Näkökulmat

Kolmannes maahanmuuttajista työttömiä

Edes tohtorin titteli ei auta maahanmuuttajaa etenemään hanttihommista oman alan töihin.

Suomessa asuu tällä hetkellä noin 100 000 ulkomaan kansalaista, joista valtaosa on saapunut 1990-luvun kuluessa. Samaan aikaan kun suomalaisten työttömyysaste on painunut alle kymmenen prosentin, maahanmuuttajilla se on yhä yli 30 prosenttia - luku, joka SASKin solidaarisuuspäivillä puhuneen, SAK:n ekonomisti Erkki Laukkasen mukaan on Euroopan unionin korkein.

Vielä enemmän työttömyyden todellisesta kuvasta kertovat kuitenkin tilastoon kätkeytyvät erot eri kansallisuusryhmien välillä.

”Joidenkin ryhmien - kuten ranskalaisten, englantilaisten, yhdysvaltalaisten - keskuudessa työttömyysprosentti voi olla jopa pienempi kuin suomalaisten. Toisesta päästä löytyy sellaisia maita kuin vaikkapa Irak ja Iran, joiden kohdalla työttömyysprosentti on reilusti yli 50”, Laukkanen selventää.

Työelämään päästyäänkin maahanmuuttajalla on usein edessään koettelemuksia. Vuonna 1997 SAK toteutti tutkimuksen, jossa selvitettiin maahanmuuttajien kokemaa syrjintää liiton työpaikoilla. Työnantajan taholta kirjattiin ylös enimmäkseen kielivaikeuksien hyväksikäyttöä sekä epäarvostettujen töiden teettämistä, mutta jonkin verran myös palkkaukseen, lomiin ja työaikoihin liittyviä epäkohtia.

Suurimpia syrjijöitä tutkimuksen valossa olisivat kuitenkin työtoverit, joiden taholta maahanmuuttaja joutui kokemaan kontaktien välttelyä, tuijottelua, vitsailua, ylenkatsetta, asenteellisuutta, kyttäämistä ja kaveriporukasta sulkemista.

Laukkasen mukaan suomalaiset työnantajat eivät ole osanneet tarttua ongelmaan oikealla tavalla, sillä lähtökohta ajattelulle on peräisin muualta kuin maahanmuuttajien tilanteesta:

”Meillä on totuttu ajattelemaan tasa-arvon kautta, päätellään että ’kun työehdot on kaikille samat, homma hoituu’. Ei nähdä, että erilaiset ryhmät tarvitsevat tukea erilaisissa asioissa.”

Arkkitehdistä monitoimimieheksi

Maahanmuuttajaa kohtaa todellakin työelämässä aivan eri todellisuus kuin suomalaissyntyistä, vahvistaa Turkista Suomeen vuonna 1981 muuttanut Mustafa Gürler. Hän on koulutukseltaan arkkitehti, mutta on työttömäksi jäätyään toiminut kokkina, siivoojana, tanssijana, tanssinopettajana, tutkijana, draamaohjaajana, kulttuurituottajana...

”Olen kouluttautunut seitsemään eri ammattiin, ja minulla on lähes valmis tohtorin tutkinto Taideteollisesta korkeakoulusta. Tittelit eivät kuitenkaan auta työnhaussa. Itse olen toiminut 14 eri työpaikassa 22 vuoden aikana”, Gürler toteaa.

Myös monet hänen ystävistään tekevät työtä "monitoimimiehinä" pikemmin kuin koulutustaan vastaavissa ammateissa. Keskusteluissa Suomen maahanmuuttopolitiikan tulevaisuudesta keskitytäänkin Gürlerin mielestä väärään asiaan kun mietitään, miten paljon ulkomaista työvoimaa tulisi hankkia kotimaisen työvoimavajeen täyttämiseksi.

”Tärkeämpää SAK:lle olisi keksiä, miten Suomessa jo nyt asuvat maahanmuuttajat työllistetään. Ihmettelen miksi Suomi haluaa kouluttaa maahanmuuttajansa, kun se ei näköjään kuitenkaan huoli heidän osaamistaan työelämässä”, Gürler sanoo.

Näkökulma työ

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.