Näkökulmat Tasa-arvo

Nainen katosi kuvasta YK:n johtajakisassa

YK:n tuore pääsihteerinvaali antaa sellaisen kuvan, että vain miehillä on oikeus johtaa yli 70-vuotiasta maailmanjärjestöä, kirjoittaa entinen alipääsihteeri Anwarul Chowdhury.
YK:n uusi pääsihteeri António Guterres. (Kuva: UN Photo / Jean-Marc Ferré / UN Geneva / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- YK:n tuore pääsihteerinvaali antaa sellaisen kuvan, että vain miehillä on oikeus johtaa tätä yli 70-vuotiasta maailmanjärjestöä.

Esityksen portugalilaisen António Guterresin valinnasta uudeksi pääsihteeriksi teki 15-jäseninen YK:n turvallisuusneuvosto ja 193:n jäsenmaan edustajista koostuva yleiskokous vahvisti sen kumileimasimen tavoin.

Ennen valintaa maailmalla oli syntynyt vahva näkemys, jonka mukaan olisi aika valita nainen YK:n johtoon. Turvaneuvoston jäsenet viittasivat sille kintaalla ja sivuuttivat jälleen kerran 50 prosenttia ihmiskunnasta.

Valintaprosessissa politiikka käveli tasa-arvon yli vastoin YK:n peruskirjan kahdeksatta artiklaa, jossa sanotaan, että YK ei aseta mitään rajoituksia miesten ja naisten oikeudelle päästä samoin ehdoin järjestön pää- ja apuelinten kaikkiin tehtäviin.

Kyselyt eivät ratkaise

YK:n yleiskokouksen 70. puheenjohtaja, tanskalainen Mogens Lykketoft, aloitti kunniakkaan hankkeen, jossa jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajat pääsivät haastattelemaan pääsihteeriehdokkaita.

Se ei kuitenkaan muuttanut turvaneuvoston poliittista prosessia: kyselytunnilla pärjääminen ei avaa ovia maailman vaativimmaksi sanottuun virkaan.

"Ennen valintaa maailmalla oli syntynyt vahva näkemys, jonka mukaan olisi aika valita nainen YK:n johtoon. Turvaneuvoston jäsenet viittasivat sille kintaalla.”

Turvaneuvoston sanelulinjan torjuminen vaatisi sitä, että myös yleiskokous alkaisi järjestää omia koeäänestyksiään pääsihteeriehdokkaiden kannatuksen mittaamiseksi. Se voidaan tehdä epävirallisesti, kuten nykyisin turvaneuvostossa, ja tulokset pitää julkistaa.

Ainakin se kertoisi maailmalle, miten YK:n jäsenistö suhtautuu ehdokkaisiin ja vaikuttaisi toivottavasti myös turvaneuvoston päätökseen.

Riittääkö rohkeus uudistuksiin?

Huhujen mukaan YK:n pääsihteeriä valittaessa sovittiin, että apulaispääsihteeriksi tulee itäeurooppalainen nainen. Se ei muuta tilannetta olennaisesti, sillä vuonna 1998 perustetussa virassa on ollut nainen kahdesti aiemminkin.

Tasa-arvo edellyttäisi ainakin sitä, että uusi pääsihteeri varmistaa sukupuolten yhtä suuren edustuksen alipääsihteerien ja alemman tason apulaispääsihteerien joukossa.

On kuitenkin muistettava, että virkaan päästäkseen tuleva pääsihteeri joutuu tekemään monenlaisia – poliittisia, järjestöjä koskevia, henkilökohtaisia ja muita – sopimuksia, ja sitoumukset on täytettävä ensimmäisten virkavuosien aikana. Ja kierros alkaa uudelleen, kun pääsihteeri päättää pyrkiä jatkokaudelle.

Uuden pääsihteerin päättäväisyys ja tehokkuus punnitaan siinä, onko hänellä rohkeutta ajaa läpi koko YK:n nimityspolitiikan perusteellista uudistusta.

Kirjoitaja on YK:n entinen alipääsihteeri ja korkea edustaja. Hän teki aloitteen naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevästä päätöslauselmasta 1325, jonka YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi lokakuussa 2000.

NäkökulmaTasa-arvo genderpolitiikkaYK Suomen IPS

Lue myös

Naisia kuokat olalla

Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa

Aasiassa ja Afrikassa varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.
Nainen puolilähikuvassa

Vammaisten naisten seksuaalisuus on tabu kaikkialla maailmassa – Kenialainen Jane Kihungi haluaa rikkoa hiljaisuuden

Polion lapsena sairastanut Jane Kihungi huomasi erilaisuutensa, kun haaveet sairaanhoitajan ammatista romuttuivat. Nyt hän on vammaisten naisten oikeuksia ajavan järjestön johtaja, joka haluaa puhua etenkin vammaisten naisten lisääntymisterveyden ongelmista, kuten pakkosteriloinneista.
Kirjahylly ja ihmisiä pöytien ääressä

Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri

Heikosti lukevien osuus on noussut jo 13,5 prosenttiin oppilaista. Myös sukupuoli vaikuttaa lukutaitoon: ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tutkija Kaisa Leino uskoo esimerkin voimaan lukuinnon kasvattamisessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.