Näkökulmat Analyysi

Monilla afrikkalaisilla ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon, ja se näkyy myös koronatilastoissa

Moni afrikkalainen syö pitkälle prosessoitua ruokaa, joka on usein epäterveellistä. Pitkän tähtäimen ratkaisu olisi saada ruuan tuottajat, prosessoijat, jakelijat ja markkinoijat tekemään ravitsevasta ruuasta edullista, kirjoittavat Lawrence Haddad ja Josefa Leonel Correla Sacko.
Vihanneksia pinoissa.
YK arvioi, ettei 74 prosentilla afrikkalaisista ole varaa terveelliseen ruokavalioon. Maaseudulla kotitarveviljely tekee ruokavaliosta terveellisemmän kuin kaupungeissa, joissa pitkälle prosessoitu tuontiruoka on halvempaa kuin kotimaiset tuoretuotteet. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Myös Afrikassa ylipainon, sydäntautien ja diabeteksen kaltaisista ruokavalioon liittyvistä sairauksista jo valmiiksi kärsivät ihmiset sairastuvat herkimmin koronan vaikeimpiin, sairaalahoitoa vaativiin muotoihin.

Esimerkiksi Keniassa terveysministeriö ilmoitti heinäkuussa, että 16 prosenttia vakavasti sairaista koronapotilaista oli diabeetikkoja. Olemassa oleviin perussairauksiin yhdistettävistä koronakuolemista diabetes ja korkea verenpaine yhdessä vastasivat 47 prosentista.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan krooniset ruokavalioon liittyvät sairaudet olivat Afrikassa sairastavuuden ja kuolleisuuden tärkeimpiä riskitekijöitä ennen koronaa. Meneillään oleva kriisi vain heittää bensaa jo valmiiksi roihunneisiin liekkeihin.

Rasvoja, suolaa ja sokeria

Korona osoittaa, että ruokavalio on oleellinen tekijä yksilöiden ja väestöjen terveydentilassa. Näin varsinkin kaupunkialueilla, joilla pitkälle prosessoidun ja epäterveellisen ruuan lisääntynyt kulutus  nakertaa paikallisia ravitsemustavoitteita.

Journal of International Development -aikakauskirjan julkaisemat luvut Itä- ja Etelä-Afrikasta näyttävät, että pitkälle prosessoidut ruuat kahmaisevat ostetun ruuan markkinoista yli kolmanneksen. Monet näistä ruoista ovat epäterveellisiä, ja kun tarjolla on myös halpaa, kätevää ja maukasta katuruokaa, seurauksena on ruokavalio, jossa on erittäin paljon rasvoja, suolaa ja sokeria.

YK:n arvioiden mukaan 74 prosentilla afrikkalaisista ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon. Se tarkoittaa lähes miljardia ihmistä, jotka syövät liian vähän vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä, kananmunia ja kalaa.

Nämä luvut todennäköisesti vielä kasvavat pandemian seurauksena, sillä työttömyys on jyrkästi leikannut ihmisten ostovoimaa ja sulut ovat rikkoneet ruuan toimitusketjuja. Toimitusketjujen katkeaminen puolestaan on nostanut etenkin pilaantuvien tuoretuotteiden hintoja.

Pitkän tähtäimen ratkaisuja

Pitkän tähtäimen ratkaisu olisi saada ruuan tuottajat, prosessoijat, jakelijat ja markkinoijat tekemään ravitsevasta ruuasta edullista. Turhan monet käytännöt toimivat tätä vastaan. Ravitsevan ruuan tuotantoa ja kulutusta tuetaan liian vähän, maataloustutkimus ei riittävästi keskity siihen, eikä infrastruktuuria kehitettäessä oteta riittävästi huomioon kylmäketjujen vaatimuksia.

Afrikkalaisen maatalouden tuottavuutta olisi lisättävä, biodiversiteettiä tuettava ja ilmastokestävyyttä parannettava. Jo nyt maanviljelijät Sambian kaltaisissa maissa ovat kertoneet jopa 60 prosentin satokasvusta otettuaan käyttöön ekosysteemipohjaiset sopeutumistekniikat.

Lawrence Haddad on ravitsemukseen keskittyvän GAIN-säätiön johtaja ja Josefa Leonel Correia Sacko on Afrikan unionin maaseudun talouden ja maanviljelyksen komissaari.

AnalyysiKoronaviruspandemiaRuokaturva maatalousruokaterveys Afrikka IPS

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Nainen rokottaa vauvaa.

Tuberkuloosi tappaa yhtä paljon kuin korona – Paremman rokotteen kehittämistä estää lääketeollisuuden ja tutkijoiden kiinnostuksen vähäisyys

Tuberkuloosiin on olemassa rokote, jonka teho kuitenkin hiipuu vuosien mittaan ja joka ei tehoa aikuisiin. Koronarokotteiden kehittämisvauhti kuitenkin näyttää, mihin pystytään, kun poliittinen tahto ja lääketeollisuuden kiinnostus yhtyvät runsaan rahoituksen muodossa, kirjoittaa tutkija Andreas Kupz.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.