Näkökulmat Lasten oikeudet

Koulun toivoa tuova leipä

Tuoreessa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, kirjoittaa Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Kirjaimia ja kädet
Koulutuksen maksuttomuus varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin on koko yhteiskunnan etu. (Kuva: TEDxNYU / CC BY-NC-ND 2.0)

Kirjoitus on julkaistu alunperin Pelastakaa Lapset ry:n blogissa.

Koulujen kellot soivat kohta kaikkialla. Omassa mielikuvassani tuo kello on sellainen lehmänkello, jota järjestäjät saivat käyttää oppitunnin alkamisen merkiksi. Digitaalisuus on vallannut jo pienimmätkin kyläkoulut ja vaskikellot hautautuneet ullakoille.

Meidät on tunnettu maailmalla koulutuksen kärkimaana. Olemme voineet ylpeillä verrattain yhdenvertaisella koulutiellä, jolle kaikki ovat mahtuneet. Kouluttautumattomien ja vähävaraisten perheiden lapsista on voinut tulla maistereita, eikä ammatillisessa polussakaan ole ollut mitään hävettävää, kun kaikki on ollut mahdollista. Kehityssuunta ei valitettavasti enää anna näin positiivista kuvaa.

Edessäni on viimeistelyvaiheen lukutarkastuksessa tuorein, myöhemmin elokuun aikana julkaistava Lapsen ääni –kyselymme*. Aiheena on lasten ja nuorten köyhyyskokemukset. Tulokset ovat kylmäävää luettavaa, pysäyttäviä välähdyksiä lasten kokemasta arjesta. Nostan yhden sitaatin ennakkopalana monien vastausten joukosta:

"Ala-asteella luokkakaveriani kiusattiin, kun hän tykkäsi koulun leivästä, kun kotona ei ikinä saanut sellaista hyvää leipää."

Perheiden tulotasojen vaikutus lasten koulunkäyntiin varhaiskasvatuksesta alkaen on ilmeinen. Samalla lasten koulunkäyntiä ja oppimista, sosiaalisten verkostojen muodostumista tukevien harrastusten eriarvoistuminen on vahvistunut. Toisen asteen opinnot voivat tyssätä kalliisiin oppimateriaaleihin ja pitkiin, kustannuksia tuottaviin koulumatkoihin.

Lasten ja nuorten kokema häpeä taustastaan on monen arkea, jota emme aina näe. Kiusatuksi tuleminen siksi, että joku tykkää koulun leivästä, kun kotona ei sellaista koskaan saa, on liian yleinen tarina. Syrjäytymisen sijaan puhuisin mieluummin syrjäyttämisestä.

Koulusta puhuttaessa on puhuttava yhä enemmän myös siitä, kenelle oppiminen on mahdollista ja kenelle ei. Toivon tulevan kyselymme nostavan lasten ja nuorten koulunkäyntiin vaikuttavan köyhyyskeskustelun jokaisen huulille. Koulutuspolun maksuttomuus varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin on koko yhteiskunnan etu.

Tarvitaan aikuisten tekoja, jotka vahvistavat jokaisen lapsen uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin, riippumatta perheen tulotaustasta. Koulun leipä voi olla ainoa leipä, joka vie eteenpäin.

Hyvää alkavaa kouluvuotta!

*Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2018 -kysely julkaistaan 21.8 2018.

Kirjoittaja on Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja.

Lasten oikeudet koulutusköyhyyslapsetnuorisosyrjäytyminen Suomi

Lue myös

Kysely: Lapsen oikeudet tunnetaan Suomessa hyvin – Lapsen oikeuksien päivää viettää kuitenkin harva

Unicefin kyselyssä selvisi, että yli puolet suomalaisista tietää lapsen oikeuksien sopimuksen sopimus velvoittavan Suomea samaan tapaan kuin laki. Toisaalta vain runsaat 40 prosenttia osasi nimetä lapsen oikeuksia.
Nepalilaistyttö huivi kaulassa

Nepalissa on tuhansia alaikäisiä kotiapulaisia – Entinen lapsityöläinen haluaa lopettaa lapsityövoiman käytön

Sarita Giri työskenteli Kathmandussa kotiapulaisena 13-vuotiaasta 16-vuotiaaksi. Köyhyys ajaa monet nepalilaiset lapsityöläiseksi, mutta viime vuosina pieniä kotiapulaisia on nähty yhä vähemmän. Vanhemmat alkavat ymmärtää lapsityövoimaan liittyvät ongelmat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.