Näkökulmat Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha. (Kuva: Serguel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Pakolaisavun Maahanmuutosta-blogisarjassa.

Maahanmuuttajien uskonnollisuuden tarkasteluun liittyy monia haasteita. Jo pelkkä uskonnollisen jakauman selvittäminen on hankalaa, koska minkäänlaista tarkkaa rekisteriä eri uskontojen kannatuksesta ei ole olemassa. Suomessa on esimerkiksi arvioitu olevan noin 70 000 muslimia, mutta vain murto-osa heistä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Vähäinen uskonnollinen järjestäytyminen on tyypillistä myös muille kuin muslimitaustaisille maahanmuuttajille, sillä Tilastokeskuksen mukaan vain alle joka viides Suomen vieraskielisestä väestöstä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Matala prosenttiosuus ei kuitenkaan merkitse, etteivät maahanmuuttajat olisi uskonnollisia. Monista maahanmuuttajista voi, päinvastoin, tuntua jopa oudolta ajatella, että esimerkiksi muslimius edellyttäisi jäsenyyttä jossakin yhdistyksessä.

Arviot maahanmuuttajien uskonnollisesta jakaumasta täytyykin perustaa johonkin muuhun kuin uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääriin. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Tuomas Martikainen on tehnyt muun muassa syntymämaata koskevien tilastojen perusteella arvioita maahanmuuttajien uskonnollisuudesta. Martikaisen arvioiden mukaan valtaosa maahanmuuttajista, noin 61 prosenttia, on kristittyjä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat muslimit (noin 19 %) ja uskonnottomat (noin 11 %).

Nämä arviot ovat vuodelta 2011. Sen jälkeen, vuonna 2015, Suomeen saapui muihin 2000-luvun vuosiin verrattuna moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476. Heistä valtaosa on lähtöisin muslimienemmistöisistä maista, ennen kaikkea Irakista. Verrattain harva hakija saa kuitenkaan myönteisen turvapaikkapäätöksen ja jää maahan; vuosina 2015 ja 2016 myönteisiä päätöksiä tehtiin yhteensä 9 619. Jääkin nähtäväksi, kuinka toissa vuoden poikkeuksellinen tilanne lopulta vaikuttaa Suomen uskonnolliseen kenttään.

Tutkimukset eri maista ja uskonnoista ovat osoittaneet, että uskonnonharjoituksen aste yleensä vähenee maahanmuuton yhteydessä. Tuoreella maahanmuuttajalla on usein niin paljon totuteltavaa uudessa yhteiskunnassa ja sen instituutioissa, ettei aikaa ja energiaa riitä kovin intensiiviseen uskonnonharjoitukseen. Kun maahanmuutosta on kulunut jonkin aikaa, muuttaja alkaa yhä enemmän sopeutua ympäröivään yhteiskuntaan.


"Taustani takia minua luullaan joskus muslimiksi. Ihmetellään ja vitsaillaan esimerkiksi ruoka- tai juomatottumuksista. Minusta ihminen ei tarvitse uskontoa, olen ateisti."

Alan Daniar, 46, Suomeen 2002, lähtöisin Irakista

Suhteessa uskontoon sopeutuminen näkyy siinä, että uskonnonharjoituksen määrä tyypillisesti alkaa lähestyä muun yhteiskunnan keskitasoa: voimakkaan uskonnollisesta maasta vähemmän uskonnolliseen muuttaneiden oma uskonnollisuus tavallisesti vähenee ja vähemmän uskonnollisesta maasta uskonnollisempaan muuttaneiden uskonnollisuus lisääntyy.

Tästä on kuitenkin merkittäviä poikkeuksia. Esimerkiksi muslimeita muuttaa Suomeen usein verrattain uskonnollisista yhteiskunnista. Gallup-yhtiön tutkimusten mukaan esimerkiksi lähes kaikki somalialaiset ja enemmistö turkkilaisista pitää uskontoa tärkeänä osana omaa elämäänsä, kun taas suomalaisista näin kokee vain joka neljäs. Edellä mainitun perusteella voisi siis olettaa, että somalialais- tai turkkilaistaustaisten muslimien uskonnollisuus vähenisi Suomessa. Näin ei kuitenkaan näytä käyvän. Päinvastoin, vaikuttaa siltä, että muslimimaahanmuuttajien uskonnollisuus pysyy Suomessakin korkealla tasolla tai jopa voimistuu. Miksi käy näin? Todennäköisesti kyse on reaktiosta muslimien kohtaamiin ennakkoluuloihin. Kansainväliset asennetutkimukset ovat osoittaneet, että islamiin suhtaudutaan Suomessa jopa maailman mittakaavassa poikkeuksellisen kielteisesti. Islam mielletään Suomessa vieraaksi uskonnoksi, joka uhkaa maan omaa kansallista kulttuuria.

Kun maahanmuuttajaryhmä kohtaa ennakkoluuloja ja torjuntaa uskontonsa takia, uskonnollisesta identiteetistä tulee usein entistäkin tärkeämpi. Uskonnosta tulee turvasatama vihamieliseksi koetun yhteiskunnan keskellä, ja uskonyhteisöstä haetaan yhteenkuuluvuuden tunteita, joita laajemman yhteiskunnan ei koeta tarjoavan.

Tämä niin sanottu reaktiivinen uskonnollisuus ei silti ole vain islamiin liittyvä ilmiö. Myös muiden maahanmuuttajaryhmien on todettu reagoivan uskonnolliseen syrjintään pitäytymällä entistä tiukemmin omassa uskonnossaan.

Kaikki edellä mainitut tutkimukset kertovat kuitenkin maahanmuuttajien keskimääräisestä uskonnollisuudesta. On hyvin tärkeää nähdä puut metsältä, ihmiset keskiarvojen takaa. Keskiarvot kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta. Vaikka Suomen muslimit ovat muuhun väestöön verrattuna keskimäärin varsin uskonnollisia, yksilötasolla on huomattavaa vaihtelua.

Muualla Euroopassa tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan esimerkiksi arvioida, että noin kolmasosa muslimeista käy säännöllisesti moskeijassa tai rukoilee päivittäin. Loput kaksi kolmannesta harjoittavat uskontoaan epäsäännöllisemmin tai eivät ollenkaan.

Poliitikot korostavat maahanmuuttajien uskonnollisuutta eri syistä. Yksi voi pyrkiä lisäämään maahanmuuttovastaisuutta, toinen puolustamaan monikulttuurisuutta.

Alan Daniar, 46

Muslimit nähdään kuitenkin helposti vain uskontonsa edustajina, ja käsitys yliuskonnollisista muslimeista elää vahvana. Tämä niin sanottu uskonnollistaminen heijastelee kapeaa tietämystä islamista elettynä uskontona; monen tiedot muslimeista perustuvat lähes yksinomaan tiedotusvälineisiin, joissa näkyvyyttä saavat ennen kaikkea erilaiset ääri-ilmiöt. Tavalliset muslimit tavallisine toiveineen ja huolineen jäävät helposti jihadistien ja vihasaarnaajien varjoon, ja käsitys islamista yksipuolistuu.

Kapeaa islam-kuvaa voi laventaa tutustumalla muslimien laajaan kirjoon. Kun on oppinut tuntemaan skeptikkotataareita, somalitaustaisia muslimifeministejä tai kantasuomalaisia islamisteja, on helpompi nähdä yksinkertaistavien yleistysten läpi.

Kirjoittaja on psykologi ja islamiin erikoistunut uskontotieteilijä. Hän on tutkinut muun muassa nuorten suomalaismuslimien kansallisia ja uskonnollisia identiteettejä sekä muslimien ja ei-muslimien keskinäisiä asenteita.

Maahanmuutosta-blogisarjan kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta Suomen Pakolaisavun virallista kantaa.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa uskontopakolaisetsiirtolaisuus Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Siirtolaisten telttoja Kreikassa vuonna 2016.

Hallitus ei esitä pakolaiskiintiön nostoa

Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa vähentynyt, mutta pakolaiskiintiö aiotaan siitä huolimatta pitää ennallaan ensi vuonna. ”Jos nyt ei ole hyvä aika nostaa pakolaiskiintiötä, niin milloin”, ihmettelee Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schaumann.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.