta tappaa siinä missä aseetkin

Nälkä lamaannuttaa yhteiskunnan, kun ihmiset ajattelevat vain, mistä he saavat seuraavan ateriansa.
ruostunut lukko

Nuoria pakotetaan avioliittoon myös Suomessa – uhrien suojeluun mallia muualta

Isossa-Britanniassa toimii valtion ylläpitämä yksikkö, joka auttaa pakkoavioliittojen uhreja. Sellaiselle olisi tarvetta Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
Puutarha ja rakennuksia Sanaassa Jemenissä

Rauhaa Jemeniin, ei aseita

Sadankomitean ja Pelastakaa Lasten asiantuntijat toivovat, että Suomi harkitsee uudelleen asevientiä Lähi-idän maihin. ”Ratkaisua Jemenin konfliktiin tulee edistää diplomatian kautta, ei myymällä aseita sodan osapuolille.”
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Moskeijan minareetteja

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Naisviljelijä  pellolla

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.
Presidentinlinna

Globaaleilla areenoilla on Suomen presidentin mentävä aukko

Globaalit kysymykset ovat loistaneet poissaolollaan presidentinvaalikampanjoissa samalla, kun ratkaisemattomien globaalien ongelmien määrä on kasvussa, kirjoittaa Matti Ylönen.
Eurokolikoita hiekassa

Kun ulkomaalaisen euro onkin satanen

Kehitysyhteistyön veteraani Tomi Kuosmanen pohtii eriarvoisuutta kehitysyhteistyössä. Miksi joidenkin toimistossa on ilmastointi ja toisilla vain tuuletin? Mitä, jos Suomeen saapuisi kehitysyhteistyöntekijä, joka saisi luksusauton ja -asunnon?
Pilvenpiirtäjiä Filippiineillä

Vaurauden keskittyminen kasvattaa kaunaa

Miljardöörit kasvattavat omaisuuttaan vuosi vuodelta. Kun globalisaation häviäjiä on yhä enemmän, myös kauna kasvaa, kirjoittaa IPS-uutistoimiston perustaja Roberto Savio.
Kolmihenkinen rohingya-perhe Bangladeshissa

Miksi rohingyat eivät voi palata Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat sopineet paenneiden rohingya-muslimien paluusta takaisin Myanmariin. Tutkija Azeem Ibrahimin mukaan todellisuudessa kyseessä on pelkkä tyhjä poliittinen ele.
Lelusotilaita

Paranneltua sotilasta etsimässä

Sotilaat inhimillisine ominaisuuksineen ovat puolustusjärjestelmän heikko lenkki. Heistä hiotaan parempia nyt neurotieteen avulla. Millainen hinta tästä joudutaan maksamaan, pohtii tutkija Ioana Puscas.
ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.
Piparkakkuja

Laihanakin vuonna voimme paksusti

Huono satovuosi ei aiheuta Suomessa katastrofia. Maailmantalouden rakenne pelastaa suomalaiset nälkävuosilta, mutta monet muut ihmiset se tuomitsee puutteeseen, kirjoittaa Jaro Karkinen.
Moskeija Beirutissa Libanonissa

Lähi-Itä: Tungosta geopoliittisella tunkiolla

Muun muassa Saudi-Arabian ja Libanonin suhteista on kuulunut viime aikoina yllättäviä uutisia. Hannu Reimen mukaan Lähi-idässä käydään parhaillaan taistoa poliittisesta vaikutusvallasta, eikä roskatunkion päälle mahdu kuin yksi paikallinen kukko.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
maailma.netin esitteitä ja näppäimistö

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.

Suosittelemme

Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.