Näkökulmat Koulutus kehitysmaissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa
Intiassa lasten kouluttaminen pitää aloittaa vanhemmista, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal. (Kuva: Rob Oo / CC BY 2.0)

(IPS) -- Hema on oppimaton intialainen kotiapulainen, jonka tytär Neha käy peruskoulua. Äiti toivoo tytön pääsevän valtion virkaan ja pelastavan perheen köyhyydestä. Opintiellä on kuitenkin mutkia, joista osa johtuu Nehan kotitaustasta.

Neha, kuten moni köyhän kodin kasvatti, pärjää koulussa huonosti ja kärsii itsetunto-ongelmista sekä aloitekyvyn puutteesta. Taustalla on usein motivaatio-ongemia, kannustuksen puutetta ja työssäkäyntiä opintojen ohella.

Ongelmat ovat tuttuja Intian yli 800 000 alakoulussa. Pystyäkseen vastaamaan köyhien lasten tarpeisiin opettajat kaipaavat vanhempien tukea, mutta Heman kaltaiset vanhemmat kokevat kouluympäristön täysin vieraaksi itselleen. Opettajat ovat koulutettuja ja usein lähtöisin ylemmästä kastista tai yhteiskuntaluokasta kuin lasten vanhemmat, eikä vuoropuhelu suju.

Vanhemmat häpeävät ovat tietämättömyyttään ja varattomuuttaan eivätkä pysty antamaan lapsilleen riittävää tukea. Jos lapsi ei tunnu pärjäävän koulussa, kotiväki antaa helposti periksi, ja opintie katkeaa siihen.

Häviävän pieni keskiluokka

Intian yli 1,3 miljardista asukkaasta 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Paljon mainostettuun keskiluokkaan lukeutuu vain 2 prosenttia asukkaista.

Kun lasten ravinto ei tue aivojen kehitystä eikä kotoa saa tarvittavaa tukea ja hoivaa, se vaikuttaa koko loppuelämään. Köyhyyden, laiminlyöntien ja väkivallan taakka on paljon suurempi kuin mistä Nehan kaltaiset lapset pystyvät omin voimin selviytymään.

Päivähoitopaikkoja tai esikoulua ei useinkaan ole tarjolla köyhille. Lisäksi asuinympäristöt ovat turvattomia.

Vanhemmat kamppailevat epätoivoisessa tilanteessa, jossa he joutuvat valitsemaan leivän hankkimisen lapsista huolehtimisen sijasta. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään.

Aikuisia kouluttamaan

Tutkimusten mukaan varhaislapsuuden kokemukset ovat keskeisiä oppimiskyvyn kehittymiselle eikä niiden puutetta pysty myöhemmin korjaamaan. On välttämätöntä luoda köyhille vanhemmille tukiohjelmia, jotta lapset pääsevät rikastuttamaan kokemus- ja tunnemaailmaansa.

Meraki-järjestön työ köyhien perheiden parissa on osoittanut, että vanhempien kykyä vastata lasten kasvatuksen ja koulutuksen haasteisiin pystytään parantamaan ajan mittaan. Pelkkä tiedon ja neuvojen jakaminen ei kuitenkaan auta ihmisiä, joiden pitää saada uusia valmiuksia.

On keskityttävä 0–6-vuotiaiden lasten vanhempiin ja paneuduttava lapsen ja vanhemman suhteen parantamiseen. Myös vanhempien mielenterveyttä on tuettava kotiolojen vakauttamiseksi.

Kokemuksemme mukaan se vaatii kärsivällisyyttä, pitkän ajan yhteistyötä ja aikuiskasvatusta ihmisille, jotka eivät koskaan aiemmin ole opiskelleet mitään. On käynyt selväksi, että lasten kouluttamisen on alettava vanhemmista.

Kirjoittaja on kasvatustieteilijä ja Meraki-järjestön perustaja. Järjestö työskentelee yhdessä viranomaisten kanssa Delhin köyhien perheiden auttamiseksi lastensa kouluttamisessa.

Intian kehitysKoulutus kehitysmaissa eriarvoisuuskoulutusköyhyyslapset Intia Suomen IPS

Lue myös

Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Lapsia leikkii koulun ulkopuolella

Kysely: Koulutuksen saanti huolettaa kriisialueiden lapsia enemmän kuin ruoka tai vesi

Vain kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta suunnataan koulutuksen ylläpitämiseen. Kriisialueilla elävät lapset kuitenkin nostavat sen tärkeimmäksi huolenaiheekseen jopa ruuan ja veden yläpuolelle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.