Näkökulmat

Lapset eivät kuulu putkaan eivätkä säilöön

Suomessakin lapset voivat joutua vapaudenriiston kohteeksi vain siksi, etteivät he pysty todistamaan, ketä he ovat. 
(Kuva: Xavier Donat / cc 2.0)

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilla.

Maailmassa on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia lapsia, joita pidetään lukkojen takana viranomaisten toimesta. He eivät ole menettäneet vapauttaan siksi, että he olisivat tehneet rikoksia. He ovat säilössä siksi, että he ovat ulkomaalaisia.

Heillä ei ole matkustusasiakirjoja tai henkilöllisyyspapereita, tai he ovat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa ja heitä ollaan palauttamassa takaisin sinne, mistä he lähtivät.

Abassi oli yksi heistä. Hän ajatteli haaveensa jalkapallourasta toteutuvan päästyään Eurooppaan. Mutta sen sijaan 17-vuotias nigerialaispoika löysi itsensä suljettuna säilöön 170 muun siirtolaisen kanssa Mytilinin saarelta Kreikasta. Hän oli lukittuna tuohon tilaan 25 päivän ajan.

Abassi kantaa edelleen, vuosien kuluttua tuon kokemuksen aiheuttamaa ahdistusta mukanaan.

Kattavaa tietoa vaikea saada

Myös Suomessa lapsetkin joutuvat vapaudenriiston kohteeksi vain siksi, etteivät he pysty todistamaan, ketä he ovat. Tämä voi tapahtua maahantulon yhteydessä, kun henkilöllisyys on epäselvä.

Yleisempää säilöönotto on siinä vaiheessa, kun kielteistä päätöstä saanutta turvapaikanhakijaa ollaan käännyttämässä takaisin. Näin halutaan turvata, että henkilö varmasti saadaan rajan yli, eikä tämä karkaa viranomaisten tietämättömiin.

Tarkkoja tilastoja säilöön otettujen määristä on vaikea saada. Metsälän säilöönottoyksikkö tilastoi asiakkaansa, mutta eri poliisilaitoksilla putkassa pidetyistä on vaikea saada kattavaa tietoa.

Metsälässä oli esimerkiksi viime vuonna yhtensä 41 lasta, joista 10 oli ilman huoltajaa tullutta, loput olivat perheenjäsentensä kanssa. Keskimääräinen säilössä pidon kesto oli lapsilla n. 12 vuorokautta, ilman huoltajaansa tulleilla 20.

Pisimmillään ilman huoltajaansa maahan tullut lapsi oli ollut säilössä 82 vuorokautta, ja perheensä kanssa ollut lapsi 141 vuorokautta.

Olosuhteet muistuttavat vankilaa

Suomessa on ollut tähän asti vain yksi ulkomaalaisten säilöönottoon tarkoitettu yksikkö. Samassa rakennuksessa elää lapsiperheitä ja rikosten vuoksi karkotettavia.

Lasten mahdollisuudet leikkiin ja ulkoiluun ovat hyvin rajalliset, eivätkä he voi käydä koulua. Järjestyshäiriöt ovat arkipäivää. Vanhemmat ovat usein hyvin ahdistuneita käännyttämisestään takaisin lähtömaahan, ja välillä yksikössä joudutaankin turvautumaan lastensuojeluun, kun vanhempien kyky pitää huolta lapsistaan heikkenee.

Esimerkiksi vuonna 2011 tehtiin Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan viisi lastensuojeluilmoitusta, sillä epäiltiin vanhempien jaksamista ja mahdollisuutta huolehtia lapsestaan asianmukaisesti säilöönoton aikana.

Perheitä ja lapsia varten on juuri avattu uusi yksikkö Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen Konnunsuon entiseen vankilaan, Venäjän rajan tuntumaan.

Olosuhteet siellä ovat perheille paremmat kuin Metsälässä, joskin YK:n kidutuksen vastainen komitea vieraili äskettäin siellä ja totesi senkin muistuttavan liiaksi vankilaa.

Kansainvälisten sopimusten vastaista

Monet kansainväliset sopimukset suojaavat lapsia vapaudenriistolta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan sopimusvaltiot saavat turvautua vapaudenriistoon vasta viimesijaisena toimenpiteenä, mahdollisimman lyhytaikaisesti, kun muut vaihtoehtoiset toimet eivät ole mahdollisia.

Sopimuksen noudattamista valvova Lapsen oikeuksien komitea suositti Suomea varmistamaan viimeisimmissä suosituksissaan, että tämä periaate toteutuu ulkomaalaislasten säilöönoton kohdalla.

Komitea on täydentänyt sopimuksen tulkintaa ilman huoltajaa koskevassa yleiskommentissaan, ja myöhemmin muotoillut entistä selväsanaisemman kannan (pdf), jonka mukaan valtioiden on pikaisesti lopetettava lasten maahanmuuttostatukseen perustuva säilöönotto.

Säilöönotto vaarantaa lapsen terveyden ja kehityksen

YK:n pakolaisjärjestö UNCR on juuri julkistanut suosituksensa siitä, miten lapsen etu huomioidaan turvapaikkaprosessissa. Safe & Sound -julkaisu (pdf) on suunnattu erityisesti EU-maiden viranomaisille, jotka joutuvat pohtimaan lapsen etua tehdessään ilman huoltajaa tulleita lapsia koskevia ratkaisuja.

Siinä todetaan, että säilöönotolla voi olla tuhoisa vaikutus lapsen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle, ja sen vuoksi sitä tulee välttää. Ilman huoltajaa tulleita lapsia ei koskaan saisi ottaa säilöön vankilanomaisiin olosuhteisiin, vaan heille tulee tarjota vaihtoehtoista sijoitusta, mieluiten perhehoidossa.

Säilöönottoa vastustavat tahot ovat perustaneet maailmanlaajuisen koalition, The International Detention Coalition (IDC), jonka pääsihteeristö on Australiassa ja jäsenyhteisöjä yli 70 maassa yhteensä yli 300.

Koalitio kerää tutkimustietoa pakolaisten ja siirtolaisten säilöönotosta sekä pyrkii vaikuttamaan säilöönoton vähentämiseen ja säilöön joutuvien olosuhteiden parantamiseen. Parhaillaan on menossa kampanja lasten säilöönoton kieltämiseksi maailmassa. Siinä on mukana yli 80 yhteisöä, mm. YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimisto, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Unicef sekä Amnesty International.

Suomessakin Amnestyn Suomen osasto antoi sisäministeri Räsäselle lasten säilöönoton kieltämistä vaativan vetoomuksen, jonka allekirjoitti 10 000 kansalaista.

"Suljetussa tilassa olevien lasten ja nuorten keskuudessa on havaittu enemmän itsemurhayrityksiä ja itsensä vahingoittamista, mielenterveyden häiriöitä ja kehitykseen liittyviä häiriöitä."

IDC on koonnut tutkimustietoa säilöönoton vaikutuksista lapsiin (pdf). Lapsen sulkeminen vankilamaisiin olosuhteisiin vaarantaa hänen terveytensä ja kehityksensä. Suljetussa tilassa olevien lasten ja nuorten keskuudessa on havaittu enemmän itsemurhayrityksiä ja itsensä vahingoittamista, mielenterveyden häiriöitä ja kehitykseen liittyviä häiriöitä.

Jopa lyhytkestoisen vapaudenriiston on todettu olevan haitallista lapsen terveydelle ja kehitykselle. Jopa lyhytkestoisen vapaudenriiston on todettu olevan haitallista lapsen terveydelle ja kehitykselle.

On itse asiassa kuvaavaa, että näin itsestään selvää asiaa pitää perustella tutkimuksin. Tietenkään lapsi ei kuulu vankilaan tai putkaan, mutta kun on kyse ulkomaalaisista lapsista, ei mikään tunnu olevan itsestään selvää.

Miksi asia ei etene?

Suomessa Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että ilman huoltajaa tulleiden säilöönotto kielletään. Näin ei tapahtunut, vaikka kaikki toimijat olivat laajasti kiellon kannalla ja sisäministeriön asettama työryhmäkin päätyi vuonna 2012 esittämään kieltoa.

Miltei valmista hallituksen esitystä lakimuutoksesta ei annettu eduskunnalle. Äskettäin eduskunnalle annettu uusi hallituksen esitys esittää rajoituksia, muttei täyskieltoa. Käännytystä odottavaa, kielteisen päätöksen saanutta 15 vuotta täyttänyttä voidaan edelleen pitää säilössä kuusi vuorokautta.

Lakimuutosesitys ei muutenkaan tuo kaivattuja muutoksia lasten ja lapsiperheiden tilanteeseen. Esitys ei kiellä sijoittamasta lapsia ja lapsiperheitä edelleen Metsälän säilöönottoyksikköön, eikä perheiden säilössä pidon aikaa rajata.

Säilöönottoyksiköstä on lakimuutosesityksen myötä tulossa entistäkin vankilamaisempi, kun henkilökunta saisi oikeuden käyttää voimankäyttövälineitä, mm. teleskooppipamppuja.

Miten on mahdollista, että pieni kovaa linjaa kannattanut vähemmistö on saanut estettyä ilman huoltajaa tulleiden lasten säilöönoton kieltämisen? Asia oli kirjattu hallitusohjelmaan, sitä kannattivat lähes yksimielisesti kaikki lausunnon antaneet tahot.

Lapset eivät kuulu säilöön. Hallintovaliokunnalla olisi mahdollisuus vielä puuttua asiaan.

Näkökulma ihmisoikeudetlapsetpakolaisetsiirtolaisuusetiikka & arvokeskusteluterveys Lastensuojelun Keskusliitto

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.