Näkökulmat Kestävän kehityksen tavoitteet

Kansalaisyhteiskunta ja johdonmukaisuus Suomen kestävän kehityksen lippulaivoiksi

Suomi on jo ottanut merkittäviä askeleita kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa, ja se voisi toimia myös esimerkkinä muille maille, kirjoittaa Jussi Kanner.
Vihreä kupla
(Kuva: Keoni Cabral / CC BY 2.0)

 

Artikkeli on julkaistu alun perin Kehyksen blogissa.

 

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin syyskuussa New Yorkissa. Suomi on jo käynnistänyt valmistelut toimintasuunnitelman jalkauttamiseksi ja pohtii mahdollisia kärkihankkeita.

Ensimmäinen tilinteon hetki koittaa heinäkuussa, jolloin maailma kokoontuu uudelleen New Yorkiin korkean tason poliittiseen foorumiin (High-Level Political Forum, HLPF) katsomaan, mitkä maat ovat päässeet liikkeelle ja millä keinoilla. Suomi on ilmoittautunut ensimmäisten 22 maan ryhmään antamaan vapaaehtoisen kansallisen raportin toimeenpanon edistymisestä.

Suomessa on todella otettukin jo merkittäviä askelia. Kestävän kehityksen hallintomallia pidetään maailman edistyneimpänä. Pääministeri Juha Sipilä vetää eri toimijaryhmät yhteen tuovaa kestävän kehityksen toimikuntaa, jossa on esimerkiksi poikkeuksellisen laaja kattaus kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Toimikunnan sihteeristö ja koordinaatio on istutettu nyt pääkallopaikalle valtioneuvoston kansliaan. Myös poikkihallinnollisen politiikan johdonmukaisuuden saralla Suomi on tehnyt uraauurtavaa työtä, vaikka tämä profiili viime vuosina onkin hieman pölyttynyt.

"Suomessa on todella otettu jo merkittäviä askelia."

Tänä keväänä eri ministeriöt ovat Suomessa listanneet politiikanaloja ja budjettilinjoja, jotka tukevat kestävän kehityksen Agenda 2030:n 17 tavoitteen ja 169 alatavoitteen saavuttamista. SYKE ja Demos puolestaan laativat valtioneuvostolle lähtötilaselvitystä Suomen toimeenpanon puutteista ja vahvuuksista. Selvitys on luvattu toteuttaa eri sidosryhmiä laajasti osallistaen.

Eri aloitteet antavat Suomelle hyvän pohjan raportoida ja näyttää esimerkkiä muille maille siitä, kuinka kestävää kehitystä toteutetaan johdonmukaisella, eri sektorit yhteen tuovalla politiikalla ja kuinka sekä politiikkojen valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan on syytä ottaa mukaan eri toimijaryhmät kansalaisjärjestöistä ja tutkimusmaailmasta kuntiin ja yksityissektoriin.

Nämä kaksi voisivat hyvin olla Suomen pääviestit heinäkuussa. Suomen hallintomalli tulisi esitellä nimenomaan tapana varmistaa eri politiikka-alojen yhteen tuominen ja kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden toteutuminen. Tämä kannustaisi muita maailman maita kehittämään omia politiikkojaan johdonmukaisemmiksi ja jatkaisi siten pitkäjänteistä työtä.

Vastaavasti Suomen kokemus ja vahvuus kansalaisyhteiskunnan osallistamisessa kaipaa huomiota. Tukemalla kansalaisyhteiskunnan osallistumasta myös korkean tason politiikkafoorumin keskusteluun Suomi näyttäisi konkreettisella tavalla, kuinka kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa tulee maailmassa varjella ja edistää. Positiiviset esimerkit kun ovat viime aikoina olleet kiven alla.

Kirjoittaja on Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori.

NäkökulmaKestävän kehityksen tavoitteet kestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaYK Suomi Kehys ry

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.