Näkökulmat

Ministerineuvosto sivuutti europarlamentin ohjelmistopatenteissa

Tiukka EU-laki tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on askeleen lähempänä toteutumistaan vastoin europarlamentin tahtoa. Ministerineuvosto teki kertaalleen parlamentissa muutettuun tekstiin lisäyksiä, joiden pohjalta se muodostaa kannanottonsa ensi viikon alussa. Useat mepit ovat esittäneet suuttumuksensa parlamentin kannan sivuuttamisesta. Laki merkitsisi vaikeuksia mm. Linux-pohjaisten vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittelylle ja vahvistaisi ohjelmistojättien asemaa.

Tiukka EU-laki tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on askeleen lähempänä toteutumistaan vastoin europarlamentin tahtoa. Ministerineuvosto teki kertaalleen parlamentissa muutettuun tekstiin lisäyksiä, joiden pohjalta se muodostaa kannanottonsa ensi viikon alussa. Useat mepit ovat esittäneet suuttumuksensa parlamentin kannan sivuuttamisesta. Laki merkitsisi vaikeuksia mm. Linux-pohjaisten vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittelylle ja vahvistaisi ohjelmistojättien asemaa.

Tiukka direktiiviesitys tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on askeleen lähempänä toteutumistaan vastoin europarlamentin tahtoa. Käänne johtuu ministerineuvoston Irlannin johdolla tekstiin tekemistä muutoksista, jotka palauttavat sen lähelle komission alkuperäistä, laajan patentoinnin sallivaa esitystä. Ministerineuvoston on määrä päättää kannanotostaan maanantaina 17. toukokuuta ilman jatkoneuvottelua tekstin sisällöstä.

Direktiivillä on merkitystä erityisesti vapaan ja avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmien tulevaisuuden kannalta, sillä esimerkiksi Linux-pohjaisten, vapaasti levitettävien ohjelmistojen kehitystyön arvellaan vaikeutuvan tiukan patenttilain myötä merkittävästi. Lain ensimmäisessä käsittelyssä europarlamentti oli esittänyt siihen useita lieventäviä muutosesityksiä.

Europarlamentaarikot laidasta laitaan ovat Foundation for a Free Information Infrastructure –järjestön mukaan olleet tuohtuneita ministerineuvoston tavasta ohittaa europarlamentin kanta. Muun muassa suomalaismeppi Piia-Noora Kauppi huomauttaa kannanotossaan, että “ministerineuvoston ratkaisun tulisi perustua europarlamentin täysistunnon eikä komission tai lakiasiain komitean päätöksille”. Kaupin mukaan “ministerineuvosto ei ota huomioon Euroopan vaaleilla valittujen lainsäätäjien tahtoa”.

Mandrake Linux –levitysversion luonut ranskalainen MandrakeSoft puolestaan väittää, että Irlannin puheenjohtajakautta on sponsoroinut Microsoft, joka hyötyisi merkittävästi tiukasta ohjelmistopantettidirektiivistä.

 

Pelissä raha ja ideologia

 

Yhdysvalloissa ohjelmistopatentit ovat jo nyt arkipäivää. Huolimatta siitä, että kysymys EU:ssa on toistaiseksi ollut juridisesti epäselvä, unionin alueella on vuosittain myönnetty 30 000 ohjelmistoihin liittyvää patenttia. Aivan pienillä firmoilla ei ole asiaa apajille, sillä patenteista joutuu pulittamaan kymmeniä tuhansia euroja.

Direktiiviehdotus "tietokoneella toteutettujen keksintöjen" eli käytännössä tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on herättänyt eri tahoilla huomattavasti intohimoja. Patenttikysymys kiinnostaa sekä yritysmaailmaa että avoimen ja vapaan lähdekoodin ohjelmistojen liikettä, joka uskoo tiedon yhteisyyteen ja ohjelmistojen vapaaseen muokattavuuteen. Lain aktiivisimpia vastustajia ovat olleet Free Software Foundation, Eurolinux sekä kuluttajajärjestöt.

Suomalaisten europarlamentaarikkojen mielipiteet direktiivistä ovat vaihdelleet myös puolueiden sisällä, mutta suurin osa kannatti esitykseen sen ensimmäisessä käsittelyssä tehtyjä muutoksia, eli suhtautui patentointiin kriittisesti. Parlamentissa äänestys tulee uudelleen ajankohtaiseksi ensi syksynä.


Ks. lisää aiheesta:
FFII:n tiedote
FFII:n Software Patent News
maailma.netin uutinen 27.02.2004:
Kamppailu ohjelmistojen patenttilaista loppusuoralla

Näkökulma

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.