Näkökulmat

Kilpajuoksu pohjoisnavalle

Pohjoisia napa-alueita ei tule avata taloudelliseksi temmellyskentäksi, vaan ne pitää suojella, sanoo Tapio Laakso.
Ilmastonmuutoksen kiihtyminen pohjoisessa on yllättänyt monet asiantuntijatkin. (Kuva: David Astley / Flickr.com / cc 2.0)

Jää sulaa. Viimeiset kuusi vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät arktisilla, pohjoisilla napa-alueilla. Vuosisadan puoliväliin mennessä Pohjoisen jäämeren ennustetaan sulavan kesäisin kokonaan. Ilmaston lämpeneminen uhkaa jääpeitteen katoamisen myötä kiihtyä entisestään. Jää heijastaa auringon säteilyä takaisin, mutta avoin meri imee itseensä lämpöä.

Arktis on yhdessä Etelämantereen kanssa maapallon suurimpia koskemattomia erämaa-alueita. Lumi, jää ja ankara ilmasto ovat pitäneet alueen ihmisten ulottumattomissa. Pohjoinen jäämeri on saavuttamattomuutensa vuoksi maailman suurin mertensuojelualue. Se helpottaa monien ylikalastuksesta kärsivien kalalajien selviytymistä. Jää ja lumi ovat useille lajeille välttämättömiä. Jääpeitteen katoaminen uhkaa esimerkiksi jääkarhujen ja useiden hyljelajien selviytymistä.

Valitettavasti reaktio arktisen alueen jääpeitteen hupenemiseen on suorastaan itsetuhoinen. Jään vetäytymisen riemuitaan, koska se avaa alueen luonnon rikkaudet hyödyntämiselle. Arktisen alueen hyödynnettävissä olevat öljyvarannot arvioidaan 90 miljardiksi barreliksi. Vertailun vuoksi Kuwaitin öljyvarannot ovat arviolta 100 miljardia barrelia. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuva ilmaston lämpeneminen paljastaa uusia fossiilisten polttoaineiden varantoja poltettavaksi.

Suomen Arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen muisti mainita huhtikuun puolivälissä Murmanskissa pitämässään puheessa myös ympäristön.

”Kun arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämistä pohditaan, tulee huomioida sekä mahdollisuudet että vastuu. […] ekologisesti herkällä alueella toimiminen edellyttää vastuullista lähestymistä ja luonnosta huolehtimista. Näiden tavoitteiden yhteensovittamisessa piilee yksi arktisella alueella toimimisen keskeisimmistä haasteista.”

Loput puheesta Halinen keskittyi hehkuttamaan suomalaisyritysten mahdollisuuksia.

”Osana arktista strategiaansa Suomi aikoo tukea erityisesti PK-yritysten verkostoitumista ja vienninedistämistä – esimerkiksi räätälöityjen neuvottelumatkojen muodossa – ja siten helpottaa niiden mahdollisuuksia osallistua arktisen alueen suurhankkeisiin.”

Ainoana konkreettisena asiana alueen ympäristön suojelemiseksi Halinen otti esiin riittävän öljyntorjuntakapasiteetin. Hyvä niin, mutta arktisen alueen haasteet öljyntorjunnalle ovat valtavat. Cairn Energyn öljynporauslautta Leiv Eiriksen suuntaa parhaillaan Grönlannin edustalle. Yhtiöllä on alueella käytössään 14 riittävästi varustettua öljyntorjunta-alusta. BP:n Meksikonlahden öljyonnettomuuden torjuntaan osallistui 6500 alusta.

Arktiksen luonto ja ekosysteemit ovat hyvin haavoittuvia mahdolliselle öljyonnettomuudelle, ja öljyntorjunta arktisissa olosuhteissa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Kunnollinen varautuminen onnettomuuksiin on kallista. Siksi öljy-yhtiöt ovat painostaneet Kanadan hallitusta lieventämään turvallisuusvaatimuksia Beaufortin meren öljynporaukselta.

Öljynporaus arktisella alueella ei ole ”yhteen sovitettavissa” alueen luonnosta huolehtimisen kanssa, kuten suurlähettiläs Halinen antaa ymmärtää. Suurin uhka Arktikselle on ilmaston lämpeneminen, jota talouden öljyriippuvuus kiihdyttää.

Arktista ei pidä avata taloudelliseksi temmellyskentäksi. Se pitää suojella. Greenpeacen historian suurimpia saavutuksia on vuoden 1991 sopimus Etelämantereen rauhoittamisesta kaivostoiminnalta 50 vuodeksi. Arktiksen luonnonvarojen hyödyntäminen pitää keskeyttää välittömästi. Tarvitaan sitova kansainvälinen sopimus, joka asettaa rajat alueella tapahtuvalle teolliselle toiminnalle.

Suomi on Arktisen neuvoston jäsenenä osaltaan vastuussa alueen kohtalosta tulevina vuosina. Arktis tarvitsee nyt jäänmurtajamarkkinoita laajempaa näkemystä.

Kirjoittaja on Greenpeacen Helsingin toimiston ohjelmajohtaja. Tämä juttu on julkaistu Ydin-lehden numerossa 2/2011.

NäkökulmaArktiksen tulevaisuus ilmastonmuutosmeretsuojelu

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.