Näkökulmat

Vihreää valoa internetin hallintafoorumin jatkolle

Monien muiden päätösten ohella YK:n meneillään oleva 65. yleiskokous ottaa kantaa internetin hallintaa käsittelevän Internet Governance Forumin (IGF) jatkoaikaan. Pääsihteeri Ban Ki-moon ehdottaa foorumille viiden vuoden jatkoaikaa.

Monien muiden päätösten ohella YK:n meneillään oleva 65. yleiskokous ottaa kantaa internetin hallintaa käsittelevän Internet Governance Forumin (IGF) jatkoaikaan. Pääsihteeri Ban Ki-moon ehdottaa foorumille viiden vuoden jatkoaikaa.

Asiaa käsiteltiin tiistaina yleiskokouksen toisessa komiteassa. Komitean keskustelussa jatkoaika sai laajan tuen. Myös Kiina, joka aikaisemmin on suhtautunut kriittisesti foorumiin, kannatti uutta viisivuotiskautta.

Kiina tosin esitti, että foorumin sihteeristöä, toimintaa ja mekanismeja tulisi parantaa, täsmentämättä kuitenkaan miten. Samoin Kiina esitti IGF:n rahoituksen sisällyttämistä YK:n budjettiin.

Tähän mennessä IGF:n rahoitus on perustunut valtioiden ja organisaatioiden lahjoituksiin, mikä Kiinan mielestä on vaikeuttanut kehitysmaiden osallistumista foorumin kokouksiin. Suomi on ollut foorumin suurin yksittäinen rahoittaja.

Lopullisen päätöksen jatkoajasta tekee yleiskokous, mutta toisen komitean keskustelujen pohjalta näyttää selvältä, että päätös on myönteinen. Todennäköistä myös on, että forumin mandaatti säilyy samanlaisena kuin päättyneellä viisivuotiskaudella.

Miksi IGF perustettiin?

Kysymys internetin hallinnasta nousi näkyvästi esille YK:n kaksiosaisessa tietoyhteiskuntahuippukokouksessa (WSIS – World Summit on the Information Society) Genevessä 2005 ja Tunisissa 2005. Erityisesti Kiina, Venäjä, Kuuba ja useat muut kehitysmaat halusivat lisätä hallitusten roolia internetin hallinnassa. Laajimpana tavoitteena oli internetin hallinnan siirtäminen YK:n alaisuuteen.

Yhdysvallat puolusti tiukimmin olemassa olevan tilanteen säilyttämistä, mikä käytännössä tarkoitti ICANNin (The Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) keskeisen aseman tunnustamista internetin hallintakysymyksissä.

Tyypilliseen tapaan kiista ratkaisttiin rakentamalla kompromissi. Tunisin loppuasiakirjassa internetin hallinnasta sovittiin, että YK:n pääsihteeriä pyydetään käynnistämään prosessi, joka johtaisi tehostettuun yhteistyöhön (enhanced cooperation) ja joka olisi avoin kaikille osapuolille: hallituksille, yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle.

Samoin sovittiin, että pääsihteeri kutsuu koolle internetin hallintaa käsittelevän foorumin (IGF). Foorumin toimiajaksi määriteltiin viisi vuotta ja sen tehtävänä on käsitellä internetin hallintaan liittyviä sekä teknisiä että poliittisia kysymyksiä.

Kuten kompromisseissa yleensä, tässäkin tapauksessa jälkikäteen on käytetty paljon aikaa keskusteluun siitä, mitä lopultakin Tunisissa sovittiin. Yksi keskeisimmistä kiistoista on ollut se, mitä EU:n slangista lainattu käsite ”enhanced cooperation” tarkoittaa, ja tältä osin keskustelu on kaatunut omaan mahdottomuuteensa.

Juuripalvelimista ihmisoikeuskeskustelun

Vaikka Tunisin kokouksen päätös IGF:n perustamisesta olikin oivallinen tapa löytää kiistaan internetin hallinnasta sellainen ulospääsy, jossa kaikki säilyttivät kasvonsa, se on jälkikäteen osoittautunut toimivaksi. IGF:stä on muodostunut hedelmällinen ja toimiva prosessi, jossa on keskusteltu laajasti internetistä.

Kun WSIS:n aikana ja IGF:n alkuvaiheissa keskusteltiin paljon niin kutsutuista internetin kriittisistä resursseista (muun muassa internetin verkkotunnusjärjestelmän hallinto ja juuripalvelinten ylläpito), keskustelussa on päästy eteenpäin sekä kriittisistä resursseista että huomattavasti laajemmista kysymyksistä.

Esimerkiksi syyskuun puolivälissä Vilnassa pidetyn IGF:n aikana luonnosteltiin julistusta internetin ihmisoikeusnormeista ja periaatteista. Julistusluonnoksen mukaan kaikilla tulisi olla oikeus internetyhteyteen, mieluiten vielä laajakaistayhteyteen.

Jos sama linja jatkuu, IGF:n tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon. On huomattavasti olennaisempaa keskustella siitä, onko internetyhteys ihmisoikeus kuin siitä, kuka hallitsee mitäkin juuripalvelinta.

Näkökulma

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.