Näkökulmat Tasa-arvo

Naisia tarvitaan rauhanneuvotteluissa

Naisten mukanaolo rauhanneuvotteluissa johtaa todennäköisemmin rauhaan – ja kestävään sellaiseen – kuin pelkät miesten väliset keskustelut, kirjoittaa UN Womenin pääjohtaja.
UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka. (Kuva: UN Women/Jennifer S. Altman / cc 2.0)

(IPS) -- Naisten mukanaolo rauhanneuvotteluissa johtaa todennäköisemmin rauhaan – ja kestävään sellaiseen – kuin pelkät miesten väliset keskustelut, kertovat tutkimukset.

Naisten myötävaikutus antaa rauhansopimukselle 35 prosenttia enemmän mahdollisuuksia pysyä voimassa 15 vuotta, paljastaa laaja tutkimus, joka valmistui YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325:n 15-vuotisjuhlaan lokakuussa.

Päätöslauselma 1325 tunnusti ensi kertaa sukupuolten tasa-arvon ja naisten keskeisen roolin rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Tutkimus vahvistaa, että tasa-arvo parantaa humanitaarista avustustyötä, tehostaa rauhanturvaamista ja edistää rauhasta sopimista sekä sen kestävyyttä. Se myös kiihdyttää talouskasvua selkkauksen jälkeen.

Kun konfliktin laannuttua paneudutaan naisten aseman parantamiseen, talouden elpyminen ja köyhyyden väheneminen nopeutuvat. Suotuisa vaikutus tuntuu tyttöjen ja naisten elämän ohella koko yhteiskunnassa.

Kolumbia, Filippiinit, Burundi

Kolumbian hallitus ja maan suurin kapinallisryhmä Farc pääsivät hiljan sopimukseen rauhasta, joka voi lopettaa 50 vuotta kestäneen konfliktin. On jäänyt vähälle huomiolle, että Kolumbian naiset toimivat vuosikymmeniä rauhan puolesta ja olivat aktiivisia neuvotteluissa.

Filippiineillä solmittiin viime vuonna rauha hallituksen ja Moron islamilaisen vapautusrintaman kesken niin ikään vuosikymmeniä jatkuneen vihanpidon jälkeen. Neuvottelut teki poikkeuksellisiksi se, että yli kolmannes osanottajista oli naisia. Filippiinien naisilla on pitkään ollut tärkeä rooli johtamisessa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Burundissa naiset muodostivat valtakunnallisen välittäjäverkoston torjuakseen jatkuvia yrityksiä horjuttaa maan haurasta rauhaa. YK:n naisjärjestö UN Women oli mukana tukemassa ponnistuksia.

Burundin naiset laskevat toimineensa välittäjinä tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä noin 3 000 kärhämässä paikallistasolla. Tapauksiin kuului välitystä turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien kesken, toimintaa mielenosoittajien ja poliittisten vankien vapauttamiseksi, väkivallattomuuden ja vuoropuhelun tuomista jakautuneisiin yhteisöihin sekä huhujen ja pelkojen hälventämistä asiallisen tiedon avulla.

Alistamista vastaan

Naisten alistaminen on keskeistä ääriliikkeiden toiminnassa ja sotataktiikassa, joten YK:n tulee nostaa tasa-arvo oman rauhantyönsä keskiöön. Tasa-arvon pitää ohjata päätöksiä niin työntekijöiden palkkaamisessa kuin ajan- ja rahankäytössäkin.

Valtioiden on huolehdittava siitä, että naiset ovat mukana kaikissa rauhanneuvotteluissa. Naisten kykyjä ehkäistä konflikteja on hyödynnettävä entistä tehokkaammin.

Tiedämme, että rauhansopimuksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa 64 prosenttia, jos kansalaisyhteiskunta on edustettuna neuvotteluissa. On aika lopettaa sodan osapuolten ylivalta ja ottaa mukaan rauhaa puolustavat.

Hauraille valtioille annettavasta tuesta vain kaksi prosenttia kohdistuu sukupuolten tasa-arvon kohentamiseen. Tämän on muututtava, sillä sukupuolten tasa-arvo sisältyy myös YK:n vasta hyväksymiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Kirjoittaja on YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin pääjohtaja.

NäkökulmaTasa-arvo genderkonfliktikonfliktinratkaisurauha Suomen IPS

Lue myös

Kolme tyttöä istuu aikuisen edessä tuoleilla.

Korona on lisännyt teiniraskauksia ja silpomista, mutta mistä se oikeastaan johtuu? – ”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan”, sanoo kenialainen asiantuntija Mary Momanyi

Kriisien aikoina naisten ja tyttöjen asema usein heikkenee, koska syvään juurtuneita sosiaalisia normeja on vaikeampi vastustaa. Keniassa korona-aika on johtanut muun muassa siihen, että tytöt suostuvat seurustelusuhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen rahaa edes terveyssiteisiin, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Mary Momanyi.
Nainen puolilähikuvassa kirjoituspöydän ääressä.

Afganistanista Suomeen paennut Aziza Hossaini toimii asioimistulkkina ja haaveilee tyttöjen orpokodin perustamisesta

Naisten hyvinvoinnin puolestapuhuja Aziza Hossaini työskentelee tulkkina, joka auttaa muun muassa mielenterveyspotilaita sekä väkivaltaa kokeneita ja joutuu kuulemaan rankat asiat kahteen kertaan. Molemmat vanhempansa Afganistanissa menettänyt Hossaini asuu nykyisin Suomessa, mutta hän tukee edelleen myös synnyinmaahansa jääneitä sukulaisiaan.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.