Näkökulmat

Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.
Suomenlinnan kivirakennuksia veden toiselle puolella

Kansallinen vai kansalaisten turvallisuus

Tuoko kansalliseen turvallisuuteen sijoittaminen oikeasti turvaa kansalaisille ja kuinka paljon, kysyy emeritusprofessori Jyrki Käkönen. “On hyvä tiedostaa, että kuviteltuun kansalliseen turvallisuuteen investoidut resurssit ovat yleensä poissa kansalaisten turvallisuudesta – sosiaaliturvasta, terveydenhoidosta tai koulutuksesta.”
Sähköauton perä

Sähköautot yleistyvät, mutta niiden akkujen tuotantoon liittyy suuria ongelmia

Sähköautobuumin ansiosta akut ovat yhä kuumempi puheenaihe. Kaikki haluavat päästä osingoille tulevasta akkukakusta, Suomi mukaan lukien. Akkujen tekeminen vaatii kuitenkin huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta, kirjoittaa Eetti ry:n tutkija Anna Härri.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Jemenin hätään herättiin myöhään

Suomi on viimein ilmoittanut, ettei Saudi-Arabiaan myönnetä enää uusia asevientilupia. Jemenin kammottavaan kriisiin on herätty todella myöhään, ja viimeistään nyt Suomen ja kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa kriisin ratkaisemiseksi, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
Tabletti, jonka näytöllä mm. Twitterin logo

Totuus sai potkut – Mitä rauhanrakentajat voivat tehdä asialle?

Totuuden jälkeisenä aikana algoritmit valitsevat, mitä näemme, ja valheet leviävät nopeammin kuin totuus. Sillä on vaikutusta jopa rauhanprosessien onnistumiseen. Miten, siitä kertoo Kirkon Ulkomaanavun kehittämispäällikkö Matthias Wevelsiep.
Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Joki virtaa vuorten alla

Armeija ilman aseita

Kaikki maailmanhistorian armeijat eivät ole olleet samanlaisia. Antimilitaristi-lehden päätoimittaja Aku Kervinen kirjoittaa Pakistanin alueella toimineesta Khudai Kidmatgar -liikkeestä, joka järjestäytyi armeijan tavoin mutta oli sitoutunut väkivallattomuuteen. Sen keskeisiä tavoitteita oli Britannian siirtomaavallan vastustaminen Intiassa.
Panssarivaunu ohittamassa väkijoukkoa

Kansalaisuuspakko

Koko miesikäluokan asevelvollisuutta perustellaan kansalaistaitojen oppimisella, ja viime aikoina on väläytelty pakollista kansalaispalvelusta myös naisille. Todellisuudessa ihmiset oppivat ja tekevät parhaiten, kun he tekevät valintansa itse, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.
Mies kuljettaa poikaa ostoskärryssä

Paperittomuus voi murtaa mielen

Paperittomalla ei ole oikeutta tehdä töitä, ei oikeastaan oikeutta olla edes olemassa, mutta jotenkin on silti yritettävä tulla toimeen. Helsingin Refugee Film Festivalin elokuvat näyttävät, millaista elämä on ainaisen epävarmuuden edessä.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Sanomalehtiä pinossa

Journalismin rooli planeettamme kriisissä

Yksi valtamedian pahimmista laiminlyönneistä on planeettamme ja kulttuurimme kestämättömyyden analysoiminen, kirjoittaa Tapani Lausti.
Osa kannettavan tietokoneen näppäimistöstä ja näytöstä

Vaikene nainen! Häiritäänkö naiset pois politiikasta?

Naisten verkkohäirintä on vakava uhka demokratialle. Verkossa käytetään täsmälleen samoja syrjinnän ja vaientamisen mekanismeja kuin muuallakin yhteiskunnassa: pelottelu toimii, kirjoittaa Suomen UN Womenin vt. toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Suomi vie aseita sotaa käyviin maihin – missä vastuu?

Suomen asevienti on 2000-luvulla kaksinkertaistunut ja suuntautuu yhä enemmän Euroopan ulkomaille. Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kritisoi kolumnissaan etenkin asevientiä Lähi-idän maihin sekä asehankintoja Israelista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2018

Murrosikäisten kokoontumisajot New Yorkissa

Trumpin puhetta kuunnellessa tuli useaan kertaan mieleen, että tämä ei voi olla totta, kirjoittaa YK:n yleiskokoukseen osallistunut Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Viikon parhaisiin kuuluvan puheenvuoron pitkin hänen mukaansa eteläkorealainen poppari Kim Namjoon, joka puhui fiksummin kuin häntä kolme kertaa vanhemmat valtionpäämiehet.
Poika juo kaivosta roiskuvaa vettä

Intia vakavan kuivumisen partaalla

Intian vedentarpeen arvioidaan olevan vuonna 2030 kaksi kertaa suurempi kuin vettä on saatavissa. Jo nyt vedestä on pulaa ja se jakautuu epätasaisesti. Rikkailla on varaa hankkia pullovettä, köyhät joutuvat tappelemaan saadakseen vettä kunnan vesipisteestä.
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Ilmakuva tyttökoulun pihalta Gazasta

Yhdysvaltain tukileikkauksista Palestiinassa kärsii myös Israel

Yhdysvallat on ilmoittanut leikkaavansa rahoituksen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöltä UNRWA:lta painostaakseen palestiinalaisia rauhanneuvotteluihin. Samalla on kuitenkin unohtunut, että jos UNRWA menettää kykynsä huolehtia palestiinalaisista, Israel on lain mukaan velvollinen tekemään sen, kirjoittaa kansainvälisen oikeuden asiantuntija Mona Ali Khalil.

Suosittelemme

Tuulipuisto rypsipellossa

Teknologia meitä varjelkoon: Ratkaiseeko tulevaisuuden teknologia ilmastonmuutoksen?

Teknologian toivotaan korvaavan ihmisten välisen yhteistyön, jota tarvittaisiin ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Pelkkä vihreän teknologian läpimurto ei kuitenkaan riitä vaan samalla pitää ratkaista myös vaurauden epätasaisen jakautumisen ongelma, kirjoittavat Heidi Nummi ja Timo Kuusiola.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kirjaimia ja kädet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.