Naapurit, joita pitää pelätä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Naapurit, joita pitää pelätä

Israelilaissiirtokuntalaisten harjoittama väkivalta on jatkuva uhka palestiinalaisalueilla, kertoo Lea Pakkanen. 

M16-rynnäkkökiväärillä aseistautunut siirtokuntalainen seisoo keltaisessa paidassaan taustalla sotilaiden selvitellessä tilannetta Qusran asukkaiden kanssa. Välikohtauksen uhri, raitapaitainen Akram, näkyy sotilaiden välissä. (Kuva: Lea Pakkanen)

Israelilaissiirtokuntalaisten väkivalta miehitetyillä palestiinalaisalueilla on yksi alueen vakavimmista ongelmista. Ideologisten syiden ajamana Länsirannalle muuttanut siirtokuntalainen on hankalin naapuri, mitä kuvitella saattaa.

Syyskuun 6. päivä EAPPI-tiimimme sai hälytyksen Nablusin eteläpuolella sijaitsevasta Qusran kylästä. Maanviljelijä Akram Audi oli perheineen kääntämässä maata pellollaan kun kuuli takaansa vihellyksen. Kääntyessään Audi huomasi tuijottavansa suoraan aseen piippuun. Kaksikymmentä siirtokuntalaista Ishkorishin ja Rahelin siirtokunnista oli saapunut häiritsemään Audin työntekoa. Perhe hälytti apuun lisää kyläläisiä ja nämä kutsuivat paikalle sotilaat, jotka saapuivat tunnin viiveellä. Meidän ehtiessämme paikalle suurin osa siirtokuntalaisista oli poistunut, muutama virnuili yhä sivummalla. Palestiinalaisten selvittäessä tilannetta sotilasjoukon ylimmän kanssa katselin israelilaissotilaan taputtavan yhtä hyökkäykseen osallistuneista siirtokuntalaisista olalle hymyillen. Audia ei hymyilyttänyt. Hänet määrättiin keskeyttämään työnsä. Kenties hän myös aavisti, ettei siirtokuntalaisten viha jäisi tähän.

Siirtokuntalaiset ovat konkreettinen uhka palestiinalaisalueiden arjessa. Pahinta tuhoa saavat aikaan uskonnolliset siirtokuntalaiset. Heille muuttaminen palestiinalaisalueille on ideologinen valinta, jolla he kokevat ottavansa "takaisin" haltuunsa esi-isiensä maita. Heidän mukaansa palestiinalaiset saavat maksaa hinnan asumisestaan juutalaisille kuuluvalla maalla sietämällä väkivaltaa ja omaisuuteen kohdistettua ilkivaltaa, tai muuttaa pois.

Toimin EAPPI-ohjelman ihmisoikeustarkkakailijana Länsirannalla kolmen kuukauden ajan. Asemapaikastamme Yanounin kylästä seuraamme tiimini kanssa Nablusin seudun siirtokuntalaisväkivaltaa Länsirannan pohjoisosassa yli kolmenkymmenen kylän alueella. YK:n mukaan Nablusin alue on yksi siirtokuntalaisväkivallan "punaisista" alueista, joilla palestiinalaisten riski joutua naapuriensa pahoinpitelemiksi on korkea.

Viikkoa myöhemmin siirtokuntalaiset hyökkäsivät Audin kimppuun uudelleen, tällä kertaa pimeän turvin. Miehen haravoidessa pellollaan joukko miehiä kävi hänen kimppuunsa metalliputkin aseistautuneina. Tiimimme vieraillessa hänen luonaan sairaalassa Audin käsi oli poikki, silmä pahoin vaurioitunut ja päässä useita ruhjeita.

"Tapan lapsesi"

Maanviljelijä Kemal Farhanin suku on asunut pienellä kukkulalla Jaludin kylän vieressä jo sukupolvien ajan. Kuten Hosseinin talossa, myös tässä pihapiirissä ikkunat on teljetty kalterein. Syy löytyy läheisestä Jehyan siirtokunnasta, jonka asukkaat terrorisoivat jatkuvasti Farhanin ja tämän suurperheen elämää. Rynnäkkökiväärein aseistetut siirtokuntalaiset kiipeävät perheiden talojen pihoille, rikkovat ikkunoita ja uhkailevat lapsia. "Minun on tapettava ne!" huusi yksi siirtokuntalaismiehistä arabiaksi Farhanin lapsenlapsille murtaessaan ovea. Lapset itkivät oven toisella puolella. Paikalla olleet israelilaissotilaat eivät tehneet mitään, sen sijaan Kemalin poika pidätettiin hänen vastustaessaan kotinsa edessä riehuvia siirtokuntalaisia.

Israelilaissotilaiden toimenkuva tämänkaltaisissa välikohtauksissa on itse asiassa olla siirtokuntalaisten turvana. Miehitetyllä alueella asuvina israelilaissiviileinä heitä koskee siviililainsäädäntö, eikä sotilailla ole oikeutta kajota heihin. Israelilaispoliisi liikkuu alueella huomattavasti harvemmin. Siirtokuntalaisten hyökkäysten kohteiksi joutuvia palestiinalaisia sen sijaan kohdellaan huomattavasti ankaramman sotilastuomioistuimen edessä. YK:n mukaan 90 prosenttia siirtokuntalaisia vastaan nostetuista kanteista jää selvittämättä.

Qaryutin kylä on kärsinyt toistuvista siirtokuntalaisten hyökkäyksistä syys- ja lokakuun aikana. (Kuva: Lea Pakkanen)

Sianruhoja puihin

Eläkeläinen Zadiga Hosseini asuu omakotitalossa Qaryutin kylän liepeillä. Hosseinin puutarha on kuin Stockmannin viherkasviosasto, kymmeniä kukkia ja yrttipensaita näteissä riveissä. Talon ympärillä levittäytyy kuudenkymmenen hehtaarin oliivilehto. Hossein ei kuitenkaan nauti puutarhastaan tai oliivipuistaan. Syynä ovat ikkunasta näkyvän Elin siirtokunnan asukkaat.

Paitsi että siirtokunta on rakennettu Hosseinilta anastetulle maalle, siirtokuntalaiset ovat toistuvasti rikkoneet vanhuksen ikkunat, tuhonneet hänen talonsa katolla sijaitsevat aurinkopaneelit neljästi ja ampuneet hänen poikaansa. He päästävät villisikoja mylläämään Hosseinin puutarhaa ja oliivisadonkorjuun aikaan ripustavat kuolleita sianruhoja puihin. Väkivallan ja ilkivallan seurauksena Hosseinin ja hänen perheensä elämänhalu on koetuksella. Tytär kärsii vakavista psykologisista ongelmista, tyttärentytär menee paniikkiin joka kerta siirtokuntalaisia ja sotilaita nähdessään.

Rakenteellinen rankaisemattomuus

Audin, Farhanin ja Hosseinin kohtalon jakavia on tuhansia. YK:n mukaan viime vuonna palestiinalaisalueilla kuoli viisi ihmistä siirtokuntalaisten tai viranomaisten otteisiin siirtokuntalaisväkivaltaisuuksien yhteydessä, heistä kaksi oli lapsia. Loukkaantuneita oli yli tuhat. Ihmisoikeustarkkailijoina matkustamme viikoittain siirtokuntalaisten häirinnästä kärsivien perheiden koteihin kuvataksemme ja kirjataksemme tiedot muistiin. Vaikka olen kuullut tarinat kymmeniä kertoja, kuvion mielettömyys säilyy: silmitöntä väkivaltaa ja sen järjestelmällistä läpi sormien katsomista.

Tai kyllä siinä järkeä on, riippuuen, mistä näkökulmasta siirtokuntalaisten toimia katsoo. YK:n mukaan 43 prosenttia Länsirannasta on allokoitu kuuluvaksi siirtokuntien haltuun, toisin sanoen alueiksi, joilta palestiinalaisilta on pääsy kielletty. The Israeli Committee Against House Demolitionin -järjestön mukaan 60 prosenttia reilusta kuudesta sadasta palestiinalaisten omistamista taloista ja muista rakennelmista, jotka Israelin viranomaiset tuhosivat viime vuoden aikana, sijaitsi siirtokunnille kaavoitetuilla alueilla. Toisin kuin kansainvälinen yhteisö, Israel ei pidä siirtokuntia laittomina, niiden epävirallisia etuvartioasemia kylläkin. Siirtokuntalaisväkivalta on kuitenkin tuomittavaa myös Israelin lakien mukaan. Viranomaisten tehottomuus siirtokuntalaisten kontrolloimisessa viittaa Israelin valtion hyväksyvän siirtokuntalaisten toimet. Väkivaltaiset siirtokuntalaiset toimivat maanvaltauksen pioneereina. 

Lea Pakkanen toimii EAPPI-tarkkailijana (Ecumenical Accompaniment Programme In Palestine and Israel). Tarkkailijoiden esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta tarkkailijoita Lähi-itään lähettävän Kirkon Ulkomaanavun kantaa.

Länsirannalla asuu tällä hetkellä noin puoli miljoonaa israelilaissiirtokuntalaista.

Siirtokunnat vaihtelevat kymmenien tuhansien asukkaiden kaupungeista muutaman henkilön ylläpitämiin asuntovaunuleireihin. Monet siirtokunnat ovat suuria maatiloja, jotka nauttivat Israelin valtion taloudellista tukea.

Kansainvälisen lain mukaan kaikki siirtokunnat ovat laittomia; miehittävä valtio ei saa siirtää asukkaitaan miehittämälleen alueelle. Myös yritystoiminta siirtokunnissa ja vienti niistä on kansainvälisen lain vastaista.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia