Näkökulma: Ihmisoikeusjulistus on osa Kaakkois-Aasian taktikointia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Näkökulma: Ihmisoikeusjulistus on osa Kaakkois-Aasian taktikointia

Timo Lappalainen ja Anita Kelles-Viitanen ovat huolissaan kansainvälisen ihmisoikeussopimusjärjestelmän perusteista.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla 25.2.2013.

Asean-maiden hyväksymä julistus rikkoo YK:n sopimuksia ja mahdollistaa ihmisten eriarvoisen kohtelun kulttuuristen syiden perusteella.

Kaakkois-Aasian valtioiden järjestö Asean hyväksyi viime marraskuussa oman ihmisoikeusjulistuksensa. Se on lähinnä yleinen julkilausuma, jonka toivotaan antavan puitteet alueelliselle integraatiolle ja ihmisoikeuksia koskevalle yhteistyölle.

Valitettavasti Aseanin julistuksessa on useita kyseenalaisia kohtia, joista alueella vaikuttavat paikalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja kansalaisliikkeet ovat huolissaan.

Aseanin julistuksen mukaan ihmisoikeuksia on arvioitava alueellisten ja kansallisten kulttuurien pohjalta. Tämä on ristiriidassa YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja -sopimusten kanssa, joihin Kaakkois-Aasiassakin on sitouduttu.

Lisäksi julistus sisältää virheellisen näkemyksen kansallisen kulttuurin yhtenäisyydestä ja myönteisistä puolista: vahvimpien oikeudet pyrkivät määräämään kaikkia yhteisön jäseniä.

Satojen tai jopa tuhansien Kaakkois-Aasian valtioissa asuvien etnisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen kulttuurit poikkeavat vallassa olevien kulttuurista. Kulttuuri on aina vaihtelevaa, eikä se sisällä vain myönteisiä piirteitä. Kulttuurin avulla perustellaan ja ylläpidetään myös eriarvoisuutta ja syrjintää.

Julistuksessa vaaditaan "tasapainoa" kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien välille. Hallitusvalta tunnustaa velvollisuutensa puolustaa ihmisoikeuksia vain jos kansalaiset ovat valmiita tekemään joitain uhrauksia. Ehdoton kuuliaisuus hallitusta kohtaan lienee yksi edellytys.

Ajatus yksilön velvollisuuksista on myös YK:n yleismaailmallisessa julistuksessa. Samoin tiettyihin vapausoikeuksiin on sallittu toisten oikeudet huomioon ottavia rajoituksia, muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi tai lapsen oikeuksien turvaamiseksi. Valtion ihmisoikeusvelvoitteiden ehdollistaminen yksilön velvollisuuksien kustannuksella on kuitenkin ihmisoikeusajattelun vastaista.

YK tunnustaa myös vähemmistöjen, sosiaalisten ryhmien ja alkuperäiskansojen oikeudet. Aseanin julistus voi heikentää koko ihmisoikeusajattelua ja romuttaa kansainvälisen sopimusjärjestelmän perusteita.

Miksi Asean tuli ulos ihmisoikeusjulistuksellaan juuri nyt?

Kiinan johdossa on vaihtunut valta. Maailman toiseksi suurin talousmahti ja koko Aasian alueen voimatekijä kasvattaa Kaakkois-Aasiassa taloudellista ja poliittista vaikutustaan eikä halua ihmisoikeuksia sotkemaan pyrkimyksiään.

Alueellinen vakaus on Kiinalle kaikki kaikessa, jos se mielii saavuttaa taloudellisen kärkisijan vuoteen 2020 mennessä. Kaakkois-Aasian maiden kehno ihmisoikeusjulistus lähettää Kiinalle selvän viestin: sillä ei ole hankalia naapureita vaan ystäviä, jotka eivät puutu toistensa – eivätkä varsinkaan Kiinan sisäisiin – asioihin.

Ihmisoikeusjulistuksen ajoitus on hankala. Kansainvälinen yhteisö valmistelee parhaillaan uutta kehitysohjelmaa vuodesta 2015 eteenpäin. Yksi kipupiste voi olla ihmisoikeuksien kirjaamismuoto. Taustalla kummittelee OECD:n runsaan vuoden takainen huippukokous kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta: tuolloin Kiina ja Yhdysvallat kävivät tiukkaa kädenvääntöä ihmisoikeuskirjauksista.

Toisin kuin länsimaiset avunantajat Kiina ei vaadi tukemiltaan mailta esimerkiksi ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden noudattamista. Vastineeksi se pääsee käsiksi Afrikan raaka-ainevaroihin ja vuokraa miljoonia hehtaareja maata tuottamaan ruokaa kiinalaisille.

On tärkeää, etteivät Aseanin ihmisoikeusjulistusten kaltaiset linjaukset saavuta kansainvälisesti merkittävää jalansijaa. Ihmisoikeudet eivät saa olla kauppatavaraa, eikä niitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen.

Suomen pitää puolustaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistämistä. Kyse on maailmanlaajuisista perusoikeuksista, joita ei voi ehdollistaa vetoamalla yksilön käyttäytymiseen tai kulttuurieroihin.

Suomi pystyy vaikuttamaan parhaiten osana Euroopan unionia, koska EU on Aseanin toiseksi tärkein kauppakumppani. Siksi on tärkeää huolehtia, etteivät EU:n kauppapolitiikka ja -sopimukset ole ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja unionin kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa.

Timo Lappalainen on Kepa ry:n toiminnanjohtaja ja Anita Kelles-Viitanen Suomen Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumin puheenjohtaja.

Lisää uusi kommentti