Näkökulmat Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Välimerellä ei voita kukaan

Kuinka monen annetaan vielä kuolla Euroopan rajoille ennen kuin todellisia ratkaisuja uskalletaan tehdä, kysyy Kaisa Väkiparta.
Mielenosoitus Välimeren pakolaisten puolesta Brysselissä huhtikuussa. (Kuva: Amnesty International / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Pakolainen-lehden numerossa 2/2015. Tilaa lehti täältä.

Samana päivänä kun Suomessa juhlittiin vaalivoittoja ja kärvisteltiin tappioita, lähes tuhat ihmistä menetti henkensä Välimerellä. Pakolaisavun vaalikampanjan teema, pakolaisten turvalliset saapumisreitit, osoittautui jälleen kerran valitettavan ajankohtaiseksi.

Libyan sekasorto on ajanut monet sinne jo asettuneet siirtolaiset jatkamaan matkaa. Kotiinpaluu ei eritrealaisille tai syyrialaisille ole vaihtoehto. Välimeren ylittäminen on. Kun jo pakenee kuolemaa kotimaassa, vaaralliselle merimatkalle lähteminen on pieni paha. Monet lähtijät eivät edes tunne riskejä, kun salakuljettajat vakuuttelevat alusten turvallisuutta ja matkan lyhyyttä.

EU:n ratkaisu: veneiden tuhoaminen

EU-maiden reaktio noudatti tuttua kaavaa: suuronnettomuus Välimerellä tapahtuu, hätäkokous kutsutaan, pääministerit kunnioittavat uhreja hiljaisella hetkellä. Päivä pyöritellään ja pohditaan keinoja tilanteen ratkaisemiseksi – ja päivän päätteeksi päädytään samaan laastariratkaisuun kuin edelliselläkin kerralla. Tänä keväänä uutena keinona keksittiin tuhota salakuljettajien veneet Libyan rannikolla ennen kuin ne lähtevät merille.

"Pakolaisuus ei maailmasta ole loppumassa, päinvastoin."

Ihmishenget eivät pelastu veneitä hajottamalla. Välimeren ylittäneistä veneistä monet ovat jo merikelvottomia. Silti niihin ahdetaan epätoivoisia ihmisiä, joiden ainoa toivo on, että pelastava alus osuu reitille. Veneet tuhoamalla siirtolaiset ajetaan yhä riskialttiimpiin yrityksiin.

Euroopan parlamentissa mepit näkivät tilanteen kokonaisvaltaisemmin. Vapun alla tehdyssä päätöslauselmassa esitetään muun muassa pysyvän humanitaarisen pelastusoperaation käynnistämistä, turvapaikanhakijoiden vastaanoton tasaisempaa jakamista jäsenvaltioiden kesken sekä humanitaaristenviisumien käyttöönottoa.

Mitä tekee eduskunta?

Parlamentin esityksille löytyy kannatusta myös Suomen eduskunnasta. Keskusta haluaa ennen vaaleja tekemämme kyselyn mukaan lisätä Välimeren ylittäjien turvallisuutta ottamalla käyttöön humanitaarisen viisumin. Suurlähetystön myöntämän viisumin avulla ihminen voi matkustaa turvallisesti ja laillisesti Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Tulevista hallituspuolueista myös kokoomus halusi lisätä Välimeren maiden meripelastusvalmiuksia ja esitti, että "jokaisella on oikeus hakea EU:sta turvapaikkaa laillista tietä." Enää puuttuvat ne lailliset tiet.

Välimeren ylittäjien turvallisuuden lisäämiseen kannatusta löytyy myös oppositiosta koko laajuudessaan: vihreät, SDP, vasemmisto ja RKP ovat valmiita luomaan pakolaisille uusia, turvallisia saapumisreittejä.

Pakolaisten määrä kasvussa

Hallitusneuvottelujen käydessä kuumimmillaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ilmoitti, että maansisäisten pakolaisten määrä on kasvanut vuodessa viidellä miljoonalla. Oman kotimaansa rajojen sisäpuolella on paossa jo 38 miljoonaa ihmistä. Tämä tullee näkymään myös pakolaisten kokonaismäärän merkittävänä kasvuna, vaikka jo nyt maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Maailmalla kasvava hätä näkyy myös Euroopassa. On silti syytä muistaa, että lähes 90 prosenttia maailman pakolaisista on edelleen kehitysmaissa. Sodat eivät salakuljettajien veneitä tuhoamalla lopu, vaan tarvitaan pitkäjänteisempiä ratkaisuja.

Kehitysyhteistyöllä kestäviin ratkaisuihin

Toivon hallitusneuvottelijoille viisautta päätöksiin. Timo Soini on useaan kertaan todennut, että ihmisiä pitää auttaa siellä missä he ovat. Kehitysyhteistyöllä tehdään juuri sitä: luodaan nuorille tulevaisuudentoivoa toimettomuuden sijaan. Pakolaisavun koulutuksissa yli 15 000 ihmistä oppi viime vuonna luku- ja laskutaidon tai ammatin. Näiden taitojen avulla konflikteista kärsineet ihmiset voivat luoda itselleen ja perheelleen pysyvän toimeentulon. Nämä taidot mahdollistavat myös sen, että Välimeren yli ei ole pakko lähteä.

Pakolaisuus ei maailmasta ole loppumassa, päinvastoin. Kuinka monen annetaan vielä kuolla Euroopan rajoille ennen kuin todellisia ratkaisuja uskalletaan tehdä?

Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö.

NäkökulmaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Pakolainen-lehtiSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.