Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Amnesty-lehden 3/2013 pääkirjoituksena. Tilaa lehti täältä.

Viime vuosina on keskusteltu paljon uusien talousmahtien noususta ja siitä, miten maailmanpolitiikka tämän myötä muuttuu. Useimmiten puhutaan ns. BRICS-maista (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka), jotka eri yhteyksissä haastavat lännen. Hiljattain avattu verkkosivu opendemocracy.net/openglobalrights käy tätä keskustelua ihmisoikeuksien näkökulmasta.

"Kun läntinen valta puhuu ihmisoikeuksista, se on aina vallan ääni."

Monien kirjoittajien mielestä ihmisoikeuksien kulta-aika on hiipumassa. Heidän mukaansa 1970-luvulla alkanut ihmisoikeuspuheen voimistuminen saavutti lakipisteensä heti kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla, jolloin läntinen valta laajemmin alkoi puhua ihmisoikeuskieltä.

Nyt, voimatasapainon muuttuessa, Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat eivät enää yksin pysty hallitsemaan keskustelua haluamallaan tavalla. Sen seurauksena ihmisoikeuksien tehokkuus on laskussa. Osaltaan tähän on tietenkin vaikuttanut myös lännen tekopyhyys: terrorismin vastaisen taistelun ylilyönnit ja pakolaisten epäinhimillinen kohtelu.

Toiset näkevät tilanteen optimistisemmin. Eivät ihmisoikeudet ole häviämässä mihinkään. Päinvastoin. Ihmisoikeuksien määritelmä laajenee koko ajan, ja ihmisoikeusliike on tänään paljon monimuotoisempi kuin 20 vuotta sitten. Monet uudet toimijat eivät ehkä aina käytä ihmisoikeuskieltä vaan puhuvat sen sijaan esimerkiksi yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Ihmisoikeudet voivat hyvin, mutta länsi ei enää määrää niiden sisältöä ja tulkintaa.

Itsestään selvästi tämä on syy sille, että Amnesty tulevina vuosina perustaa uusia alueellisia toimistoja ja panostaa jäsenhankintaan globaalissa etelässä. Me tarvitsemme näitä ääniä ja näkökulmia.

Itsestään selvästi tämä myös muistuttaa meille, että maailmaa ei voida jakaa hyviin ja pahoihin maihin. Meidän pitää aina suhtautua varauksellisesti liittoihin vallan kanssa. Kun läntinen valta puhuu ihmisoikeuksista, se on aina vallan ääni. Meidän tehtävämme on puhua totuutta vallalle.

Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja.