Näkökulmat

Kylmän sodan paluu

Turvallisuuspoliittinen ilmapiiri näyttää uhkaavasti viilenevän kohti kylmän sodan asetelmia, kirjoittaa Teemu Matinpuro.
(Kuva: ipomoea310 / Flickr.com / cc 2.0)

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Rauhan puolesta -lehdessä 2/2013.

Ruotsin merialueen tuntumassa tapahtunut Venäjän lentokoneiden "yllättävä hyökkäysharjoittelu", johon ruotsalaisten ilmapuolustus ei ehtinyt reagoida, on ollut laajasti otsikoissa suomalaismediassa. Tiedotusvälineet ovat nostaneet esiin uhkakuviksi Venäjän lisääntyneen sotilaallisen aktiivisuuden ja kasvavan puolustusbudjetin, jolla suurvalta pyrkii modernisoimaan Neuvostoliiton raunioilta perityn aseistuksensa.

Turvallisuuspoliittinen ilmapiiri näyttää uhkaavasti viilenevän kohti kylmän sodan asetelmia. Euroopan keskelle on jälleen syntymässä railo, jonka yli ei ilmeisesti pystytä käymään vuoropuhelua. Railon molemmin puolin tunnutaan uskovan vain kylmään rautaan. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä syntynyt mahdollisuus uuden, yhteistyöhön perustuvan Euroopan luomiseen jäi toteuttamatta. Voimantunnossaan USA ja Nato eivät kunnioittaneet antamiaan lupauksia olla levittäytymättä Itä-Eurooppaan neuvostojoukkojen vetäydyttyä. Neuvostoliitolle annetut lupaukset, joita ei haluttu sopimuksin vahvistaa, eivät koskeneet uutta Venäjää.

Olisi korkea aika kaivaa esiin Etyjin kaltainen neuvotteluprosessi ja pysäyttää kiihtyvä sotilaallinen vastakkain- asettelu. Venäjän esittämä ajatus uudesta eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä ei välttämättä ole huono ajatus. Eikä tässä ole kyse suurvallan mielistelystä tai sen ihmisoikeustilanteen painamisesta villaisella, vaan luopumisesta molemminpuolisista aseisiin perustuvista turvallisuusrakenteista. Risteilyohjuksilla ei puolusteta ihmisoikeuksia.

Sadankomitean puheenjohtaja Ville Hulkkonen nosti esiin historian hämäriin unohtuneen demilitarisoinnin käsitteen Ydin-lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa. Voisiko Islannin demilitarisointi olla vaihtoehto kansainvälisen ilmavalvonnan ja puolustusyhteistyön sijaan? Ajatusta kannattaisi pohtia laajemminkin. Olisiko mahdollista kissa ja hiiri -sotaharjoitusleikkien sijaan aloittaa neuvottelut Itämeren alueen, jos ei nyt demilitarisoinnista, niin esimerkiksi asejärjestelmien, sukellusveneiden, sotilaslentokoneiden ja joukkojen määristä?

Mutta kohta alkaa olla kiire ottaa ensi askeleet aseidenriisunnan ja demilitarisoinnin suuntaan – toivottavasti emme ole uuden 50-vuotisen kylmän sodan kynnyksellä. Voisiko Suomi olla jälleen aloitteentekijänä?

Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.

Näkökulma politiikkaaseet & armeijaturvallisuus Rauhan Puolesta

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.