Näkökulmat

Media ei havaitse konfliktia, kun se on liian lähellä

Samalla kun Irakin yhteiskunnallisille epäkohdille suodaan rajattomasti palstatilaa, saa oma demokratiamme rappeutua kenenkään älähtämättä, huomauttaa Annika Sandlund Media ja poliittinen konflikti -seminaarissa.

Samalla kun Irakin yhteiskunnallisille epäkohdille suodaan rajattomasti palstatilaa, saa oma demokratiamme rappeutua kenenkään älähtämättä, huomauttaa Annika Sandlund Media ja poliittinen konflikti -seminaarissa.

Samalla kun Irakin yhteiskunnallisille epäkohdille suodaan rajattomasti palstatilaa, saa oma demokratiamme rappeutua kenenkään älähtämättä, huomauttaa Annika Sandlund Media ja poliittinen konflikti -seminaarissa.

Työssään YK:n pakolaisjärjestössä UNHCR:ssä Annika Sandlund on kohdannut ihmisiä pakolaisleireillä maailman lukuisissa kriisipesäkkeissä, ja keskustellut heidän kanssaan myös sotien oikeutuksesta - onhan esimerkiksi Irakin sodasta puhuttu kansan vapauttamisoperaationa. Pakolaiset ovatkin yleensä tuominneet kriisiä edeltäneen yhteiskunnallisen tilanteen yhtä jyrkästi kuin sodasta päättävät tahot, mutta eräs tärkeä ero näkökulmissa on ollut:

"Minulle on usein sanottu, että tilanteeseen olisi voitu löytää myös rauhanomainen ratkaisu - että olisi ollut kolmaskin vaihtoehto. Päättäjät taas hokevat kernaasti, että vaihtoehtoja ei ollut", Sandlund kertoo.

Sokeus vaihtoehdoille pätee Sandlundin mukaan paitsi kaukaisilla sotaa käyvillä alueilla, myös kotimaassa aivan silmiemme alla. Länsimaat pitävät itseään vapaimpana kuviteltavissa olevana yhteiskuntana, vaikka kansalaiset ovat samalla menettäneet uskonsa vaikuttaa elämänsä tärkeimpiin asioihin kuten työhön, terveydenhuoltoon tai koululaitoksen tilaan.

"Eikö tällaiseen vapauteen sisälly ristiriita? Median tulisi kyseenalaistaa länsimaisen demokratian nykytila, mutta sen sijaan hyväksymme vaarallisen helposti käsityksen, jonka mukaan vaihtoehtoja ei ole".

Sandlund uskoo, että myös länsimaiden asukkaat kokevat paljon turvattomuutta. Kotimainen turvattomuus esitetään kuitenkin mediassa yksilön eikä yhteisön ominaisuutena, vaikka kyseessä on Sandlundin mukaan nimenomaan yhteiskunnallinen ongelma. Demokratian rappio ilmenee myös päättäjien halukkuutena kuunnella kansan tahtoa vain silloin, kun se heille itselleen sopii - vai miksi tanskalaiset muutoin joutuisivat äänestämään kerta toisensa jälkeen rahaliiton jäsenyydestä?

"Mediasta on tullut viihteen väline, sarjakuvien ja pelien temmellyskenttä, eikä se enää kysy niitä kysymyksiä joita sen pitäisi", Sandlund väittää.

Kuka määrittelee konfliktin?

Demokratian toteutumista pohdiskeli seminaarissa myös toimittaja Hannu Reime, joka nosti esiin Yhdysvaltain vahvistuvan maailmanpoliittisen aseman. Supervalta perusteli Irakin sotaa muun muassa tyrannian kaatamisella ja demokratialla, vaikka on toisen maailmansodan jälkeen sotilaallisesti tukenut ennätysmäärää muita tyrannihallitsijoita eri puolilla maailmaa.

"Irakin kriisi luotiin aktiivisesti - vielä vuosi sittenhän Irak oli maailmanpoliittisesti taka-alalla. Tänä päivänä Yhdysvallat määrittelee hyvin pitkälti, mikä nostetaan poliittiseksi konfliktiksi, ja kaikki mitä Yhdysvallat tekee käsitetään demokratian edistämiseksi", Reime hahmottelee.

Myös tiedotusvälineet ovat pitkälti hyväksyneet Yhdysvaltain hallituksen määritelmän poliittisesta konfliktista. Tästä todistavat ennen hyökkäyksen aloittamista tehdyt mielipidemittaukset, joiden mukaan lähes puolet amerikkalaisista uskoi Saddamilla olevan selkeän yhteyden syyskuun yhdennentoista terroristihyökkäykseen. Reimen mukaan mielikuva oli vahvasti välittynyt median kautta, vaikka todistettua yhteyttä ei missään vaiheessa löydetty.

Naiset uhrin roolissa

Seminaarin avanneen ulkoministeriön erityisasiantuntijan Elisabeth Rehnin mukaan sodan ensimmäinen uhri on aina totuus. Tiedotusvälineet katsovat sotaa tietystä näkökulmasta, olettavat tiettyjä asioita ja ovat sokeita sellaiselle, mikä ei sovi kuvaan. Rehn ottaa esimerkiksi naisista välittyvät mielikuvat:

"Naiset halutaan sodissa nähdä uhreina - haastateltaviksi etsitään massaraiskauksen kohteeksi joutuneita, joilta on viety oma tahto ja oma tulevaisuus. Naisen rohkeutta, voimaa ja peräänantamattomuutta sen sijaan ei kuvata", Rehn sanoo.

Naisten tahdoton rooli näkyy myös Irakin sodan uutisoinnissa:

"Kun mediassa kerrotaan Irakin yhteiskunnan uudelleenrakentamisesta ja pohditaan hallituksen muodostamista, luetellaan kyllä kaikki mahdolliset etniset ja uskonnolliset ryhmä - sunnit, shiiat, kurdit - mutta ei kysytä, mikä asema naisilla tulee Irakin uudessa hallinnossa olemaan."

Media ja poliittinen konflikti -seminaari pidettiin UNESCON julkistamana kansainvälisenä Lehdistön vapauden päivänä 3.5. Sen järjestivät Suomen Journalistiliitto, Suomen Unesco-toimikunta ja Suomen PEN.

Näkökulma konfliktisananvapaustiedotusvälineet

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.