Näkökulmat

Käsivarren saamelaiset eivät voi väistää mereen

Alueen ainutlaatuisen luonnon ja kansan arvo tulisi tunnustaa kehityshankkeita suunniteltaessa, muistuttaa ihmisoikeustutkija Heta Heiskanen.
(Kuva: Juho Holmi / cc 2.0)

Käsivarren Lappi on tällä hetkellä monien suunnitelmien kohteena. Enontekiön kunta suunnittelee tuulivoimaa, Oulun geofysiikan tutkimuslaitos on kaavaillut alueelle tutkahanketta, GTK tekee alueella maanmittauksia, kansainväliset kaivosyhtiöt ovat kiinnostuneita kaivostoiminnasta, Helsingin yliopisto haluaa aitoa luonnonpuistoaluetta ja turistit halajavat koskemattomille hangille.

Kaikki suunnitelmat koskevat aluetta, joka on pitkälti koskematonta, ainutlaatuista ja herkkää erämaata.

Ympäristön lisäksi alue on erityinen myös asutukseltaan. Käsivarressa asuu porosaamelaisia, joilla on säilynyt perinteinen jutaava poronhoito ja ympäristöperinnetieto. Vastaavaa ei löydy muualta maailmasta. Tämän ainutlaatuisen luonnon ja kansan arvo tulisi tunnistaa ja olemassaolo turvata.

Kun alueen käyttöä suunnitellaan, porosaamelaisten tulisi voida osallistua ympäristöpäätöksentekoon nykyistä voimakkaammin. Tästä hyvää mallia edustaa biodiversiteettisopimukseen pohjaava Ak we Kon malli. Vastaavanlaista mallia tulisi soveltaa myös muihin kuin biodiversiteettisopimuksen alaisiin asioihin.

Myös lainsäädäntöä tulisi uudistaa soveltuvilta osin alkuperäiskansan oikeuksien paremmin huomioonottavaksi. Esimerkiksi nykyinen poronhoitolaki ei tunnista porosaamelaisten poronhoitoa. Olisi tarpeellista selvittää, kuinka lainsäädäntö voisi ottaa huomioon paremmin poronhoitomääritelmän, joka pohjautuu porosaamelaisten omaan kulttuuriin ja perinteisiin. Poronhoidon oikeudellista määritelmää päivitettäessä porosaamelaisten tulisi olla määritelmän tuottajina.

"Saamelaisten kulttuurioikeudet toteutuisivat vahvemmin, kun kotimainen lainsäädäntö antaisi perinteiselle poronhoidolle sen tarvitseman suojan."

Samoin paranneltu kaivoslakikin kaipaisi tarkennuksia. Osallistumisoikeudet eivät ole turvattu kartoitusvaiheesta lähtien, vaan vasta myöhemmin. Saamelaisilla tulisi kuitenkin olla oikeus osallistua suunnitteluvaiheesta lähtien, jotta osallistuminen toteutuu aidosti.

Uudistukset olisivat myös perustuslain ja kansainvälisten sopimusten hengen mukaisia. Saamelaisten kulttuurioikeudet toteutuisivat vahvemmin, kun kotimainen lainsäädäntö antaisi perinteiselle poronhoidolle sen tarvitseman suojan. Uudistukset vahvistaisivat myös alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta.

Osallistumisoikeuksien turvaamisen ja lainsäädännöllisen suojan lisäksi valvonnalla on keskeinen merkitys saamelaisen poronhoidon turvaamisessa. Esimerkiksi moottorikelkkailijoiden tulisi noudattaa sovittuja reittejä eikä poiketa alueille, joissa porot ovat pysähtyneet ruokailemaan. Melu nimittäin aiheuttaa esimerkiksi keskenmenoja kantoaikana, hajottaa poroelot siten, että poronhoitajille koituu lisävaivaa ja pahimmassa tapauksessa säikyttää porot pakosalle niin, että porot saattavat vaikeassa maastossa tippua korkealta ja katkaista jalkansa. Jollei valvonta ole riittävää, parhainkaan lainsäädäntö ei anna riittävää oikeussuojaa.

Kirjoittaja on ihmisoikeustutkija ja tohtoriopiskelija Tampereen yliopistossa.

Käsivarren saamelaisten omiin, autenttisiin videopuheenvuoroihin voi tutustua Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -yhteishankkeen www.ymparistokonfliktisovittelu.fi-sivustolla. Hanke julkistaa myös ensi vuonna porosaamelaisten ympäristöhaasteista kertovan dokumentin. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelma, jonka tavoitteena on haastaa eri toimijat lisäämään ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta.

Näkökulma ihmisoikeudetalkuperäiskansattalousympäristö Suomi

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.