Näkökulmat

Liittoutuminen Ruotsin varjossa

Pohjoismaisen ja EU:n ulko- ja sotilaspoliittisen yhteistyön tiivistäminen ei ole irtiotto Natosta ja Yhdysvaltojen politiikasta, kirjoittaa Markku Kangaspuro.

Artikkeli on julkaistu alun perin Rauhan Puolesta -lehden numerossa 1/2014. Tilaa lehti täältä.

Ruotsin puolueettomuus vaikuttaa uutisten valossa yhtä epäuskottavalta kuin millaiseksi se kuvataan ruotsalaisissa dekkareissa. Niissä turvallisuuspoliisi SÄPO, sotilastiedustelu ja armeijan johto kahlaavat syvällä laittomuuksien ja salakähmäisten operaatioiden hetteikössä USA:n ja Nato-maiden hämärälaitosten kanssa. Edward Snowdenin paljastukset ovat vain vahvistaneet, että Ruotsi on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa paljon pidemmälle menevää yhteistyötä USA:n kanssa kuin on uskottu.

"Jos Suomi on valmis maksumiehen rooliin,
muilla ei ole mitään sitä vastaan."

Suomen linjaksi onkin valittu epäsuositun Nato-jäsenyyden edistämisen sijaan yhteistyön tiivistäminen Ruotsin ja Pohjoismaiden sekä EU:n kanssa. Siitä puhutaan vaihtoehdon eufemismilla. Suomen uusi orastava turvallisuuspoliittinen konsensus vaihtoehtoisen ratkaisun illuusiosta näyttää niin hyvältä, että harva haluaa ryhtyä ilonpilaajaksi ja kysyä sen sisällöstä.

Pohjoismaisen ja EU:n ulko- ja sotilaspoliittisen yhteistyön tiivistäminen ei ole kuitenkaan irtiotto Natosta ja Yhdysvaltojen politiikasta. Pohjoismainen yhteistyö merkitsee Yhdysvaltojen ja Naton näkökulmasta sotilaallisen, poliittisen ja taloudellisen vastuun jakamista kumppanuusmaille ilman, että ne sitoutuvat omasta puolestaan mihinkään velvoitteisiin. Pohjoismaiden puolustusyhteistyö on Nato-maiden Norjan, Tanskan ja Islannin vuoksi osa Naton sotilaallista suunnittelua ja sen tällä alueella käyttämiä resursseja. Nato on jäsenmailleen aina ensisijainen turvallisuusratkaisu.

EU:n ulko- ja sotilaspoliittisessa yhteistyössä on kysymys samasta asiasta. Nato-jäsenet eivät luo Natolle rinnakkaista järjestelmää, vaan tukeutuvat ensisijaisesti sotilasliittoon ja täydentävät sitä Natoon kuulumattomien EU-maiden voimavaroilla.

Tämän lisäksi EU:n suurilla jäsenillä, lähinnä Britannialla ja erityisesti Ranskalla, on omat etunsa valvottavinaan entisissä siirtomaissaan. Niiden sisällissotien rauhoittamiseen ei ole aina kovin helppoa saada Yhdysvaltojen päätösvallasta riippuvaista Natoa mukaan. Siksi EU:n nopean toiminnan joukot ja sen sotilaallisen yhteistyön syventäminen on joustavampi ratkaisu. Jos Suomi on valmis maksumiehen rooliin, muilla ei ole mitään sitä vastaan.

Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.

Näkökulma politiikkaturvallisuus RuotsiSuomi Rauhan Puolesta

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.