Näkökulmat Suomen kehityspolitiikka

Näkökulma: Tavoitteena oikeudenmukainen arvoketju

Kehitysyhteistyössä on itsetutkiskelun aika – olemmeko valmiita siihen, että jokainen saa reilun osuutensa tuotantoketjussa, pohtii kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen.

Artikkeli on alun perin julkaistu Demo ry:n verkkosivuilla.

Koko kehitystyön kannalta ehkä merkittävin suuren luokan kansainvälinen uudistus olisi asioiden tarkastelu ja määrittely niin sanotun arvoketjun muodossa. Kun nyt päivitellään sitä, että kehitysmaista virtaa meille suurempi rahamäärä kuin millä me tuemme heitä, on itsetutkiskelun aika. Olemmeko valmiita siihen, että jokainen tekijä saa oikeudenmukaisen osuutensa tavaroiden ja palveluiden tuotantoketjussa? Olemmeko valmiit oikeasti katsomaan sitä, miten aineellinen hyvä jaetaan sen eri tekijöiden kesken?

Äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,25 Yhdysvaltain dollarilla päivässä elää edelleen noin 1,2 miljardia ihmistä, joista lähes puolet keskituloisissa kehitysmaissa. Köyhyyttä on pystytty globaalisti vähentämään, mutta useissa maissa demokratia on puutteellista ja korruptio on merkittävä ongelma.

Kehityspolitiikan näkökulma tulee ottaa huomioon kaikilla alueilla, kaupassa, maataloudessa, maahanmuutossa ja ilmastopolitiikassa, siten, että kehitysavun ja maamme toiminnan eri muodot tukevat toisiaan. Politiikkajohdonmukaisuuden keskeisiä toteutuskohteita ovat ruokaturva, kauppa, verotus, turvallisuus ja muuttoliike. Tietoisuus johdonmukaisuudesta on onneksi lisääntynyt, mutta konkreettisia tuloksia on sittenkin liian vähän.

Läpinäkyvyyttä rahaliikenteeseen

Veroparatiisit, kansainvälinen veronkierto ja yritysten aggressiivinen verosuunnittelu on nostettu osaksi kehityspoliittista keskustelua. Suomi tukee kaivannais-, öljy- ja kaasuteollisuuden rahavirtojen läpinäkyvyyttä ajavaa tavoitetta. Verojen tulisi kertyä siihen valtioon, jossa taloudellista toimintaa kulloinkin harjoitetaan. Kehityspoliittinen toimikunta on nostanut esille, että pääministerin johdolla toimivan valtioneuvoston kanslian tulisi ottaa päävastuu johdonmukaisuuden toteutumisen seurannasta valtionhallinnossa.

"Joskus kehityspolitiikka on kuin kävelyä suomaastossa pitkospuita pitkin. "

Rahoituksen kohdentamisessa tavoitteena tulee olla omien vahvuuksiemme hyödyntäminen. Samalla pidämme etuna ja ilona, että jopa 300 kansalaisjärjestön kautta toimintaa kanavoituu lähes 100 maahan ja yli 900 hankkeeseen. Kehitysyhteistyöhön ja humanitääriseen apuun käytämme tuon 1,15 miljardia euroa eli 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Pidemmän aikavälin tavoitteena pidämme edelleen 0,7:ää prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kehitysyhteistyön pitkospuut

Tänään yksityisillä rahavirroilla, kaupalla ja investoinneilla on huomattavan laaja merkitys kehitystyön kokonaisuudessa. Kun yksityissektorin osallistumista lisätään, tulee tukitoiminnan olla läpinäkyvää. Yritystoiminnalla tulee edistää kehitysmaiden oman yksityisen sektorin kehittymistä.

Joskus kehityspolitiikka on kuin kävelyä suomaastossa pitkospuita pitkin. Kulkijaa uhkaa resurssien murentuminen kotimaassa tai väkivalta ja vieraiden vaikutteiden torjuminen kohdemaissa. Olennaista on halumme auttaa ihmisiä. Se on työtä, jossa kannattaa ottaa pieniä riskejäkin. Joskus pitkospuut katkeavat, mutta pahinta on, jos emme edes yritä.

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, Kristillisdemokraattien kansanedustaja Uudeltamaalta sekä kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja ja mm. opetushallituksen johtokunnan jäsen.

NäkökulmaSuomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Demo ry

Lue myös

Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kolikoita lasissa

Kehitysavun rahavirtojen seuraaminen on helpottunut – Suomen läpinäkyvyys parani huonosta keskinkertaiseksi

Tuoreen arvion mukaan Suomen ja muidenkin avunantajien lahjoittamaa kehitysapua on aiempaa helpompi seurata. Esimerkiksi tuloksista kerrotaan yhä kuitenkin aivan liian vähän.
Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Onko tulevaisuus pelkkää tekoälyä?

Tekoälyllä on valtavasti valtaa ja sen mahdollisuudet ja seuraukset pitää tuntea ennen kuin lähdetään soitelleen sotaan, kirjoittaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Hän ihmettelee, onko Suomen ulkopolitiikan päämissiona nyt opetella koodaamaan ja hyödyntämään tekoälyä lähetystöissä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.