Näkökulmat

Ympäristötuho vai talouskasvu – ihmiskunta etsii vihreän talouden reseptiä

Voiko talous kasvaa loputtomiin ympäristön kärsimättä?
Kierrätys ei riitä, jos maapallon tulevaisuus halutaan turvata. (Kuva: Timothy Takemoto / cc 2.0)

Yhtä aikaa maailmaa riepottelevat talous- ja ympäristökriisit ovat saaneet niin kansalaiset, tiedeyhteisön kuin valtiotkin pohtimaan, onko luonnonvaroja tuhlaavalle talousjärjestelmälle olemassa vaihtoehtoja. Optimistit uskovat, että talouskasvua voidaan edistää ympäristön ehdoilla, kriittisimmät vaativat talouskasvusta luopumista kokonaan.

Ajatus talouden ja ympäristön suhteen korjaamisesta ei ole uusi. Luonnonvarojen kerskakulutuksesta on puhuttu jo vuosikymmenien ajan, ja ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n Rio de Janeirossa järjestämästä ympäristö- ja kehityskonferenssista, jossa maailman maat sopivat ryhtyvänsä edistämään kestävää kehitystä.

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerin, ympäristöneuvos Sauli Rouhisen mukaan viime aikoina maailmalla on kuitenkin yleistynyt käsitys siitä, että koko talouden käsite pitää uudistaa.

Ympäristöministeriössä työskentelevä Rouhinen seuraa ympäristökeskustelua muun muassa Euroopan laajuisen kestävän kehityksen verkoston kautta.

"Koko kysymys siitä, mitä talous on, on tullut uudelleenarviointiin. Nyt todella etsitään taloutta, joka ottaa luontoperustansa huomioon", hän sanoo.

Suunnanmuutoksen taustalla ovat Rouhisen mukaan yhtä aikaa ajankohtaiseksi tulleet finanssi- ja ympäristökriisit sekä ymmärrys siitä, että ympäristöongelmat johtavat taloudellisiin ongelmiin.

"Koko kysymys siitä, mitä talous on, on tullut uudelleenarviointiin. Nyt todella etsitään taloutta, joka ottaa luontoperustansa huomioon."

Seurauksena niin kansalaisjärjestöt, tutkijat, valtiot kuin kansainväliset instituutiotkin ovat alkaneet pohtia, miten toteuttaa taloutta, joka säilyttäisi nykyisen talouskasvun tai ainakin vaurauden ympäristön kannalta kestävästi.

Vihreyttä ja kasvua

Yksi suunnanmuutoksen johtajista on YK:n ympäristöohjelma UNEP. Sen vuonna 2008 lanseeraaman vihreän talouden aloitteen mukaan vihreä talous edistäisi ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, mutta vähentäisi samalla myös ympäristöongelmia.

Järjestön alkuvuodesta 2011 ilmestyneessä Green Economy -raportissa on laskettu, että talouskasvu voisi olla jopa nykyistä suurempaa, jos kaksi prosenttia maailman bruttokansantuotteesta käytettäisiin eri sektoreiden – muun muassa energian, maatalouden ja rakennusten – "viherryttämiseen".

Ajatuksena on, että investoinnit esimerkiksi vihreään teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan kasvattaisivat taloutta ja loisivat uusia työpaikkoja, vaikka osa vanhoista "ruskean" talouden työpaikoista häviäisikin.

Samalla päästöt vähenisivät ja esimerkiksi ekologinen jalanjälki pienenisi lähes 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Myös kehitysmaat hyötyisivät ympäristön tilan paranemisesta, sillä ne ovat perinteisesti olleet erityisen riippuvaisia luonnonvaroista.

UNEPin ajatusmalleja ovat seuranneet myös muut kansainväliset organisaatiot ja valtiot. Esimerkiksi EU:n Eurooppa 2020 -strategia puhuu "älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta" kasvusta.

Myös teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:llä on vihreän kasvun strategia, jonka mukaan kasvu ja vihreys voivat kulkea käsi kädessä.

Talouden alasajo vaihtoehtona

UNEPin, EU:n ja OECD:n vihreän talouden ja kasvun aloitteiden mukaan vihreään talouteen päästään irrottamalla talouskasvu ja resurssien käyttö toisistaan. Monien kriitikoiden mukaan se on kuitenkin paradoksi.

"Vihreän kasvun fantasioissa ajatellaan, että voimme pelastaa maapallon ja jatkaa ihan samalla tavalla elämää kuin nytkin – muutetaan vain taloutta vihreämmäksi. Haluttaisiin yhtäkkiä, että talous kasvaisi, mutta ympäristötuho ei kasvaisikaan. Se on naiivia puhetta", toteaa suomalainen vapaa tutkija ja degrowth-aktivisti Jarna Pasanen.

Kansainvälisen, muun muassa ympäristöaktivisteista ja taloustutkijoista koostuvan degrowth-liikkeen mukaan historia osoittaa, että talouskasvu ja ympäristötuho ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Vauraus ei myöskään johda onnellisuuteen, kuten on kuviteltu.

Niinpä degrowth-ajattelu kyseenalaistaa koko talouskasvun ja ehdottaa, että taloutta pitäisi alkaa supistaa. Pasasen mukaan degrowthin taikasana on energiankulutuksen leikkaaminen taloudesta piittaamatta.

"Vähennetään energiankulutusta ja katsotaan sitten, miten talouden käy. Degrowth-aktivistinakin olen valmis siihen, että talous ei supistukaan. Kyse on siitä, että energiankulutusta pitää vähentää siitä huolimatta, että se todennäköisesti kääntää talouden laskuun."

"Haluttaisiin yhtäkkiä, että talous kasvaisi, mutta ympäristötuho ei kasvaisikaan. Se on naiivia puhetta "

Degrowth-ajattelun mukaan talouslasku ei välttämättä tarkoita ihmisten köyhtymistä ja hyvinvointivaltion tuhoutumista, vaan esimerkiksi kovemman verotuksen avulla voidaan pitää julkiset palvelut toiminnassa.

Kerskakulutusta on kuitenkin vähennettävä. Pasasen mukaan kestävä elämäntapa esimerkiksi Suomessa tarkoittaisi elintason laskemista suurin piirtein 1960-luvun tasolle, mutta nykyajan teknologian avulla.

Degrowth-ajattelu kuulostaa talouskasvuhokemien kyllästämässä maailmassa radikaalilta, mutta kasvun kyseenalaistaminen ei ole pelkkä ruohonjuuritason aloite, vaan myös monet talous- ja ympäristötieteilijät uskovat, että ikuinen talouskasvu on mahdotonta.

Esimerkiksi Britannian kestävän kehityksen toimikunnan julkaiseman, Surreyn yliopiston kestävän kehityksen professori Tim Jacksonin laatiman Prosperity without Growth -raportin mukaan taloudelliselle toiminnalle on pantava ympäristön kannalta kestävät rajat ja kulutuskulttuurista on luovuttava.

Käytäntö vielä kaukana

Vaikka laskelmia ja mallinnuksia vihreän talouden toteuttamisesta on tehty paljon, niiden toteuttaminen käytännössä on eri asia. Seuraava konkreettinen mahdollisuus on kesäkuussa 2012 järjestettävä YK:n kestävän kehityksen huippukokous Rio de Janeirossa.

Kokouksen teemana on erityisesti vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen näkökulmasta. Suomen valmisteluryhmässä mukana olevan Sauli Rouhisen mukaan päätöksenteko kuitenkin takkuaa jo nyt. Esimerkiksi tämän kevään valmistelukokouksessa ei saatu päätettyä käytännössä mitään.

Syynä on muun muassa kehitysmaiden epäluuloisuus koko vihreää taloutta kohtaan – ne pelkäävät jäävänsä vihreässä taloudessa epäreilujen kauppasuhteiden jalkoihin. Lisäksi YK:n ympäristöhallinto on varsin heikko, ja monet maailman maat vastustavat sen roolin vahvistamista.

Rouhinen myöntää, että kestävän kehityksen prosessi on tällä hetkellä melko heikoilla. Silti hän suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti – onhan käsite elänyt näinkin pitkään.

"Kaikissa yhteiskunnissa elää yhteisöjä ja kokeilijoita, ituja, joita voi yleistää: luomu- ja lähiruokaliike, degrowth-ihmiset. Yhteiskunnan törsäilykulttuurin rinnalla elää aloitteita ja fiksuja ihmisiä ja yhteisöjä, joilla on yleistämispotentiaalia", Rouhinen toteaa.

Vihreän talouden ja kestävän kehityksen historiaa

  • Vuonna 1972 järjestettiin YK:n ympäristökonferenssi Tukholmassa. Siellä määriteltiin ihmisten oikeus terveeseen ja tuottavaan ympäristöön. Samana vuonna julkaistiin eri alojen asiantuntijoista koostuvan Rooman klubin teos Limits to Growth. Sen mukaan hallitsematon kulutus ja talouskasvu olivat johtamassa luonnonvarojen ylikäyttöön ja katastrofiin.
  • Vuonna 1987 Maailman ympäristö- ja kehityskomissio WCED julkaisi raportin Our Common Future, jonka mukaan talouden ja ympäristön kehitys ovat toisistaan riippuvaisia. Raportti tunnetaan myös ns. Brundtlandin komission raporttina ja siinä mainittiin ensimmäisen kerran kestävä kehitys. Komission mukaan kestävää kehitystä on sellainen kehitys, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.
  • Vuonna 1992 pidettiin Rio de Janeirossa ensimmäinen YK:n kestävän kehityksen konferenssi. Konferenssin Agenda 21 -julistuksen keskeinen periaate oli kestävä kehitys. Konferenssissa solmittiin kansainvälinen ilmastopuitesopimus ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyrkivä sopimus.
  • Vuonna 2002 pidettiin Johannesburgissa kestävän kehityksen konferenssi, jossa uusittiin sitoutuminen kestävään kehitykseen.
  • Vuonna 2008 YK:n ympäristöohjelma UNEP lanseerasi vihreän talouden aloitteen. Sen mukaan vihreä talous on taloutta, joka johtaa parempaan ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä vähentää ympäristöongelmia.

Näkökulma talousympäristö

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.