Stora Enson suurhanke toi Etelä-Kiinaan maakiistan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Stora Enson suurhanke toi Etelä-Kiinaan maakiistan

Dokumenttiohjaaja Mika Koskinen lähti selvittämään, mitä Etelä-Kiinan eukalyptusplantaaseilla oikein tapahtuu.

"Mitä on kehitys? Onko se sitä, mitä länsimaat ja suuryritykset tuovat, vai sitä, että ihmiset olisivat tyytyväisiä siihen elämään, mitä heillä on", pohtii dokumenttiohjaaja Mika Koskinen.

Koskisen tuore dokumentti Punaisen metsän hotelli (Red Forest Hotel) kertoo karun tarinan suomalais-ruotsalaisen metsäjätin Stora Enson eukalyptusplantaaseista Etelä-Kiinan Guangxin maakunnassa.

Kiinassa uutiskuvaajana 15 vuotta työskennellyt Koskinen teki alun perin dokumenttia ilmastonmuutoksen estämisen mallimaaksi pyrkivän Kiinan valtavista puunistutuskampanjoista.

Dokumentin suunta kuitenkin vaihtui, kun Helsingin Sanomat julkaisi huhtikuussa 2009 artikkelin, jossa kerrottiin toisenlaisesta puunistutuskampanjasta.

Suomalais-ruotsalaisella metsäyhtiöllä Stora Ensolla on jo vuosia ollut meneillään Etelä-Kiinan Guangxin maakunnassa hanke, jonka tavoitteena on istuttaa 120 000–160 000 hehtaaria eukalyptuspuuta. Tarkoituksena on perustaa paperi- ja sellutehdas, joka saisi raaka-aineensa eukalyptuksesta. Hankkeen on arvioitu vaikuttavan noin 650 000 ihmisen elämään.

Jokin oli kuitenkin mennyt Helsingin Sanomien mukaan pieleen: paikalliset maanviljelijät valittivat, että heidän maansa oli viety väkisin.

Kuin Pohjois-Koreassa

Koskinen halusi tehdä dokumentin aiheesta, sillä hän arveli, että asiasta noussut kohu unohtuisi nopeasti. Hän sai oppaakseen kyläläisten asiaa ajavan lakimies Yang Zaixinin.

Miehet saapuivat eukalyptusplantaasien lähellä olevaan Hepun kaupunkiin kenellekään kertomatta kesällä 2009. Dokumentti näyttää, miten heidän noustuaan autosta alueen paikallisviranomaiset ilmestyvät paikalle, tarjoavat apuaan ja kehuvat hyviä välejään Stora Ensoon.

"Viranomaiset tiesivät oudosti liikkeistämme. Ei mennyt kuin minuutti tai pari, kun he olivat paikalla. Ajattelin, että jos rekisteröidymme hotelliin, saamme liikkua sen jälkeen vapaasti. Mutta he tarrasivat kiinni kuin takiaiset", Koskinen kuvailee.

Viranomaiset toimittivat lakimies Yangin parinsadan kilometrin päähän "lomalle". Koskinen jäi paikalliseen Red Forest Hoteliin odottamaan lupaa päästä kyliin, vaikka ulkomaisten toimittajien pitäisi nykyisin saada liikkua Kiinassa ilman opasta. Toisen lakimies Yangin ystävän viranomaiset puolestaan siirsivät samaan hotelliin ja pitivät tämän lukkojen takana.

"Olen ollut paljon myös Pohjois-Koreassa. Tämä oli verrattavissa siihen, ellei pahempaakin", Koskinen toteaa.

Hän uskoo, että viranomaiset halusivat estää hänen pääsynsä kyliin sekä estää näkyvästi kaupungissa esillä olevan lakimies Yangin toiminnan. Epäselväksi jäi, miten viranomaisilla oli tieto heidän saapumisestaan.

Maat viety väkivalloin

Koskinen poistui kaupungista, mutta päätti vuotta myöhemmin lähteä uudelleen selvittämään, mitä Stora Enson hankkeelle ja kyläläisille kuului. Tällä kertaa hän onnistui pääsemään kyliin asti yhdessä lakimies Yangin kanssa.

"Missään, missä kävimme, ihmiset eivät suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti, eivät edes satunnaisesti valituissa kylissä", Koskinen kertoo.

Kyläläisten mukaan paikallisten puufirmojen välittäjät olivat ottaneet maat väkisin. Suostumus maanottoon oli hankittu uhkailemalla ja huijaamalla eikä korvauksia ollut maksettu. Kyläläisiä oli myös pidätetty ja pahoinpidelty. Eräässä kylässä sata jengiläistä oli hyökännyt kyläläisten kimppuun. Väkivaltaisuuksissa oli jopa kuollut ihmisiä.

Oma lukunsa ovat ympäristöongelmat. Kyläläisten mukaan veden laatu on heikentynyt ja vedenpinta laskenut. Eukalyptuspuiden pudonneet lehdet peittävät pellot, eivätkä kasvit saa valoa tarpeeksi. Aiemmin parannukseen käytetyt yrtit ovat kuolleet.

Hallinto talutusnuorassa

Stora Enso kytkeytyy tapaukseen mutkan kautta. Kiinassa kaikki maa on valtion tai maaseudun yhteisöjen omistamaa, ja käytännössä ulkomaisten firmojen on vuokrattava maa käyttöönsä paikallisviranomaisilta – jotka taas Guangxissa palkkasivat työhön välittäjäyrityksiä.

Koskinen pitää Stora Enson vastuuta ongelmista kuitenkin suurempana kuin Kiinan viranomaisten, sillä vaikka yritys ei olekaan pannut pahoinpitelijöitä asialle, sillä on kuitenkin paikallishallinto talutusnuorassaan. Yhtiö ei aio tehdä investointipäätöstä paperitehtaasta ennen kuin maat on saatu. Paikallishallinto taas odottaa kiihkeästi tehtaan tuomia verotuloja.

"Välittäjäyrityksillä on hirveät paineet hankkia maata vaikka väkivalloin."

Stora Enso: Sopimusten teko kesken

Stora Enso on periaatteessa myöntänyt ongelmat ja vastuunsa Guangxin maakunnan tapahtumista. Kritiikin jälkeen yhtiö ilmoitti ryhtyneensä käymään läpi 2 300:aa epäselvää vuokrasopimusta. Osa sopimuksista joudutaan kirjoittamaan uudestaan.

Vuokrasopimusten teko on edelleen kesken, kertoo Stora Enson Kiinan ja Latinalaisen Amerikan viestintäjohtaja Kirsi Seppäläinen. Hänen mukaansa sopimuksissa on monenlaisia epäselvyyksiä, etenkin niissä, jotka on vuokrattu kyläyhteisöiltä.

"Osasta puuttuu allekirjoitukset, osassa on väärien ihmisten nimet. Osassa tapauksista välikädet eivät ole maksaneet vuokria", Seppäläinen kuvailee.

Hänen mukaansa kommunikointiin paikallisten kanssa on ongelmien esiintulon jälkeen satsattu aiempaa enemmän. Pohtia kuitenkin voi, miksei eettisyyttään laajasti mainostava yritys osannut ennakoida ongelmia jo alun perin.

"Maankäyttöasiat ovat kompleksisia. Tiesimme, että ongelmia on, mutta emme tiedostaneet, miten monimutkainen kuvio on. Luotimme kumppaneihimme", Seppäläinen muotoilee.

Oppia alkuperäiskansoilta

Käytännössä on epäselvää, mitä Guangxissa oikein tapahtuu. Seppäläisen mukaan väkivaltaisuuksia ei ole vuoden 2010 jälkeen ollut ja yhtiö on vetäytynyt konfliktialueilta. Toisaalta yhtiö ei ole ryhtynyt selvittämään aiempia väkivaltatapauksia, koska sen mielestä ne eivät liity suoraan sen toimintaan.

Mika Koskinen ei usko, että ongelmat Guangxissa ovat ohi. Vaikka väkivaltaisuuksista raportoidaan aiempaa vähemmän, se saattaa johtua siitä, ettei kukaan uskalla enää nousta vastaan. Sitä paitsi Stora Enso itsekin mainitsee levottomuudet muun muassa vuoden 2010 yhteiskuntavastuuraportissaan – tosin yhtiö syyttää niistä kyläläisiä.

Ongelmien jatkumisesta kertoo sekin, että kyläläisten asiaa ajanut lakimies Yang pidätettiin kesäkuussa 2011. Koskinen uskoo, että epämääräisten syiden perusteella annetun vuoden vankeustuomion taustalla on yritys hiljentää Yang.

Eikä pelkkä virheiden korjaaminen muutenkaan riitä. Koskinen kritisoi ylipäätään sitä, että länsimaiset suuryritykset tuovat hankkeensa kehitysmaihin ja markkinoivat sitä kehityksenä.

Koskisen mielestä kehitys ei ole pelkkää markkinatalouden vientiä muualle. Hän ottaisi oppia dokumentissa esiintyvältä pumi-alkuperäiskansan mieheltä, joka puhuu puiden sielusta ja luonnonmukaisesta elämäntavasta.

"Se olisi oikeansuuntaista kehitystä."

Punaisen metsän hotelli saa ensi-iltansa tällä viikolla Lens Politica -dokumenttielokuvafestivaalilla. Aiheesta järjestetään myös keskustelutilaisuus keskiviikkona 16.11. klo 15.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa.

Lisää uusi kommentti