Kolumni: Varhaislapsuus kestää ikuisuuden | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kolumni: Varhaislapsuus kestää ikuisuuden

Kitukasvuisuus saattaa monen mielestä kuulostaa vähäpätöiseltä vaivalta, mutta se on valtava inhimillinen tragedia, kirjoittavat Anthony Lake ja Tom Arnold.


Vuosina 1845–52 Irlanti itse kävi läpi suuren epäoikeudenmukaisuuden, nälkävuodet. Tuolloin kuoli miljoona ihmistä, suuri osa heistä lapsia. Nykyään Irlanti johtaa kansainvälistä taistelua kitukasvuisuutta vastaan.
Kitukasvuisuus saattaa monen mielestä kuulostaa vähäpätöiseltä vaivalta, mutta se on valtava inhimillinen tragedia – ja yksi vähiten uutisoiduista, puhutuista ja ymmärretyistä globaaleista ongelmista.

Kitukasvuisuus johtuu siitä, että lapsi on ollut jatkuvasti aliravittu ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Se voi johtaa elinikäiseen kierteeseen, jossa toistuvat heikko ravitsemus, sairaudet, köyhyys ja epätasa-arvo.

Miksi? Siksi että varhaislapsuuden kitukasvuisuus vaikuttaa myös aivojen kehitykseen ja ajattelukykyyn. Pysyvästi.

Kitukasvuisuus heikentää lapsen kykyä oppia uusia asioita ja ansaita elantoa aikuisena. Näin kitukasvuisuus heikentää myös kokonaisten valtioiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä. On todettu, että kitukasvuisuus heikentää koulumenestystä ja aikuisiän tulotasoa keskimäärin 22 prosentilla. Lisäksi se kasvattaa liikalihavuuden, diabeteksen ja verisuonitautien riskiä aikuisiällä.

Vuoden 2011 arvioiden mukaan useampi kuin joka neljäs lapsi kehitysmaissa oli kitukasvuinen. Tämä tarkoittaa suunnilleen 160 miljoonaa lasta. Suurin osa näistä lapsista, 80 prosenttia, asuu jossakin niistä 14 maasta, joihin suurin osa maailman kitukasvuisuudesta on keskittynyt. Hyvin yleistä kitukasvuisuus on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, erityisesti alhaisen tulotason maissa.

Kitukasvuisuus on yksi syy siihen, miksei suurinta osaa YK:n vuosituhattavoitteista todennäköisesti saavuteta. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, lapsi- ja äitiysterveyden kohentaminen ja hiv/aidsin nujertaminen ovat kaikki osaksi riippuvaisia ravitsemuksesta. Kolmannes lapsikuolleisuudesta ja viidennes äitiyskuolleisuudesta johtuu aliravitsemuksesta.

Näin ei tarvitse olla. Kitkemällä kitukasvuisuuden saisimme aikaan valtavasti kehitystä. Tämä olisi myös kustannustehokasta.

Tiedämme, mikä toimii. Odottavat äidit tarvitsevat elintärkeitä ravintoaineita, kuten rautaa ja foolihappoa. Vastasyntyneet tarvitsevat luonnon omaa "superfoodia", äidinmaitoa kuuden kuukauden ajan. Riittävään ja oikeanlaiseen kiinteään ravintoon on siirryttävä, kun sen aika on. Kaikille lapsille on varmistettava koko lapsuuden ajaksi riittävä terveydenhuolto, hyvä hygienia ja kunnolliset sanitaatiomahdollisuudet. Puutteellinen sanitaatio johtaa toistuvaan ripuliin, joka osaltaan aiheuttaa kitukasvuisuutta.

Vuonna 2008 kahdeksan maailman johtavaa taloustieteilijää, joukossa viisi Nobel-voittajaa, esittivät listan suosituksia kymmenen vaikeimman ihmiskuntaa vaivaavan haasteen ratkaisemiseksi. Kaikista kustannustehokkaimpana toimena globaalin hyvinvoinnin edistämiseksi he näkivät lasten hivenaineiden saannin varmistamisen. Vuonna 2012 he päätyivät uudelleen samankaltaiseen lopputulokseen.

Lisää hyviä uutisia: vaikka kitukasvuisuus ei saa niin paljoa huomiota, kuin mitä ongelman laajuus edellyttäisi, se saa enemmän huomiota kuin aiemmin. Dublinin-kokous on yksi esimerkki tästä. Toinen on kansainvälinen Scaling Up Nutrition (SUN) -liike, joka on saanut kerättyä varoja ja kiinnitettyä huomion lasten ja naisten ravitsemukseen lukuisissa maissa. 

Yhä useampi maa on aloittanut ohjelmia, joiden avulla ne pyrkivät takaamaan riittävän ravitsemuksen lapsille. UNICEFin tuoreen raportin mukaan niinkin erilaiset maat kuin Etiopia, Haiti, Peru ja Ruanda ovat pystyneet vähentämään kitukasvuisuutta merkittävästi viime vuosina. Tämä osoittaa, että ongelma on mahdollista nujertaa.

Elämme 2010-luvulla. Yhdenkään lapsen tai äidin yhdessäkään maassa ei pitäisi joutua kärsimään ravinnon puutteesta koituvaa epäoikeudenmukaisuutta.

Mikä voisi olla epäoikeudenmukaisempaa kuin tuomita lapsi, kun se on vielä kohdussa, puutteen täyttämään elämään – varsinkin kun tiedämme, kuinka estää tätä tapahtumasta?

Tiedämme, mitä meidän pitää tehdä ja meillä on tarvittava teknologia, tietotaito ja varat. Ei voi olla mitään syytä olla toimimatta. Pikaisesti.

Anthony Lake on UNICEFin pääsihteeri ja Tom Arnold on Scale Up Nutrition -ryhmän edustaja. Kansainvälinen yhteisö kokoontuu tänään Dubliniin ratkaisemaan kitukasvuisuuden ongelmaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia