Näkökulmat

Tyttö, poika vai jotain muuta?

Tyttö- ja poikajutut ovat leikki, jonka pelisääntöjä on aika muuttaa. Intersukupuoliselle lapselle tästä leikistä voi seurata suuri suru, kirjoittaa Virve Järvinen.

Artikkeli on alun perin julkaistu Väestöliiton Pari&Perhe-lehden numerossa 1/2013. Tilaa lehti täältä.

Syntyneen lapsen sukupuoli päätellään kehon ulkoisista sukupuolielimistä. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä joskus lapsen sukupuolen määrittävät kehon fyysiset ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Tällöin sanotaan, että lapsen sukupuoli on epäselvä. Intersukupuolisuudesta puhutaan, kun myöskään sukupuoleen liittyvät biologiset seikat, kuten kromosomit, hormonitasot tai anatomiset rakenteet eivät ole selvästi miehen tai naisen.

"Sukupuoleltaan epäselvän lapsen syntymää pidetään hätätilanteena, vaikka yleensä lapsi on fyysisesti terve. Intersukupuolisuuteen liittyy edelleen häpeää ja käsitys jostain hyvin poikkeavasta. Oikeasti kyse on ihmisten luonnollisesta anatomian ja fysiologian vaihtelusta", kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri Mika Venhola Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Suomessa syntyy vuodessa kuudesta kahdeksaan intersukupuolista lasta. Luku on arvio, sillä intersukupuolisia ei tilastoida omana ryhmänään eikä intersukupuolisuudelle ole toistaiseksi yleisesti hyväksyttyä tarkkaa määritelmää. Kaikki is-lapset eivät tule ilmi syntymähetkellä, vaan tila saattaa löytyä myöhemmin lapsen kasvun ja kehityksen aikana.

Lopullinen leikkaus

Yhteiskuntamme rakentuu vahvasti kahden eri sukupuolen olemassaololle. Tämän vuoksi lapsella on siellä toimiakseen oltava jompikumpi sukupuoli ja sen mukainen henkilötunnus. Lääkärit päättävät sukupuoleltaan epäselvän lapsen sukupuolen tekemiensä tutkimusten perusteella.  Sen jälkeen lapsen sukupuolipiirteitä voidaan vahvistaa hormonitasapainoon vaikuttavilla lääkityksillä ja leikkauksella, jossa lapsen lapsen sukuelimet leikataan tyttöä tai poikaa vastaaviksi.

"Jos intersukupuolisuus ei aiheuta vauvalle terveydellistä vaaraa, leikkauksia ei tarvita. Vauvan sukuelinten ulkoinen muokkaus on epäeettistä: sukupuoli on tässä vaiheessa arvio ja jos arvio on väärä, lopputulos aiheuttaa ihmiselle ison henkilökohtaisen tragedian. Leikkaus on peruuttamaton", Mika Venhola painottaa.

"Suomen laki kieltää naisten ympärileikkaukset. Intersukupuolisten klitoriksen typistykset tai häpyhuulten leikkaukset vastaavat ympärileikkausta. Varhaiset leikkaukset ja pitkät sairaalajaksot jättävät jälkensä lapsen alitajuntaan. Vauvalle kosmeettisin perustein tehtävät leikkaukset rikkovat myös YK:n sopimusta lapsen oikeuksista", Mika Venhola huomauttaa.

Intersukupuoliset ihmiset ovat herättäneet voimakkaan keskustelun siitä, tuleeko intersukupuolisuutta hoitaa lainkaan. Hoidot ovat rankkoja ja ne voidaan tehdä kehitysvaiheessa, jossa lapsen perusturvallisuus rakentuu. Hoidot voivat aiheuttaa lapselle enemmän psykologisia ongelmia kuin se, että lapsi saisi kasvaa omanlaisenaan. Harva lapsena leikkauksen välttänyt intersukupuolinen haluaa sitä aikuisena.

"Lapsi on liian pieni päättämään, missä sukupuolessa hän haluaa elämänsä elää. Kosmeettisia leikkauksia voidaan tehdä minkä ikäiselle tahansa. Jos leikkausta ylipäänsä tarvitaan, sen aika on sitten, kun intersukupuolinen pystyy itse määrittämään sukupuolisen identiteettinsä", Mika Venhola sanoo.

Suuri salaisuus

Vaikka lapsi sukuelinten ulkoiselta leikkaukselta säästyisikin, vanhemmat pyrkivät monesti muokkaamaan lapsesta kasvatuksella tytön tai pojan.

"Lapsen sukupuoli-identiteetti ei ole täysin ohjattavissa eikä lasta voi kasvattaa tiettyyn sukupuoleen. Identiteetti nousee ihmisestä itsestään ja  ihmisen vuorovaikutuksesta koko kasvuympäristön ja kulttuurin kanssa. Is-lapsen kasvatuksen pitäisi olla sellaista, että lapsi voisi löytää oman sukupuoli-identiteettinsä kaikessa rauhassa",  johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska Transtukipisteestä sanoo.

Vanhemmat vahvistavat lapsen kasvua tytöksi tai pojaksi usein siksi, että intersukupuolisuuteen liittyy yhä paljon häpeää ja salailua. Asiasta ei välttämättä puhuta kotona lainkaan. Salailu heijastuu lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen ja vahingoittaa lapsen kehitystä. Vaiettu perhesalaisuus voi johtaa perheen jäsenten masentumiseen ja eristäytymiseen.

"Monet intersukupuoliset kertovat, että heidän on ollut hyvin vaikea saada tietoa omasta tilastaan paitsi vanhemmiltaan myös heitä hoitavilta terveydenhoidon ammattilaisilta. Jos tietoa on, se on hyvin lääketieteellistä ja siitä puuttuu psykososiaalinen ulottuvuus. Intersukupuolisuus on eräänlainen yhteisöllinen salaisuus kulttuurissamme. Esimerkiksi perusopetus ei puhu asiasta sanallakaan", Maarit Huuska kertoo.

Vanhemmat tarvitsisivat apua, joka helpottaisi heitä is-lapsen syntymän herättäneiden tunteiden käsittelyssä. He kaipaisivat tukea ja tietoa, miten asiasta kerrotaan läheisille. Leikkausten ja hormonihoitojen sijaan lapselle ja nuorelle tulisi tarjota tukea, joka normalisoisi heidän kehollisia piirteitään ja auttaisi heitä hyväksymään itsensä sellaisina kuin he ovat. Is-nuorista osa kertoo kokeneensa syyllisyyttä vanhemmilleen aiheuttamasta surusta.

"Syyllisyydentunteiden ja häpeän käsittelyssä vertaistuki on parasta tukea.  Moni is-ihminen hakee sitä ulkomailta", Maarit Huuska toteaa. 

Ääni kuuluviin

Maarit Huuskan mukaan intersukupuolisuutta on vaikea kohdata, koska se kyseenalaistaa meidän arkikäsityksemme sukupuolesta. Tähän käsitykseen kuuluu kaksi keskenään erilaista, toisensa pois sulkevaa sukupuolta.

"Tyttöjen ja poikien olemassaolo on keksitty leikki. Leikin pelisääntöjä pitäisi laajentaa. Sukupuoli on monimuotoinen asia, johon liittyy eri variaatioita. Kaksijakoinen mies-nainen-sukupuolimäärittely jättää huomiotta sukupuolen kokemisen moninaisuuden. Australiassa asia on oivallettu hyvin, sillä sikäläisten passeissa on miehen ja naisen lisäksi rastitettava kohta sukupuolelle, jota ihminen ei halua määritellä", Mika Venhola täydentää.

Viime vuosina intersukupuoliset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan entistä kuuluvammin. Syksyllä 2011 Brysselissä kokoontui ensimmäinen maailmanlaajuinen intersukupuolisuusfoorumi, viime joulukuussa Tukholmassa toinen. Foorumit vaativat intersukupuolisten henkilöiden syrjinnän lopettamista sekä itsemääräämisoikeutta ja ruumiillista koskemattomuutta. Meillä Suomessa valmistellaan parhaillaan tasa-arvolakia, joka mainitsee myös intersukupuolisuuden.

"Hienoa olisi, jos vanhemmille ja is-lapsille saataisiin kehitettyä tukimalli, joka kattaisi varhaisen tuen lisäksi vertaistukiperheet. Lapset hyötyisivät yhteiskunnan ilmapiirin muutoksesta: avoimuudesta sukupuolen moninaisuutta kohtaan sekä sellaisista tukimuodoista, joissa sairausnäkökulman sijaan korostuu lapsen ja perheen oma toimijuus", Maarit Huuska kertoo.

NäkökulmaHlbti-oikeudet Suomessa genderseksuaalisuussairaus/lääkintä Pari&Perhe -lehti

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.