Nepalissa sisällissodan jälkeen "hiljaisuuden salaliitto"
Koska Nepalin sisällissodan molemmat osapuolet ovat mukana politiikassa, vanhoista kauheuksista ei tahdota puhua, sanoo toimittaja Kunda Dixit.
Sodan molemmat osapuolet - maolaississit ja entisen hallituksen joukot - ovat nykyään mukana politiikassa.
"On heidän etujensa mukaista pyyhkiä pois kaikki kauheudet", sanoo Dixit, joka kävi alkuviikosta Suomessa Viestintä ja kehitys -säätiön vieraana.
Kaikki lakiehdotukset, joilla olisi haettu oikeutta kärsineille ja kadonneille, ovat lykkäytyneet.
Tahtoa sodanaikaisten rikosten ja ainakin 13 000 kuolleen kohtalon avaamiseen ei ole. Rauhanprosessi on vieläkin kesken, ja poliittinen epävakaus takaa hallinnon surkeuden – maassa on ollut viisi hallitusta viimeisen viiden vuoden aikana. Perustuslain tekeminen lykkääntyy jatkuvasti.
Sodan jättämä väkivallan perintö näkyy myös yhä politiikassa, jonka kiistat siirtyvät helposti kadulle ja muuttuvat verisiksi, Dixit kertoo.
Jatkuva poliittinen sekaannus vaikeuttaa tärkeitä poliittisia päätöksiä ja myös vahingoittaa taloutta, hän huomauttaa. Noin puolet maan väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä, ja Dixitin mukaan puolet työikään tulevista nuorista lähtee töihin ulkomaille.
Rauhan rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi sodan sosiaalisiin ja taloudellisiin taustasyihin pitää puuttua, painottaa Dixit. "Rauhanaika on se, jolloin sodan olosuhteet saadaan aikaan."
Jos perusteet eivät muutu eikä luokkaperusteisen sodan kärsimyksistä keskustella, rauha ei pysy. "Seuraava sota, jos sellainen tulee, tulee olemaan etninen", Dixit ennustaa.
Sota Nepalin 103 etnisen ryhmän välillä olisi hänen mukaansa varma katastrofi.
Askelia eteenpäin
Elokussa valittu pääministeri, maolainen Baburam Bhattarai, toi Dixitin mukaan toivoa tilanteeseen. Bhattarai on maan ensimmäinen tohtorinpaperit saanut pääministeri, joka keräsi suosiota muun muassa ajamalla halvalla kotimaisella jeepillä ja lentämällä economy-luokassa.
Toivoa hälvensivät kuitenkin erään Bhattarain puolueen sisäpiiriläisen armahtaminen murhasta ja ministerimäärän kasvattaminen poliittisina palveluksina nimetyille, sanoo Dixit. "Vaikka hän itse olisikin rehellinen, häntä ympäröivät roistot."
Bhattarai sai kuitenkin rauhanprosessin nytkähtämään liikkeelle marraskuun alussa. Puolueet sopivat vihdoin piirikuntiin leireille jääneiden entisten maolaistaistelijoiden kohtalosta.
Kaikesta huolimatta maa on kuitenkin kehittynyt hurjasti viime vuosikymmenenä, Dixit huomauttaa. Elinajanodote on noussut viimeisen 15 vuoden aikana 54 vuodesta 67 vuoteen. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on laskenut jopa kolmasosaan sitten vuoden 1995. Äitien kuolleisuus on laskenut hurjasti, ja naisten lukutaito noussut.
"Uskomatonta edistystä. Kaikki tämä sodasta, korruptiosta, poliittisesta epävakaudesta ja huonosta hallinnosta huolimatta", iloitsee Dixit. Millainen tilanne olisikaan ilman näitä tekijöitä, hän pohtii.
Valokuva käsittelee tuskaa
Vuonna 2005, vuotta ennen Nepalin sisällissodan loppumista, toimittajat ympäri maan alkoivat valokuvata sotaa. He tahtoivat näyttää sen unohdetun puolen: vaikutuksen siviileihin ja taistelujen ulkopuolisiin.
Kunda Dixit toimitti niistä seuraavana vuonna ilmestyneen kirjan A People War. Kirjan suosion myötä kustantaja päätti, että sillä ei tehdä rahaa. Sen sijaan näyttely lähti kiertämään maata, kohtaamaan sodan kärsineitä ja kertomaan kaikkien tarinaa.
Dixitille projekti on osa journalismin roolia konfliktinjälkeisessä rauhanrakentamisessa ja traumoista kertomisessa. "Jos tilanteesta ollaan hiljaa liian kauan, se tulee uudelleen esiin."
Tekijät olivat yllättyneitä sekä kuvia katsomaan tulleista massoista että ihmisten vahvoista reaktioista, kertoo Dixit. Kuvien kohteet löysivät valokuvansa, valokuvaajat kohteensa ja kaikki tahtoivat kertoa tarinansa.
Katsojien vieraskirjoihin kirjoittamista ja sanelemista kokemuksista koottiin seuraava kirja, Never Again. Sitä seurasi vielä kolmas kirja, People After War, jossa kerrottiin, mihin 55 ensimmäisen kirjan kuvissa kuvattua oli päätynyt.
Eräässä sodan kuuluisimmista kuvista on nuori nainen, maolaississi, aseen kanssa vuorilla. Kun kirjan tekijät etsivät hänet käsiinsä kävi ilmi, että hänen veljensä oli ollut vastapuolella, armeijassa. Isää olivat ahdistelleet molemmat osapuolet lapset löytääkseen.
Nyt he esiintyvät kolmannen kirjan kannessa, yhdessä hymyillen.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia