Näkökulmat

Suomen tietoyhteiskuntaohjelmaa moititaan kansalaisten unohtamisesta

Viime vuoden lopulla valmistuneen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttajiksi on nimetty lähes yksinomaan liike-elämän ja politiikan vaikuttajia. Järjestöt kyselevätkin nyt, mihin unohtui kansalaisten rooli. Haastattelussa ohjelmaa arvioivat EFFIn Ville Oksanen sekä tutkimusjohtaja Antti Kasvio ja professori Seija Ridell.

Viime vuoden lopulla valmistuneen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttajiksi on nimetty lähes yksinomaan liike-elämän ja politiikan vaikuttajia. Järjestöt kyselevätkin nyt, mihin unohtui kansalaisten rooli. Haastattelussa ohjelmaa arvioivat EFFIn Ville Oksanen sekä tutkimusjohtaja Antti Kasvio ja professori Seija Ridell.

Valtiovallan 1990-luvulla aloittama tietoyhteiskunnan rakentaminen nytkähti askeleen eteenpäin, kun hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma valmistui joulun alla 2003. Ohjelman tarkoituksena on lisätä Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä.

Ohjelmaa toteuttamaan perustetun, pääministerin johtaman tietoyhteiskuntaneuvoston jaostojen jäsenet on nyt nimetty. Kansalaisjärjestöjen yllätykseksi nimet koostuvat lähes yksinomaan liike-elämän ja politiikan vaikuttajista. Järjestöt kysyvätkin nyt, voiko tavoite kansalaisten tasa-arvoisesta pääsystä mukaan tietoyhteiskuntaan toteutua, vai jääkö se liike-elämän intressien ja kilpailukyvyn jalkoihin.

Järjestöt kaipaavat vapaata koodia

Electronic Frontier Finland eli EFFI on yhdistys, joka puolustaa käyttäjien ja kansalaisten oikeuksia Internetissä. Syksyllä se vaati informaation vapautta ja yksityisyyden suojaa koskevia kohtia sisällytettäväksi tietoyhteiskuntaohjelmaan. Puheenjohtaja Ville Oksanen on pettynyt, sillä valmiista ohjelmasta ne uupuvat.

”Vaikka ohjelma on sinänsä ihan hyvä, sieltä puuttuu keskeisiä osa-alueita. Kansalaisten yksityisyyden suojaa ei koeta perusarvona. Samoin immateriaalioikeuksia käsitellään kevyesti. Meidän kantamme mukaan ilman tekijänoikeus- ja patenttikysymysten vakavaa käsittelyä tietoyhteiskunnasta tulee epädemokraattinen ja kaupallisia intressejä palveleva”, sanoo Oksanen.

EFFIn vision mukaan tulevaisuudessa tietosisältö jaettaisiin avoimesti, eikä pääsyä tietoon rajoitettaisi teknisesti. Tietoyhteiskuntaohjelmassa ei kuitenkaan avoimen tai vapaan lähdekoodin ohjelmia mainita. Kokonaisen poliittisen ohjelman nojautuminen yhden toimittajan, käytännössä Microsoftin, tuotteiden varaan on Oksasen mukaan tuomittavaa, etenkin kun juuri Linux-pohjaiset, vapaat ohjelmistot ovat Nokian jälkeen Suomen menestyksekkäimpiä alan tuotteita.

”Sitoutuminen vapaisiin ohjelmistoihin olisi ensisijaisen tärkeää. Tässä suhteessa ollaan huomattavasti jäljessä monia Keski-Euroopan maita, puhumattakaan edistyksellisistä kehitysmaista kuten Brasilia ja Intia. Toivottavasti joku paneutuu näihin asioihin ja ne voidaan sisällyttää ohjelman toteutukseen,” toivoo Oksanen.

Ei vain yksi ohjelma muiden joukossa

Tutkimusjohtaja Antti Kasvio Suomen tietoyhteiskuntainstituutista on toiveikas hallituksen ohjelman suhteen, mutta ymmärtää myös kansalaisjärjestöjen kritiikkiä. ”Toki politiikkaohjelma on hallintovetoinen, vaikka pyritäänkin laajaan yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Myös poikkihallinnollisuus ja eri ministeriöiden välinen yhteistyö ovat kuitenkin tärkeitä saavutuksia”, hän muistuttaa.

Kasvion mukaan nyt ollaan käännekohdassa, jossa Suomi voi tippua kärryiltä ellei tietoyhteiskuntaa oteta vakavasti. ”Meidän pitää ymmärtää, ettei ole kysymys vain yhdestä politiikkaohjelmasta muiden joukossa. Jos emme nyt ole aktiivisesti mukana kehityksessä ja tartu mahdollisuuksiin, jossain muualla joku varmasti tarttuu.”

Telekommunikaatioinfrastruktuuri on ollut pitkään tietoyhteiskunnan selkäranka ja Suomi muiden Pohjoismaiden mukana sen edelläkävijä, mitattuna esimerkiksi matkapuhelinverkkojen laajuudella. Nyt kuitenkin on ryhdytty pohtimaan, ollaanko keskitytty pelkän teknologian kehittämiseen ja laiminlyöty tietämys ja käyttötaitojen kehittäminen.

”Vaikka esimerkiksi laajakaistastrategian toteutus on tärkeää Suomelle, ohjelman profiili on onneksi laaja. Ratkaisevaa on se, miten opetuksen, tuotekehittelyn ja sisällöntuotannon aloilla lähdetään etenemään”, sanoo Kasvio.

Kansalainen vai kuluttaja?

Professori Seija Ridell Turun yliopistosta on huolissaan siitä, että kansalaisille lankeaa tietoyhteiskuntaohjelmassa yksipuolinen digiviihteen kuluttajan rooli. ”Ohjelma on sokea julkisesti osallistuvalle, yhteisistä asioista kiinnostuneelle kansalaisuudelle. Kaupallisuus on ohjelmassa läpilyövää ja osittain salakavalaakin,” hän toteaa.

Elinkeinoelämä tunnustetaan ohjelmassa tasaveroiseksi kumppaniksi, kun kansalaisten rooliksi jää kuluttajuus, käyttäjyys tai jopa äänestäjyys. ”Jo ohjelman muotoilu paljastaa, kenet otetaan osapuoleksi, ketkä rakentavat tietoyhteiskuntaa”, hän huomauttaa.

Ridellillä on hyvä tuntuma tietoyhteiskunnan rakentamiseen ruohonjuuritasolla. Hän oli mukana pyörittämässä e-Tampere-yhteistyöhankkeeseen liittyvää Mansetori-verkkofoorumia, jonka tarkoituksena oli kehittää kaupunkilaisille uutta teknologiaa hyödyntäviä julkisen osallistumisen kanavia.

Ridell näkee hallituksen ohjelmassa myös potentiaalia. ”Yleisyys voi olla myös etu, sillä näin mitään mahdollisuuksia ei ole suljettu pois. Koko ajan on myös korostettu sitä, että ohjelmaa voidaan muuttaa prosessin aikana. Jotta uusia ulottuvuuksia voitaisiin lisätä, tarvitaan kuitenkin aikamoista aktiivisuutta, etenkin kansalaisyhteiskunnan taholta.”

Uusi verkkofoorumi tietoyhteiskunnasta

Tietoyhteiskuntaohjelmaa on voinut kommentoida verkossa muutaman viikon ajan julkishallinnon otakantaa-palvelussa, jossa kansalaiskeskustelu päättyi 29. helmikuuta. Vanhat keskustelut ovat luettavissa edelleen osoitteessa www.otakantaa.fi.

Toinen yritys laajentaa keskustelua aihepiiristä on uusi Tietoyhteiskunta.fi-palvelu. Ensi perjantaina julkaistava sivusto jatkaa Kärkiverkosto-tietopalvelun jalanjäljissä, mutta pyrkii tarjoamaan palveluita laajemmalle yleisölle. Tietoyhteiskunta.fi sisältää muun muassa osion, johon kerätään tietoa nimenomaan tietoyhteiskunnan kansalaisille tärkeistä uutisista, hankkeista ja tapahtumista.

www.tietoyhteiskunta.fi on luettavissa perjantaista 5.3. alkaen.

Näkökulma informaatioteknologia Suomi

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.