Näkökulmat Ilmastopolitiikka

Paavi toi etiikan ilmastopolitiikkaan

Uskonnollisen johtajan ympäristönsuojelua puoltavailla kannanotoilla voi olla kauaskantoisempia vaikutuksia kuin pelkillä poliittisilla argumenteilla.
(Kuva: Riccardo / Flickr.com / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Globbarien blogissa.

Franciscus Assisilainen on katolilainen pyhimys, joka tunnetaan erityisen luonnonläheisenä hahmona ja jonka mukaan nykyinen paavi nimesi itsensä. Nyt Paavi Franciscus tekee oikeutta nimelleen. Juhannusaatonaattona julkaistussa ensyklikassaan hän tiedostaa ympäristön rajallisen kantokyvyn ja kannustaa poliittisiin toimiin. Ensyklikat ovat katolilaisille ylimmän auktoriteetin ohjeistus jostakin tietystä aiheesta, tällä kertaa maailman ekologisesta kantokyvystä.

Paavin kirje tulee kriittisellä hetkellä, kun Pariisin ilmastoneuvotteluihin on alle puoli vuotta aikaa. Pariisin konferenssilta odotetaan suuria, jopa maailman ensimmäistä globaalia ilmastosopimusta, ja epäonnistuminen olisi suuri isku ilmastopolitiikan kehitykselle. Palloa on vuosikaudet syötelty aina seuraavan vuoden kokoukseen, mutta tämän vuoden neuvotteluiden ei pitäisi enää olla pelkkä harjoitusmatsi.

Paavi on ennenkin ottanut kantaa globaalin talouden järjestykseen ja tämä uusi panostus ympäristökeskusteluun on yhtä selkeäjärkinen. Ensyklika koskettaa monia teemoja: taloutta, energiateknologiaa, konsumerismia, globaalia oikeudenmukaisuutta ja kansainvälisten sopimusten tärkeyttä. Franciscus kiistää, että pelkkä teknologia ja talouskasvu riittävät epätoivon kitkemiseen. Tarvitaan myös poliittisia ohjelmia, jotka vartavastoin ohjaavat maita yhteistyössä kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan talouteen.

Paavin ymmärrys tieteellisestä maailmankuvasta on jo koskettanut Yhdysvaltain presidenttikandidaatteja. Yhdysvaltalaisesta politiikasta löytyy jos jonkinmoista ilmastotieteen kieltäjää molemmista puolueista, mutta erityisesti republikaanien kesken on ennemmin sääntö kuin poikkeus olla huomioimatta maapallon ekologisia rajoja.

Republikaaniehdokkaiden joukossa on myös katolilaisia, kuten Jeb Bush, Marco Rubio ja Rick Santorum. Kuumotuksen voisi odottaa kohdistuvan etunenässä heihin, mutta Paavin kannanotto kantaa varmasti pidemmällekin halki maiden, uskontojen ja poliittisten kenttien. Se asettaa globaalit ympäristöongelmat suureen parrasvaloon ja siten nostaa painetta käsitellä aihetta vakavasti. Joku päivä ilmastonmuutokseen lapsellisesti suhtautuvalla poliitikolla ei ehkä enää ole uraa. Toistaiseksi vielä on, joten Franciscuksen kirje voi osoittautua hyvinkin tärkeäksi.

Paavin kannanoton eettinen perusta tekee siitä erityisen inhimillisen ja siten ehkä paljon vaikutusvaltaisemman kuin yksikään taloudellinen riskiarvio tai tieteellinen raportti.”

Paavin kannanotossa ei ole merkittävää pelkästään, että se on selkeäjärkinen, tieteellisesti koherentti, ja huomioi ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ratkaisujen monimuotoisuuden. Se on kannanotto ympäristön ja kohtuullisen talouden puolesta, joka perustuu taloudellisten ja ekologisten näköulmien ohella ennen kaikkea eettiseen vakaumukseen.

George Monbiot kirjoitti Guardianin kolumnissaan, että suojelemme ympäristöä ensisijaisesti rakkaudesta luontoon eikä tätä vakaumusta pitäisi vähätellä tai piilotella. Tässä voi olla perää. Eettiset ja jopa hengelliset argumentit eivät yleensä kaiu kauas poliittisessa kädenväännössä, mutta arvoihin perustuvat väitteet ovat kenties kaikista argumenteista samaistuttavimpia. Paavin kannanoton eettinen perusta tekee siitä erityisen inhimillisen ja siten ehkä paljon vaikutusvaltaisemman kuin yksikään taloudellinen riskiarvio tai tieteellinen raportti. Uskonnollinen johtaja on kenties paras henkilö tuomaan moraalisia näkökulmia estraadille, jossa yleensä vain poliitikot väittelevät teollisuuden etujen jakautumisesta.

Kaikkien suurien maailmanuskontojen keskuudessa on henkisyyteen perustuvia vihreitä atteeita, kuten on Earth-sivusto meitä muistuttaa. Yleensä uskonnollisten ryhmien kannanotot ovat myönteisiä globaalia vihreää liikettä kohtaan. Alliance of Religions and Conservation on mielenkiintoinen järjestö, joka auttaa uskontoja muodostamaan omiin mailmankuviinsa perustuvia ympäristöagendoja.

Ekologisia näkökulmia ei tarvitse eikä pidäkään suoraan yhdistää henkisyyteen. Ilmastotalkoolaisten on kuitenkin omaan vakaumukseen katsomatta hyvä tunnistaa uskonnon ja hengellisyyden rooli, kun kokonaisen planeetan voimavaroja yritetään keskittää ekologiseen kestävyyteen. Uskonnoilla on monesti paljon sanottavaa ihmisten vastuusta toisiaan kohtaan sekä luonnon roolista elämässämme. Ihmiset kuuntelevat ja ottavat oppia.

Vihreä etiikka voi olla myös sekulaaria tai se voi perustua yksinomaan kylmänviileisiin taloutta mittaaviin ja ihmishenkiä laskeviin riskianalyyseihin. Joka tapauksessa suojelemme ympäristöä, koska se on oikein. Tänä kohtalon vuonna näinkin yksinkertainen toteamus voi auttaa maailmaa pääsemään yhteisymmärrykseen.

NäkökulmaIlmastopolitiikka uskontopolitiikkaetiikka & arvokeskusteluympäristöilmastonmuutos GlobbaritKepa

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.