Kauppapolitiikassa pitää muistaa ihmisoikeudet | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kauppapolitiikassa pitää muistaa ihmisoikeudet

Suomalaisyritysten ei tulisi unohtaa ihmisoikeuksia ja sosiaalista kehitystä edistäessään kauppaa Kolumbian ja Suomen välillä, kirjoittavat Kat­ri Koi­vu­la ja Ar­ja Kos­ki­nen.


Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 28.5.2013.

Eu­roop­pa- ja ul­ko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri Ale­xan­der Stubb (kok) ja jouk­ko suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä te­ki­vät tou­ko­kuun al­ku­puo­lel­la vien­nin­edis­tä­mis­mat­kan Ko­lum­biaan. Kau­pal­lis­ten ja po­liit­tis­ten suh­tei­den sy­ven­tä­mi­nen mai­den vä­lil­lä on ter­ve­tul­lut­ta. Sa­mal­la on kui­ten­kin tär­keää var­mis­taa tu­ki sel­lai­sel­le ta­lous­kas­vul­le, jos­ta hyö­ty­vät myös konf­lik­tis­ta kär­si­vän maan köy­hät.

Mi­nis­te­ri Stubb kir­joit­taa blo­gis­saan (7. 5.), et­tä suo­ma­lais­yri­tyk­sil­le on Ko­lum­bias­sa mark­ki­noi­ta, ja yh­teis­tä on eri­tyi­ses­ti met­sä- ja kai­vo­sa­loil­la. Mi­nis­te­rin mu­kaan maa­ta voi kut­sua La­ti­na­lai­sen Ame­ri­kan tii­ke­rik­si, sil­lä sen ta­lous on kas­va­nut voi­mak­kaas­ti jo kym­me­nen vuo­den ajan.

Ta­lous­kas­vus­ta huo­li­mat­ta Ko­lum­bia on tu­lon­jaon suh­teen yk­si maail­man epä­oi­keu­den­mu­kai­sim­mis­ta mais­ta: maa­no­mis­tus, va­ral­li­suus se­kä ta­lou­del­li­nen ja po­liit­ti­nen val­ta ovat kes­kit­ty­neet har­vo­jen kä­siin. Lä­hes 50 vuot­ta jat­ku­nut aseel­li­nen konf­lik­ti on ai­heut­ta­nut hu­ma­ni­taa­ri­sen krii­sin, jon­ka lie­vit­tä­mi­seen on ol­lut vain vä­hän kan­sal­lis­ta po­liit­tis­ta tah­toa.

Käyn­nis­sä ole­vat rau­han­neu­vot­te­lut ovat as­kel oi­keaan suun­taan, mut­ta jos konf­lik­tin pe­rim­mäi­siä so­siaa­li­sia syi­tä ei rat­kais­ta, py­sy­vään rau­haan ei pääs­tä.

Ko­lum­bias­sa on maail­man eni­ten maan­si­säi­siä pa­ko­lai­sia – jo­pa yli vii­si mil­joo­naa –, ja lu­ku kas­vaa jat­ku­vas­ti. Maas­sa ta­pah­tuu ih­mi­soi­keus­louk­kauk­sia, jois­ta osaan syyl­lis­tyy myös val­tio. Ne kyt­key­ty­vät lä­hei­ses­ti luon­non­va­ra- ja maan­omis­tus­ky­sy­myk­siin se­kä mo­ni­kan­sal­lis­ten yh­tiöi­den toi­min­taan.

Lu­kui­sat ih­mis­oi­keuk­sien puo­lus­ta­jat ovat me­net­tä­neet hen­ken­sä, ja tun­ne­tuis­ta ih­mis­oi­keus­ri­kok­sis­ta 98 pro­sent­tia on jää­nyt ran­kai­se­mat­ta.

Suo­mi nos­ti an­siok­kaas­ti esiin YK:n ih­mis­oi­keus­neu­vos­ton Ko­lum­bian mää­rä­ai­kais­tar­kas­te­lus­sa huh­ti­kuus­sa 2013 ri­kos­ten ran­kai­se­mat­to­muu­den se­kä nai­siin ja tyt­töi­hin koh­dis­tu­van sek­suaa­li­sen vä­ki­val­lan. Sa­maan ai­kaan Suo­mi on kui­ten­kin laa­ti­nut uu­den La­ti­na­lai­sen Ame­ri­kan ja Ka­ri­bian toi­min­taoh­jel­man, jos­sa ei juu­ri mai­ni­ta man­te­reel­la val­lit­se­vaa hä­tää ja eriar­voi­suut­ta.

Olem­me iloi­sia sii­tä, et­tä Ko­lum­bia on saa­mas­sa kes­kei­sem­män roo­lin Suo­men ul­ko­suh­teis­sa ja et­tä pää­kau­pun­kiin Bo­go­taan ava­taan Suo­men edus­tus­to. Ko­lum­bian ke­hi­tys­tä tu­lee kui­ten­kin kat­soa laa­jas­ti, ot­taa ra­ken­ta­vas­sa hen­ges­sä esiin ih­mis­oi­keus­ky­sy­myk­set se­kä edis­tää hy­vää hal­lin­toa. Näin ta­lous­kas­vu ja ul­ko­mai­set in­ves­toin­nit tuo­vat hy­vin­voin­tia kai­kil­le.

Ko­lum­biaan suun­taa­vien suo­ma­lais­yri­tys­ten toi­min­nan tu­lee ol­la lä­pi­nä­ky­vää ja vas­tuul­lis­ta. Vä­ki­val­lan run­te­le­mas­sa maas­sa on eri­tyi­ses­ti val­vot­ta­va, et­tei toi­min­ta tuo­ta li­sää ih­mis­oi­keus­louk­kauk­sia ja so­siaa­lis­ta eriar­voi­suut­ta.

On vält­tä­mä­tön­tä, et­tä Suo­mi edis­tää pait­si kaup­paa myös ih­mis­oi­keuk­sia ja so­siaa­lis­ta ke­hi­tys­tä.

Kat­ri Koi­vu­la on La­ti­na­lai­sen Ame­ri­kan alue­pääl­lik­kö Suo­men World Vi­sion -järjestössä ja Ar­ja Kos­ki­nen La­ti­na­lai­sen Ame­ri­kan ke­hi­tys­yh­teis­työ­koor­di­naat­to­ri Suo­men Lä­he­tys­seu­rassa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia