Näkökulmat Myanmarin kehitys

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva
Aung San Suu Kyin kuva miamilaisessa seinämaalauksessa. (Kuva: Wally Gobetz / CC BY-NC-ND 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Le Monde diplomatique -lehden numerossa 5/2018.

Myanmarilainen ihmisoikeustaistelija sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Elegantti, kukilla hiuksensa koristeleva, täydellistä englantia puhuva ja Oxfordissa filosofiaa opiskellut poliitikko teki vaikutuksen BBC:n toimittajaan, joka haastattelun lopuksi totesi tämän olevan erittäin urhea nainen. Irlantilainen rock-yhtye U2 on jopa myynyt kiertueillaan Suu Kyin kasvokuvasta tehtyjä naamioita. Myyköhän enää?

Saadessaan rauhanpalkinnon Suu Kyi oli Myanmarin sotilasjuntan määräämässä kotiarestissa. Kotiaresti päättyi vuonna 2010. Vuonna 2015 hänen puolueensa NLD voitti Myanmarin vaalit, ja vuonna 2016 hänestä tuli Myanmarin valtiokansleri. ”Rautakansleri” voisi olla parempi nimitys.

Tämän vuoden syyskuussa YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti aloittaa tutkinnan kansanmurhasta Myanmarin Rakhinen osavaltiossa, josta yli 700 000 rohingaa on paennut Myanmarin armeijan hyökkäyksiä naapurimaahan Bangladeshiin. YK kutsuu tätä etniseksi puhdistukseksi. Myanmarin armeija ja NLD ovat kiistäneet syytökset, vaikka todisteita raiskauksista ja joukkomurhista on levinnyt julkisuuteen.

Aung San Suu Kyi ei ole ilmaissut minkäänlaista julkista myötätuntoa islamilaista rohinga-vähemmistöä kohtaan. Myanmarin hallitus käyttää vähemmistöstä nimitystä ”bengali”, minkä avulla vahvistetaan uskoa, että rohingat ovat bangladeshilaisia laittomia maahanmuuttajia, vaikka heitä on ollut Myanmarisssa jo 1400-luvulta lähtien.

Myanmarissa rohingoja kohtaan on lietsottu vihakampanjoita sosiaalisessa mediassa. Digitaalisen median tutkija analysoi 15 000 Facebook-kirjoitusta, joita olivat laatineet kovan linjan nationalistiliikkeen Ma Ba Than kannattajat. Sen johdossa on buddhalaismunkki , joka on lietsonut vihaa muslimeja kohtaan puheissaan ja nyt erityisesti Facebookissa.

Vihaviestien määrä kasvoi erittäin suureksi elokuussa 2017, kun ARSA – rohingojen kapinallisryhmä – hyökkäsi hallituksen joukkoja vastaan. Myanmarin turvallisuusjoukot aloittivat ”puhdistusoperaation”, jonka ansiosta sadat tuhannet rohingat pakenivat Bangladeshin rajalle. Facebook-kirjoitukset jatkuivat kiihkeinä. Vihapuhe lisääntyi ja valheet kasvoivat.

Maailmaa muuttuu pahaksi, kun hyvät eivät tee mitään.

Syyskuun 2017 alussa Facebookissa alkoi levitä viestejä, joiden mukaan rohingat valmistelivat terrori-iskua Myanmarissa Yhdysvaltojen 11.9.2001 tapahtumien vuosipäivän kunniaksi. Facebookin ylläpidolle ilmoitettiin asiasta, mutta siltä vei useita päiviä poistaa valeviestit. Facebookissa rohingoja kutsuttiin ”Bengali-terroristeiksi” ja vaadittiin muslimivapaita alueita Myanmariin. Näistä viestejä jaettiin yli 11 000 kertaa. Irene Heikkilä on tehnyt konfliktista tutkielman (Turun yliopisto, 2018), jossa hän kutsuu rohingoja ”maailman vainotuimmaksi vähemmistöksi”. Myanmarista saatava tieto on värittynyttä, ja YK:n selvitysvaltuuskunnan pääsy maahan estettiin. Hallituksen virallinen linja ja rohingojen kokemukset ovat kaukana toisistaan.Valeuutiset ja viha leviävät Myanmarissa tehokkaasti Facebookin kautta, mutta journalistien välittämän tiedon leviäminen estetään ja se on jopa rangaistavaa.

Uutistoimisto Reutersin toimittajat ja tuomittiin 3.9.2018 seitsemäksi vuodeksi vankeuteen valtionsalaisuuksien paljastamisesta. Toimittajilta oli oikeuden mukaan löydetty virallisia asiakirjoja, joita heillä ei ollut oikeutta pitää hallussaan. Toimittajat väittävät, että poliisi lavasti heidät syyllisiksi. He olivat raportoineet Rakhinen vainoista.

Kymmenen päivää tuomion langettamisen jälkeen Aung San Suu Kyi puolusti tuomiota Maailman talousfoorumin konferenssissa Hanoissa. Hänen mukaansa tuomiot eivät johtuneet toimittajien ammatista vaan siitä, että he olivat rikkoneet lakia. Toimittajien kohtelu oli hänen mielestään reilua. Suu Kyi välttää puheissaan käyttämästä sanaa ”rohinga” ja suosii sen sijaan sanaa ”muslimi”, mikä korostaa uskontoa, mutta ei kotimaata.

Maailmaa muuttuu pahaksi, kun hyvät eivät tee mitään. Nyt alkaa tuntua siltä, että vuoden 1991 Nobelin rauhanpalkinto ehkä mennyt väärään osoitteeseen.

Kirjoittaja on Le Monde diplomatiquen Suomen painoksen päätoimittaja.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkademokratia Myanmar (Burma) Le Monde diplomatique

Lue myös

Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.
Mielenosoittajia lippujen kanssa.

”Aiemmin en ollut kiinnostunut politiikasta, mutta nyt haluan taistella omalla tavallani” – Vallankaappaus synnytti Myanmariin protestiliikkeen, joka uhmaa diktatuuria luovin keinoin

Myanmarilaiset taistelevat sotilasvallankaappausta vastaan paukuttamalla kattiloita, tekemällä taidetta, lakkoilemalla – ja ripustamalla hameita narulle taikauskoisten sotilaiden kiusaksi. Tärkeintä on, että tekee edes jotain, sanoo Maailma.netin haastattelema elokuvaohjaaja Moe. Mielenosoittajat toivovat myös maailman huomaavan Myanmarin hädän.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.