Näkökulmat

Siirtolaisten rahalähetykset pitävät kehitysmaita pystyssä

Filippiiniläinen Lelieta Torres Delfin on työskennellyt vuosia ulkomailla maksaakseen lastensa koulutuksen. Torresin kaltaisten siirtolaisten rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet viime vuosina kaikkialla maailmassa, mutta talouskriisi uhkaa kutistaa rahavirrat.
(Kuva: margolove / cc 2.0 / Flickr)
Filippiiniläinen Lelieta Torres Delfin aikoo palata kotimaahansa eläkeikän koitettua. (Kuva: Teija Laakso)
Filippiiniläinen Lelieta Torres Delfin on työskennellyt vuosia ulkomailla maksaakseen lastensa koulutuksen. Torresin kaltaisten siirtolaisten rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet viime vuosina kaikkialla maailmassa, mutta talouskriisi uhkaa kutistaa rahavirrat.

Torres päätyi Suomeen seitsemän vuotta sitten ja on työskennellyt suurimman osan ajasta siivoojana. Sitä ennen hän oli toiset seitsemän vuotta Malesiassa kotiapulaisena.

- Halusin Skandinaviaan, koska tulotaso on täällä korkea ja koska halusin lähettää lapseni kouluun. Olen perheeni elättäjä, Torres kertoo.

Torresin Filippiineillä asuva mies on työtön. Kaikki kolme lasta ovat opiskelijoita.

Taantuma tyrehdyttää rahavirrat

Siirtolaisten lähettämät rahat perheilleen ovat merkittävä tulonlähde kehitysmaille. Maailmanpankin arvion mukaan viime vuonna kehitysmaat saivat muualle muuttaneilta siirtolaisilta rahaa yhteensä noin 328 miljardia dollaria, joka on yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin OECD-maiden antama virallinen kehitysapu vuosittain.

Rahalähetyksistä on hyötyä sekä siirtolaisten perheille että kehittyvien maiden taloudelle yleisesti. Esimerkiksi Tadžikistanissa yli 45 prosenttia bruttokansantuotteesta koostuu siirtolaisten lähettämistä rahoista. Filippiineillä osuus on reilut 11 prosenttia.

Talouskriisistä huolimatta siirtolaisten rahalähetykset kehitysmaihin eivät vielä viime vuonna vähentyneet. Tänä vuonna Maailmanpankki kuitenkin pelkää summan pienenevän 7–10 prosentilla. Viime vuosina rahalähetysten kasvu on ollut prosenteissa yleensä kaksinumeroista, joten pudotus on suuri.

Suomen merkitys vähäinen

Eniten rahaa lähetetään Yhdysvalloista, Saudi-Arabiasta, Sveitsistä, Saksasta ja Venäjältä. Globaalia muuttoliikettä tutkineen Helsingin yliopiston dosentin Arno Tannerin mukaan Suomessa summa voi olla korkeintaan muutamia miljoonia dollareita. Vaikka summa talouskriisin vuoksi vähenisikin, seuraukset eivät olisi murskaavat.

- Suomen ulkomaalaisten määrä on niin pieni, ettei sillä ole suurta merkitystä minkään maan talouden kannalta. Pieni merkitys voi olla, jos rahalähetykset vähenevät yhtäkkiä ja paljon, Tanner sanoo.

Tanner arvioi, että etenkin Suomessa asuvat virolaiset ja venäläiset lähettävät rahaa ulkomaille. Yleensä rahaa lähetetään eniten maihin, joissa yhteiskunta on sukukeskeinen ja perheen elättämistä pidetään tärkeänä.

Yksinäiset naiset lähettävät eniten

Maailman siirtolaiset lähettävät eniten rahaa Intiaan, Kiinaan ja Meksikoon. Neljänneksi eniten rahalähetyksiä saa Lelieta Torresin kotimaa Filippiinit, joka vastaanotti muualla asuvilta siirtolaisilta viime vuonna noin 18,6 miljardia dollaria. Maa on selvinnyt hyvin lamasta juuri siirtolaisten rahalähetysten ansiosta: lähes 90-miljoonaisesta kansasta melkein kymmenesosa asuu ulkomailla, suuri osa Yhdysvalloissa.

- Filippiinien kulttuuri on erilainen kuin täällä. Töitä on vaikea saada. On selvittävä itse, koska hallitus ei auta. Lapseni ovat riippuvaisia minusta, Torres kuvailee lähtönsä syitä.

Yhteensä Suomessa on noin 1 500 filippiiniläissyntyistä, suurin osa naisia. Torresin mukaan naisten on miehiä helpompi saada siivoojan työtä, jota hän itsekin tekee, vaikka onkin varsinaiselta ammatiltaan opettaja. Siivouksessa ei vaadita hyvää suomen kielen taitoa.

- Se on ainoa työ, jota voimme täällä tehdä.

Torres on tilastollisesti tyypillinen siirtolainen: Arno Tannerin mukaan yleensä juuri yksinäiset, matalapalkkaiset naiset lähettävät rahaa ulkomaille eniten, suurituloiset ja perheelliset taas vähemmän.

Haaveena paluu kotiin

Vaikka rahalähetykset ovat monille kehitysmaille tärkeä osa taloutta, siirtolaiselle perheen elättäminen toiselta puolelta maapalloa on kovaa. Torres sanoo, ettei ole helppoa elättää itseään siivoojan palkalla Suomen hinnoilla ja lähettää rahaa palkasta vielä kotiinkin.

Hän saa vain muutaman vuoden välein kokoon tarpeeksi rahaa matkustaakseen katsomaan perhettään. Viimeisin matka oli muutama viikko sitten.

- Totta kai tämä on vaikeaa. Itken sisäisesti, vaikka vaikutan ulospäin tavalliselta, Torres toteaa.

Torres on ollut poissa kotimaastaan jo lähes 15 vuotta, mutta ei aio jäädä Suomeen lopullisesti. Kun eläkeikä koittaa – siihen on vielä yli kymmenen vuotta aikaa – hän palaa Filippiineille. Sitä ennen hän toivoo, että lapset voisivat tulla opiskelemaan ja ehkä jopa töihin Suomeen.

Rahalähetyksillä myös kielteisiä vaikutuksia

Rahalähetysten vaikutuksia kehitysmaiden talouteen pidetään yleensä myönteisinä. Maailmanpankin mukaan siirtolaisten rahalähetykset vähentävät usein köyhyyttä, lisäävät yrittäjyyttä ja investointeja ja vähentävät lapsityövoiman käyttöä.

Taantuman aikana rahalähetysten merkitys korostuu, sillä ne ovat kehitysmaille vakaampi tulonlähde kuin muut ulkopuoliset rahavirrat. Siirtolaiset lähettävät rahaa perheensä tukemiseksi eivätkä voiton maksimoimiseksi, joten rahalähetyksiä ei heti lopeteta, vaikka tulot pienenisivätkin.

Patenttiratkaisu kehitysmaiden ongelmiin rahalähetykset eivät kuitenkaan ole. Joidenkin tutkimusten mukaan rahalähetysten kehitysvaikutuksia liioitellaan ja niiden vaikutukset voivat olla myös kielteisiä.

Rahalähetysten hyödyt pitäisi kyseenalaistaa perusteellisemmin, toteaa Helsingin yliopiston dosentti Arno Tanner artikkelissaan Risking Brain Drain (2006).

Tannerin mukaan rahalähetykset voivat esimerkiksi epäsuorasti lisätä tuloeroja, kun vain osa perheistä saa ylimääräistä rahaa ulkomailta. Samalla rahansaajat voivat passivoitua. Rahalähetykset voivat myös lisätä korruptiota, jos rahalähetyksiä saavia perheitä aletaan kiristää.

Siirtolaisten kasvava määrä tarkoittaa myös aivovuotoa: kehitysmaista virtaa koulutettua väestöä rikkaisiin maihin, vaikka heitä tarvittaisiin kehittämään kotimaataan.

Näkökulma siirtolaisuustyötalous FilippiinitSuomi

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.