Näkökulmat

Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Indonesian presidentti Joko Widodo ihmismassan keskellä

Nationalismin kevät?

Brexitin ja Donald Trumpin presidentiksi nousun jälkeen on alettu uskoa, että populismi on kasvussa. Tämän kevään vaaleissa ympäri maailman todellinen kilpailu käydään kuitenkin nationalismin ja kansainvälisyysajattelun välillä, kirjoittaa The Economist -lehden entinen päätoimittaja Bill Emmott.
Koululaisia pulpetissa

Kun väkivalta ja kuolema ovat arkea

Sodat ovat viime vuosina siirtyneet yhä enemmän kaupunkiympäristöön, ja niiden uhreina ovat yhä useammin lapset. ”Mitä pidempiä konfliktit ovat, sitä epäinhimillisemmiksi sotaa käyvien osapuolten käytös muuttuu”, kirjoittaa Pelastakaa Lasten ohjelmapäällikkö Susanna Tan, joka pelkäsi lapsena itse ydinsotaa.
Mielenosoittaja muumikyltin kanssa

Että kehtaatte, aikuiset ihmiset

Nuoret marssivat kaduilla ja vaativat aikuisilta vahvoja ilmastotekoja. Aikuisten vastaukset ovat tyrmistyttäviä, kirjoittaa Suomen Unicefin tiedottaja Minna Suihkonen.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.
Pilvenpiirtäjiä ja muita rakennuksia

Digitaalihuumaa Keniassa

Laukaistuaan ensimmäisen satelliittinsa toukokuussa 2018 Kenia liittyi avaruudessa toimivien Afrikan maiden pieneen joukkoon. Laite kerää tietoja, joiden avulla on tarkoitus estää kuivuus, ja oivallus on vain yksi Kenian teknologisista saavutuksista. Maan keksinnöt innoittavat koko maailmaa, mutta rakenteellisia ongelmia nekään eivät ratkaise.
Äänestyskoppi ja äänestäjiä Kongossa

Kongon vaalit olivat pettymys naisille – ”Poliittinen vehkeily on kongolaisille aivan liian tuttua”

Naisten oli vaikea pärjätä Kongon viime vuoden vaaleissa muun muassa köyhyyden takia, kirjoittaa maan naisliikkeen johtoon kuuluva Justine Masika Bihamba. Hänen mukaansa ”pienten herrakerhojen” kulissientakaiset sopimukset ovat sulkeneet naiset ulos päätöksenteosta ja pitäneet heidän asemansa yhteiskunnassa huonona.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Sahle-Work Zewde pöydän ääressä

Etiopia tarvitsee tukea demokratiakehitykselle – myös Suomelta

Yksipuoluejärjestelmänä tunnettu Etiopia on uudistunut nopeasti vajaan vuoden aikana. Maalla on naispresidentti, järjestöjen toimintaa on helpotettu ja kansainvälisten avunantajien tiukat rahoitusrajoitukset purettiin. Maa tarvitsee kuitenkin tukea edistääkseen monipuoluedemokratiaa, kirjoittaa Demo ry:n toiminnanjohtaja Anu Juvonen.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Kuvakaappaus: koomikko Emmannuella Samuel videolla

Nigerialaiset tyttökoomikot valloittavat maailmaa – 8-vuotias Emmannuella rikkoo afrikkalaistyttöihin liitettyjä stereotypioita

Afrikkalaisesta tytöstä voi tulla mieleen jotain Boko Haramin pakkonaitetun lapsimorsiamen ja silvotun, alistetun kotiorjan väliltä. Nigerian Lagosiin sijoittuvilla videoillaan YouTube-tähdiksi kasvaneet Emmannuella ja Success osoittavat, että tytön rooli voi olla moninaisempi, kirjoittaa Anna Berghäll.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Tarvitsemme yritysvastuulain – Myanmarin esimerkki kertoo miksi

Kansalaisjärjestöt ja yritykset ajavat Suomeen lakia, joka velvoittaisi yritykset huomioimaan ihmisoikeudet toiminnassaan. Lähetysseuran asiantuntijan Niko Humaliston mukaan se voisi tarkoittaa esimerkiksi, että Suomeen Myanmarista tiikikalusteita tuovat yritykset joutuisvat todentamaan puun laillisen alkuperän sekä sen, että vähemmistöjen ihmisoikeuksia ei ole poljettu.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Viinilaseja

Vastuullisuuden sietämätön vaikeus

SASKin viestinnän suunnittelija Sini Saaritsa metsästi joulupöytään vastuullisesti tuotettua viiniä. Sitä oli yllättävän vaikea löytää. Yritysvastuulaki muuttaisi tilannetta.
Mielenosoittajia Trump-kylttien kera

Eriarvoistumisesta kumpuava muutosvastaisuus – yhteiskunnan suurin haaste

Työpaikkojen katoaminen aiheuttaa eriarvoistumista, mikä taas johtaa muutosvastarintaan samaan aikaan, kun maapallon ekologinen kantokyky on koetuksella. Talous- ja ilmastoasiantuntija Timo Kuusiola ehdottaa ratkaisuksi ekologista työtä, viennin ja tuonnin päästömittauksia ja henkilökohtaista hiilibudjettia.
Tiilimuuria

Armeija ei ole miesten koulu

Armeijan käymistä pidetään Suomessa usein osana aikuistumista ja mieheksi kasvamista. Ajatus armeijasta miesten kouluna on moraalisesti väärä, mutta se myös lepää hyvin hataran historiallisen perinteen varassa, kirjoittaa Juuso Koponen. Asevelvollisuus on melko tuore keksintö eikä siihen ole aina suhtauduttu myönteisesti.
Mielenosoittajia kylttien kera

Ongelmamme ei ole siirtolaisuus

Äärioikeiston kannatus Euroopassa nojaa kolmen vuosikymmenen aikana kasvaneeseen vihaan, kirjoittaa IPS-uutistoimiston kunniapuheenjohtaja, italialainen Roberto Savio. Globalisaatio on rikastuttanut rikkaita ja köyhdyttänyt köyhiä, ja nyt häviäjät ovat vieraantuneet perinteisestä politiikasta.

Suosittelemme

Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Ruokalautasia piteleviä ihmisiä

Moni vakava kriisi jää uutispimentoon

Media ei kerro monista humanitaarisista kriiseistä, sillä uutisointi niistä on kallista, kirjoittaa asiaa selvittänyt tutkija Martin Scott. Uutisointi on tärkeää, sillä jos kriisi pääsee otsikoihin, se avaa avunantajien kukkaronnyörit.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.