Näkökulma: "Minun paikkani on täällä" | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Näkökulma: "Minun paikkani on täällä"

Euroopasta takaisin kotimaahansa palanneet somalimaalaiset ovat päätyneet jopa ministereiksi asti.


Artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuus-lehden numerossa 1/2015.

Amina Milkov on juuri palannut Uppsalasta Ruotsista, jossa hän vieraili tyttärensä ja lastenlastensa luona.

"Kylläpä siellä oli kylmä, huh!" hän puuskahtaa.

Milkov käy parin vuoden välein entisessä kotimaassaan, ja vuorovuosina tyttäret tulevat perheineen Somalimaan Hargeisaan äitiään tapaamaan.

"En osaisi enää asettua asumaan Eurooppaan, minun paikkani on täällä. Palasin Hargeisaan vuonna 1997 juuri sisällissodan loputtua. Se oli helppo päätös. Ajattelin, että Somalimaa tarvitsee minua enemmän kuin Ruotsi", opettajana ja tulkkina Ruotsissa työskennellyt Milkov kertoo.

"Seurasin Ruotsissa aktiivisesti Somalian naisliikkeiden järjestäytymistä ja toimintaa, ja halusin palata auttamaan naisia. Kun lapseni kasvoivat ja alkoivat opiskella yliopistossa, mikään ei enää estänyt minua."

"Olen tehnyt tutkimuksia sekä kouluttanut naisia päätöksentekijöiksi Somalimaassa. Kun parlamenttiehdokkaiden valinta tuli ajankohtaiseksi, kouluttamani naiset pyysivät minua asettumaan ehdokkaaksi. Tein niin, mutten saanut riittävästi ääniä päästäkseni parlamenttiin", Milkov kertoo.

Töitä kuitenkin riittää. Milkov sai nuorena tutkijakoulutuksen Mogadishussa. Naispuolisista somalitutkijoista on huutava pula.

"Jos naisia ei haastatella heidän omalla äidinkielellään, heidän äänensä ei pääse kuuluviin. Monet kehitysyhteistyöhankkeet suunnitellaan vain miesten mielipiteitä kuuntelemalla."

Milkov toimii myös somalimaalaisen naisjärjestöjen kattojärjestön Nafiksen hallituksen puheenjohtajana.

Politiikka kutsuu

Monet maailmalta – diasporasta – palanneet somalit lähtevät mukaan politiikkaan. Somalian parlamentin jäsenistä suuri osa on entisiä pakolaisia. Myös Somalimaan kolmen puolueen puheenjohtajat ovat kaikki diasporan kasvatteja. Kaksi heistä on palannut Suomesta.

Waddani-puolueen Abdirahman Erro toimii parlamentin puheenjohtajana ja Faisal Ali UCID-puolueen puheenjohtajana. Molemmat haluavat levittää Suomessa hyväksi kokemaansa hyvinvointivaltioajatusta Somalimaahan.

Myös diasporasta palanneita naisia on edennyt aina ministereiksi asti. Opetusministeri Zamzam Aden ja ympäristöministeri Shukri Ismail ovat lisäksi toimineet Solidaarisuuden kumppanijärjestöissä.

"Naispuolisista somalitutkijoista on huutava pula."

"Tätä työtä ei tehdä rahan takia, sillä Somalimaan ministereiden palkat ovat pieniä. Työn motiivi löytyy rakkaudesta isänmaahan. Sen hyväksi haluaa käyttää kaiken kokemuksen ja tiedon, mitä on muualla hankkinut", Ismail painottaa.

Yhteydet Somalimaasta Eurooppaan ja Amerikkaan ovat hyvät. Suomessa asuvat somalimaalaiset saavat tietää valonnopeudella, mitä vanhassa kotimaassa tapahtuu.

Somalien kesken naureskellaan Dubain lentokentällä kuultua tarinaa, jossa somalit tapaavat lentokentällä. Yksi kertoo tulevansa New Yorkista, toinen Amsterdamista, kolmas Pariisista.

"Mehän olemme kuin YK – Yhdistyneet kansakunnat", tokaisee neljäs somali, joka on matkalla Osloon.

Nuoretkin palaavat

Muna Mohamed palasi viime kesänä Somalimaahan miehensä ja poikansa kanssa.

"Mieheni sai ensin töitä kansainvälisen yrityksen markkinointipäällikkönä. Minä sain töitä Nagaad-verkostosta, jossa työskentelen lasten oikeuksien parissa, esimerkiksi lapsiavioliittoja vastaan."

"Juureni ovat täällä. Halusin palata takaisin synnyinseuduilleni Norjan ja Britannian jälkeen. Britanniassa opiskelin yrityshallintoa ja kehitystutkimusta yliopistolla. Kävin opiskeluaikoina monta kertaa Hargeisassa – tunnen levollisuutta ollessani täällä omieni joukossa", Muna jatkaa.

"Koulutukseni ei ole sen parempi kuin Hargeisassa asuvilla ikätovereillani, mutta uskon ymmärtäväni paremmin, millaisia odotuksia ulkomaisilla rahoittajilla on esimerkiksi raportoinnin suhteen."

"En usko, että palaan enää Eurooppaan. Olen vanhin sisaruksista ja myös siskoni tulee ensi vuonna Hargeisaan. Hän valmistuu tänä vuonna sairaanhoitajaksi."

"Kaipaan Euroopasta ainoastaan parempaa koulutustarjontaa ja laadukkaampia terveyspalveluita. Ne kehittyvät kuitenkin myös Somalimaassa, kun turvallisuustilanne on vakiintunut eikä kenenkään tarvitse pelätä sotaa."

"Myös asuminen on täällä edullisempaa, koska voi asua yhdessä sukulaistensa kanssa. Euroopassa kaikki ansaitut rahat menevät asumiseen ja ruokaan, eikä muuhun jää mitään", Muna toteaa.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori.

Somalimaan kehittäjät

Shukri Omar ja Anne Hyvönen saapuvat Maansoor-hotellin aulaan touhukkaina.

"Olemme kouluttaneet koko päivän nuoria naistoimittajia. Tänään tehtävänä oli suunnitella, miten poliitikkoja lähestytään ja minkälaisia kysymyksiä heille voi esittää", Hyvönen kertoo.

Omar ja Hyvönen vetävät Suomen ulkoministeriön tukemaa Nasib ‒ naisten media -koulutuskampanjaa, jossa on koulutettu jo 250 naistoimittajaa ympäri Somaliaa. Mogadishun heikon turvallisuustilanteen takia koulutukset on siirretty Hargeisaan, Somalimaahan.

Omar on yksi Suomessa toimivista aktiiveista, jotka ovat sitoutuneet kotimaansa kehittämiseen. Ulkoministeriö on myöntänyt tukea Somalian ja Somalimaan kehitysyhteistyöhankkeisiin kahdelletoista kansalaisjärjestölle.

Suomen somalien vetämien kehityshankkeiden tuki ulottuu myös niille Somalian alueille, joille olisi muuten vaikea päästä turvallisuustilanteen takia. Yksi näistä hankkeista on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Helsingin aluetoimiston vetämä terveydenhuollon kehittämishanke.

Hankkeessa Suomessa asuvat ammattitaitoiset somalit palaavat kotimaahansa muutaman kuukauden ajaksi ja kouluttavat paikallisten sairaaloiden henkilökuntaa. Koulutusta ovat saaneet niin kätilöt, hammaslääkärit kuin röntgenhoitajat.

Suomen itsenäisyyspäivänä Somalimaassa on tapana järjestää juhla, johon osallistuu lukuisia Suomesta palanneita somaleja. He kaikki osaavat sanat Maamme-lauluun , joka lauletaan ennen rukouskutsua.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia