Kreikka kansanvallasta velkavaltaan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kreikka kansanvallasta velkavaltaan

Kreikan on laiminlyötävä velkansa ja lähdettävä eurosta, jotta se saa pelastettua demokratiansa, sanoo Debtocracy-elokuvan ohjaaja.

Jotta Kreikka saisi takaisin menetetyn suvereniteettinsa ja demokratiansa, sen on laiminlyötävä velkansa ja lähdettävä eurosta, uskoo Debtocracy-dokumentin toinen ohjaaja ja toimittaja Aris Chatzistefanou.

Yhteisvaluutasta olisi poistuttava kirjaimellisesti yli yön. Sitä varten pitäisi myös kansallistaa pankit ja asettaa rajoituksia pääoman liikkuvuudelle, jotta kaikki raha ei heti pakene maasta, Chatzistefanou selittää.

Aivan täysin poikkeuksellista tämä ei olisi, sillä esimerkiksi Islanti teki tavallaan saman kuplansa puhkeamisen jälkeen – vaikkakaan se ei kuulunut euroon. Myös Argentiinan vuosituhannen alun velkakriisi tulee Chatzistefanoun puheessa usein esiin.

Joko Kreikan hallitus tekee nämä päätökset kansan painostuksesta, tai sitten maan kohtalosta päättävät lainaajat ja isot euromaat. Näiden kahden näennäisesti samankaltaisen vaihtoehdon välillä on valtava ero, sillä aloitteentekijä päättää ehdot, Chatzistefanou painottaa.

"Meidän skenaariossamme on toivoa tulevaisuuden suhteen, toisessa olemme seuraavat 20 vuotta taloudellisen miehityksen alaisia."

Hän myöntää myös ensimmäisen tien olevan vaikea, mutta helppoja ratkaisuja ei enää ole. Kreikka on jo nyt Italian tavoin velkojien valitsemien teknokraattien hallitsema.

"Se on debtokratiaa, velkavaltaa, tavallaan demokratian loppu, despotismin uusi aikakausi", hän luettelee.

Velka on sietämätön

Debtocracy-elokuvan mukaan Kreikan velka on paitsi sietämättömän suuri, myös osin niin sanotusti sietämätöntä tai vastenmielistä velkaa (odious debt).

Sietämättömällä velalla on kolme määrittävää tekijää. Ensinnäkin velka kerätään vastoin kansan etuja, hallitsijoiden hyväksi. Toiseksi kansa ei tiedä, mihin rahat menevät. Ja kolmanneksi, lainoittajat tietävät, mutta lainaavat silti.

Käsitettä tai sen tausta-ajatusta on aika ajoin käytetty laillisena ja moraalisena perusteena mitätöidä velat, jotka ovat jääneet kansan kannettavaksi esimerkiksi diktatuurin jälkeen. Dokumentissa tapauksia esitellään vuoden 1898 Kuubasta tämän vuosituhannen Irakiin ja Ecuadoriin.

Jos Kreikan hallinto onnistui liikepankki Goldman Sachsin avulla piilottelemaan valtionvelkaansa EU:lta, voinee sen sanoa huijanneen myös omia kansalaisiaan, sanoo Chatzistefanou.

Hän painottaa kuitenkin, että sietämätön velka ei ole Kreikan tapauksessa keskeisintä. Hän vaatii myös riippumatonta komiteaa tutkimaan maan velat selvittääkseen niiden laillisuuden.

"Mutta vaikka velka olisi sataprosenttisesti laillista, ei kansaa voi pyytää käytännössä kuolemaan maksaessaan velkaa takaisin, oli se minkälaista tahansa", Chatzistefanou tiivistää.

Kreikassa kuolee nyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ihmisiä kylmyyteen ja nälkään, hän huomauttaa.

Säästäväisyys ei tilannetta pelasta

Chatzistefanou ja hänen elokuvansa toistavat, että kyseessä ei ole laiskojen eteläeurooppalaisten aiheuttama ongelma.

"Se on rasistinen lähestyminen taloudelliseen ja sosiaaliseen ongelmaan."

Tilastoista näkee, että saksalaiset tekevät yli neljäsosan vähemmän työtunteja kuin kreikkalaiset, Chatzistefanou muistuttaa. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn ongelmat ovat kärjistyneet juuri euron takia, ja rahaliitosta ovat hyötyneet vain isot rahalaitokset, hän sanoo. Ongelma on rakenteellinen.

"Kun ihmiset Suomessa tai Saksassa sanovat, etteivät he tahdo antaa enempää rahaa Kreikalle, he ovat täysin oikeassa."

Hänestä antamalla Kreikalle yhä lisää rahaa he vain siirtävät yksityisten tuottaman velan eurooppalaisille veronmaksajille.

Toiseksi säästöt ja ankarat politiikkamuutokset eivät paljoon hänen mukaansa pysty. "Emme me voi saada kasaan 360:tä miljardia tekemällä enemmän töitä."

Dokumentin alussa sekä Kreikan entinen diktaattori Georgios Papadopoulos että IMF:n nyt jo entinen pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn sanovat kreikkalaisille liki saman asian: joskus on nieltävä lääkärin antama karvas lääke parantuakseen.

Mutta usko lääkäreiden luotettavuuteen saattaa olla murenemassa, koska monet kokevat, että lääkkeen sivuvaikutusten lista on turhan pitkä.

"Me uhraamme demokratian ylläpitääksemme varallisuuseroja. Maa, joka keksi demokratian, on ensimmäinen, joka toimii esimerkkinä sen tuhoamisesta", lataa myös Chatzistefanou.

Debtocracy esitettiin Lens Politica -festivaaleilla viime viikonloppuna, ja sen tekijät Aris Chatzistefanou ja Katerina Kitidi olivat festivaalin vieraina Helsingissä.

Elokuva on tuotettu yleisön tuella, ja se on vapaassa levityksessä. Sen voi katsoa täällä.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia