Näkökulmat Demokratia

Näkökulma: Demokratia Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi

Kun demokratiaa pidetään itsestään selvänä, se alkaa murentua. Suomen pitäisikin ottaa isompi rooli demokratian puolustajana EU-politiikassaan, kirjoittaa Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen.
Ylös nostettu käsi äänestyksessä
Demokratia ei ole itsestäänselvyys, kirjoittaa Anu Juvonen. (Kuva: (c) European Union 2015 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Demon verkkosivuilla ja Eurooppalainen Suomi ry:n huhtikuun alussa ilmestyneessä Ensimmäinen vastuullinen suurvalta? Ajatuksia EU:n globaalista roolista -julkaisussa.

Demokratia on yksi EU:n perusarvoista, mutta EU ei ole riittävästi panostanut demokratian tukemiseen ulkopolitiikassaan. Myös muutamilla EU:n jäsenvaltioilla on viime aikoina ollut vaikeuksia sitoutua demokraattiseen hallintoon omassa sisäpolitiikassaan.  Viime vuonna julkaistussa EU:n globaalistrategiassa demokratia ei ole pääprioriteettina. Strategia korostaa toki demokraattisen hallinnon ja vastuullisuuden merkitystä globaalistrategian eri osa-alueilla, mutta demokratia on lähes vesitetty epäpoliittisemman hyvän hallinnon konseptin taakse. Poliittisten puolueiden roolia maansa kehityksen avaimina ei myöskään ole huomioitu.

Suomi demokratian puolustajana

Kansainväliset järjestelmät ovat osiensa summa. EU on – puutteistaan huolimatta – tärkeä demokratian taho demokratian puolesta puhumiseen. Freedom Housen Supporting Democracy Abroad -raportin mukaan EU on kuitenkin vain keskinkertainen demokratian tukija. EU:n vahvistaminen demokratian edistäjänä vaatii jäsenvaltioilta raakaa työtä. Suomen tulisikin ottaa isompi rooli demokratian puolustajana EU-politiikassaan.

Maan kehitykselle on olennaista, että kussakin maassa on toimiva monipuoluejärjestelmä ja vastuulliset päätöksentekijät, jottei kukaan jää kehityksestä sivuun. Aidossa demokratiassa kehityksen hedelmät jakautuvat tasaisemmin ja hyödyttävät koko kansaa pelkän kapean eliitin sijaan. Demokratiaa tukemalla voidaan tukea myös konfliktinehkäisyä ja kriisinhallintaa. Konfliktit ovat demokratiavajeen syy sekä seuraus, ja tukemalla demokratiaa tuetaan kehityksen, ihmisoikeuksien ja turvallisuuden kolmiyhteyttä.

”EU on vain keskinkertainen demokratian tukija.”

Suomen tuki demokratialle on silti ollut vain noin 6–7 prosenttia kaikesta kehitysyhteistyöstä hyvin laajan demokratiatuen määritelmän mukaan, vaikka demokraattiset yhteiskunnat ovat yksi neljästä kehityspolitiikkamme fokuksesta. Tuki poliittisille instituutioille, eli puolueille ja parlamenteille, on muodostanut tuesta vain murto-osan. Suomellakin on siten paljon petrattavaa.

EU-tason keskusteluissa tulee pitää esillä demokratianäkökulmaa, ja sen rahoitusta, korostaen syvää demokratiaa ja vaaleja laajempaa näkökulmaa. Suomella onkin hieno mahdollisuus ottaa demokratian tukeminen yhdeksi tulevan EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi.

Demokratia ei ole itsestäänselvyys

Tällä hetkellä puhutaan paljon demokratian kriisistä. Sen vuoksi on juuri nyt tärkeää korostaa demokratian merkitystä kehitykselle sekä antaa tukea demokratian keskeisille elementeille kuten monipuoluejärjestelmälle ja naisten sekä vähemmistöjen poliittisten oikeuksien toteutumiselle. Demokratiat eivät ole koskaan valmiita, ja kun sitä pidetään itsestään selvänä, demokratia alkaa murentua. Toimiakseen ja kehittyäkseen demokratia tarvitsee tukijoita – ja tässä Suomen tulisi profiloitua kansainvälisesti. Erinomainen tilaisuus tähän on Suomen tuleva EU-puheenjohtajuuskausi vuonna 2019.

Kirjoittaja on Demo Finlandin toiminnanjohtaja.

Demokratia politiikkademokratiaEUhallinto Suomi Demo ry

Lue myös

Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Sotilas mielenosoittajien edessä Tunisiassa

Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu

Sotiin ja mielenosoituksiin johtaneen arabikevään on usein ajateltu saaneen alkunsa etenkin työttömien tyytymättömyydestä, mutta todellisuudessa protesteihin osallistumista selittää enemmän esimerkiksi nuoruus ja kiinnostus politiikkaan, selviää Kari Paasosen tutkimuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.