Näkökulmat Demokratia

Kambodža ottaa askeleita kohti diktatuuria

Kambodža on ottanut viime aikoina pääministeri Hun Senin johdolla huomattavia askelia kohti totalitaarista järjestelmää, ja heinäkuun lopussa järjestettävät vaalit saattavat olla kambodžalaisen demokratian joutsenlaulu. Länsimaisten mediatalojen otsikoissa maa loistaa kuitenkin usein poissaolollaan.
Vaalimainos Kambodžassa
Kambodžassa matkaileva ei voi välttyä näkemästä CPP:n puoluelogoa, joka koristaa lähes jokaisen kambodžalaisen kylän tienvartta. Puolueen kyltillä usein myös brändätään ulkomaisella rahalla rakennettuja hankkeita. (Kuva: Kirjoittajat)

Kuka on Hun Sen?

Hun Sen, alkuperäiseltä nimeltään Hun Bunal, on yksi maailman pisimpään vallassa ollut poliitikko. Hän on johtanut Kambodžaa yhtäjaksoisesti 33 vuotta. Kuusikymmentäviisivuotiaan Hun Senin sanotaan olevan laskelmoiva ja nepotistinen poliitikko, jonka keskeisenä pyrkimyksenä on puhdas oman edun maksimointi. Koska oppositio on pitkälti lakkautettu, on oletettavissa, että Hun Sen pysyy vallan kahvassa myös Kambodžassa 29.7. järjestettävien vaalien jälkeen.

Hun Sen on alkujaan maaseudun kasvatti, joka nousi punakhmerien riveissä nopeasti pataljoonan komentajaksi mutta loikkasi Vietnamin puolelle vuonna 1977. Pääministerin punakhmer-vuosista tiedetään varmuudella vähän ja mahdollisia sotarikoksia on oletettavasti pyritty tietoisesti peittelemään. Punakhmereistä on kuitenkin muistona pääministerin lasisilmä, joka paikkaa Phnom Penhin vuoden 1975 taisteluissa menetettyä silmää.

Palkinnoksi uskollisuudestaan Vietnamin kommunisteille Hun Sen asetettiin Kambodžan ”nukkehallitsijaksi” vietnamilaisten joukkojen syrjäyttäessä punakhmerit vuonna 1979. Tästä alkoi Vietnamin valta, jonka alla Hun Sen opetteli politiikan salat ja nousi maailman nuorimmaksi pääministeriksi. Vietnamin valta loppui vasta vuonna 1991 solmittuun Pariisin rauhansopimukseen, jossa myös määrättiin perustettavaksi YK:n tähän asti kallein operaatio – UNTAC (United Nations Transitional Authority in Cambodia). Tämän kaksi miljardia dollaria maksaneen operaation tarkoituksena oli aloittaa rauhanprosessi ja saattaa maa demokratian polulle.

Vaikka monella mittarilla mitattuna Kambodža on kehittynyt huomattavasti, ei kehitys ole tavoittanut kaikkia sektoreita ja etenkin demokraattinen kehitys on laajalti jäänyt jälkeen. Kehitysapudollarien toivossa esitetyn demokraattisen teatterin esittäminen on hiipunut etenkin kuluneen kahden vuoden aikana, ja arvostettu brittilehti The Guardian tituleerasi äskettäin Hun Seniä ”täysivaltaiseksi diktaattoriksi”.

Virallinen valta sekä henkilökohtaisiin suhteisiin perustuva valta kulkevat Kambodžassa käsi kädessä, ja poliittista tukea, nimityksiä korkea-arvoisiin virkoihin sekä rahaa vaihdetaan systeemin ulkopuolelta.

Toivo demokratiasta – ja sen kuihtuminen

Kesällä 2013 vaaleissa koettiin aivan uudenlainen toivo demokratiasta, kun ensimmäistä kertaa Kambodžan historiassa oppositio sai rivinsä kasaan, ja Hun Senin edustaman puolueen, Cambodian People’s Party:n (CPP), keskeisin haastaja ja oppositiopuolue Cambodia National Rescue Party (CNRP), ylsi lähes tasalukemiin CPP:n kanssa.

Toivo on kuitenkin pikkuhiljaa heikentynyt, kun CPP on kiristänyt otettaan uusien vaalien lähestyessä. Kesällä 2016 pääkaupungissa Phnom Penhissä ammuttiin keskellä päivää kuoliaaksi poliittinen kommentaattori ja Hun Senin hallinnon äänekäs kriitikko Kem Ley. Samana vuonna Hun Senin henkivartijat myös pahoinpitelivät vakavasti kaksi oppositiopuolueen kansanedustajaa hallitusrakennuksen edustalla.

Viimeistään marraskuussa 2017 kaikki toivo vallan vaihtumisesta kuihtui, kun CNRP hajautettiin ja sen toiminta kriminalisoitiin maanpetturuussyytteiden nojalla. Puolueen johtaja Kem Sokha vangittiin aiemmin syksyllä. Suurin osa opposition yli sadasta jäsenestä on sittemmin paennut maasta tai heidät on määrätty politiikan ulkopuolelle seuraavaksi viideksi vuodeksi. CNRP:n hajotuksen vuoksi vapautuneille paikoille nousi 44 päättäjää, joita ei ole valittu demokraattisesti.

Lukuisia journalisteja ja ihmisoikeusaktivisteja, sekä kambodžalaisia että kansainvälisiä, on sittemmin vangittu tai karkotettu maasta. Puolueettomia radiokanavia on suljettu, ja maan viimeisetkin vapaat lehdet ovat saaneet yllättäviä, miljoonien suuruisia, veromätkyjä, mikä on pakottanut ne lopettamaan toimintansa tai siirtämään toimintansa uusien, ulkomaalaisten omistajien alaisuuteen. Uusilla omistajilla taas on kytköksensä Kambodžan valtapuolueeseen.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan maan sijoitus lehdistövapauden mittarilla on pudonnut vuodessa kymmenellä paikalla sijalta 132 vuonna 2017 sijalle 142 vuonna 2018.

Hallinto on muiden maiden johtajilta omaksutuin metodein kehottanut myös taistelemaan ”fake news” -uutisointia vastaan. Toukokuussa hallitus ajoi kaikessa hiljaisuudessa läpi lain, jonka mukaan kaikki julkinen viestintä, joka on jotenkin tulkittavissa vaaraksi yhteiskunnalliselle järjestykselle, turvallisuudelle, taloudelle, kulttuurille tai perinteille, on laitonta.

Pääministeri lupasi julkisesti ”seurata mielenosoittajia näiden koteihin ja hakata heidät”, mikäli he tahraavat hänen maineensa. 

Postista ja telekommunikaatiosta vastaavalla ministeriöllä on valtuudet valvoa kaikkea internet- ja puhelinliikennettä, ja se on saanut tehtäväkseen rakentaa valvontajärjestelmän, jonka läpi kaikki viestintä ohjataan. Viime aikoina on myös asetettu uusia, tiukempia lakeja, jotka koskevat kansalaisjärjestöjä ja ammattiyhdistyksiä.

Lisäksi keväällä ajettiin läpi uusi kunnianloukkauslaki, joka antaa hallitukselle paremmat mahdollisuudet asettaa yksittäisiä ihmisiä syytteeseen ilman selviä rikkomuksia. Yksi ensimmäisiä lain nojalla pidätettyjä henkilöitä oli buddhalainen munkki, jota syytettiin pääministerin julkisesta arvostelusta jo ennen kuin lakia oli edes virallisesti hyväksytty.

Moottoripyörä sillalla Kambodžassa
Kambodžan talous on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia, mutta eriarvoisuus on kasvanut. Kuvassa sillan sivua koristaa CPP:n logo (Kuva: Kirjoittajat)

Hun Senin vallan lonkerot ulottuvat myös maan rajojen ulkopuolelle. Tästä esimerkkinä kambodžalaisen naisen, Sam Sokhan, tapaus. Sokhan rikoksena oli sandaalin heittäminen jokaisesta kylästä löytyvää CCP:n puolueen logoa päin. Tapaus videoitiin ja ladattiin sosiaaliseen mediaan, jossa siitä nousi kohu. Nainen pakeni videota seurannutta pidätysmääräystä Thaimaahan, jossa YK myönsi hänelle pakolaisstatuksen.

Sittemmin Thaimaan viranomaiset palauttivat naisen Kambodžaan, jossa tämä tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan tapaus on kylmäävä viesti maan ulkopuolella asuville kambodžalaisille siitä, kuinka pitkälle Hun Senin lonkerot ulottuvat.

Helmikuussa pääministeri osallistui Australian ja ASEAN-maiden väliseen huippukokoukseen Sydneyssä, jossa vastassa oli joukko Hun Senin vastaisia mielenosoittajia. Pääministeri lupasi julkisesti ”seurata mielenosoittajia näiden koteihin ja hakata heidät” (vapaasti suomennettu), mikäli he tahraavat hänen maineensa. Kambodžan nykyhallintoa eivät tämän vastustajat liene turhaan luonnehtineet mafiahallinnoksi.

EU ja USA tuomitsevat

Yhdysvallat ja EU ovat ryhtyneet kurinpidollisiin toimiin Kambodžan suhteen. EU on tuominnut Kambodžan viimeaikaiset tapahtumat julkisesti ja jäädyttänyt vaalitukensa. Yhdysvallat taas leikkasi kahdenvälistä apua etenkin Kambodžan armeijalta, asetti hallinnon korkeimmat jäsenet matkustuskieltoon sekä jäädytti heidän varansa ja rahasiirtonsa.

Hun Sen on vastoin asiantuntijoiden neuvoja ilmaissut julkisuudessa välinpitämättömyytensä lännen lausuntoihin. Hun Sen onkin ehtinyt löytää parempia leikkitovereita kansainväliseltä kentältä, ja esimerkiksi uudet vaalitarkkailijat on jo löydetty Venäjältä.

Erityisen lämpimät välit Kambodža on onnistunut hieromaan Kiinan kanssa. Nykyisin Kambodža onkin Kiinan keskeisimpiä liittolaisia Kaakkois-Aasiassa. Vuonna 2016 maa sai miltei 36 prosenttia kahdenvälisestä avustaan Kiinalta, ja vuonna 2017 myös kolmasosa pääomasijoituksista tuli Kiinasta. Tämä on enemmän kuin kambodžalaisten omat pääomasijoitukset ovat yhteensä.

Kiina on investoinut raskaasti niin sotilaalliseen apuun, laittomiin hakkuisiin, infrastruktuuriin kuin kaivostoimintaankin Kambodžassa. Vaikka taloudelliset suhteet ovat hyväksi erityisesti maan vanhenevalle infrastruktuurille, ovat ne usein olleet tuhoisia ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta.

Kambodžan tulevaisuus

Jotain hyvääkin Kambodžan kehityksessä on myönnettävä tapahtuneen. Maan talouskasvu on ollut hätkähdyttävää, peräti huimat 7,6 prosenttia vuodessa. Köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on pudonnut vuosien 2007 ja 2014 välillä virallisesti miltei 48 prosentista 13,5 prosenttiin, ja maa nousi vuonna 2015 keskituloisten valtioiden joukkoon.

Keskimääräinen elinikä on noussut jo yli 71 vuoteen, (virallisesti) lukutaitoisia on melkein 90 prosenttia väestöstä ja lapsikuolleisuus on puolittunut vuodesta 2000. Ikävä kyllä eriarvioisuus on kuitenkin jopa kasvanut ja suuri osa ”köyhyydestä nousseista” elää itseasiassa vain juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolella.

Nähtäväksi jää, kuinka pitkälle Kambodža jatkaa Kiinan viitoittamalla tiellä, jossa poliittisten oikeuksien kaipuu tukahdutetaan materialistisella kehityksellä. Hun Sen on vannonut hallitsevansa ainakin seuraavat kymmenen vuotta, ja vaalien lähestyessä myös poliittinen peli kovenee.

Hun Sen onkin ehtinyt löytää parempia leikkitovereita kansainväliseltä kentältä, ja esimerkiksi uudet vaalitarkkailijat on jo löydetty Venäjältä.

Viime aikoina esimerkiksi korkea-arvoiset armeijan upseerit ovat ”määränneet” kaikki sotamiehet äänestämään valtapuoluetta. Kiina on jo julistanut, että vaaleista tulee ”avoimet ja vapaat” ja lahjoittanut valtiolle suurimman osan äänestyksissä tarvittavista materiaaleista. Kansainvälinen järjestö Transparency International on kieltäytynyt valvomasta vaaleja tehtävän mahdottomuuden vuoksi. Pääministeri Hun Sen on kuitenkin lausunut useaan otteeseen, ettei Kambodža ole kiinnostunut muiden maiden tuomioista vaaleista.

Mielivaltaiset pidätykset sekä vastustajien syyttely tuntuvat vain kiihtyvän vaalien lähestyessä, ja CPP:n vaalimainokset täyttävät jo perimmäisimmätkin kolkat Kambodžan maaseudusta. Sen lisäksi että mainokset pitävät pääministerin kasvot ja puolueen nimen äänestäjien mielissä, brändätään niillä myös esimerkiksi erilaisia kehityshankkeita CPP:n alle. Valtiollinen ja kunnallinen vaalilautakunta taistelevat siitä, kenellä on oikeus ja kenellä velvollisuus valvoa vaaleja.

Tämä lienee kuitenkin turhaa, sillä kukaan muu kuin valtapuolue ei ole onnistunut löytämään riittävästi vapaaehtoisia vaalitarkkailijoita miehittämään vaalipisteitä. Tämä lisää epäilyksiä vaalivilpistä, mutta väestö pelkää leimautuvansa väärän puolueen edustajiksi, ja sodan kauheudet ovat vielä niin tuoreessa muistissa, että iso osa kambodžalaisista haluaa vain rauhaa – hinnalla millä hyvänsä.

Kirjoittajat työskentelivät viime keväänä Kambodžassa avustustyössä.

MUOKATTU 4.9.2018. Artikkelin toisen kirjoittajan nimi lisätty.

Demokratia ihmisoikeudetsananvapaustiedotusvälineetpolitiikkademokratiahallintokorruptio & läpinäkyvyys Kambodža

Punakhmerit

Punakhmerien valta-aika oli lyhyt mutta sitäkin verisempi. Punakhmerit pakkosiirsivät koko kansan maaseudulle pakkotyöhön toteuttamaan kommunistisen Pol Potin johdolla utopistista agraariyhteiskuntaa. Arviolta jopa 30 prosenttia väestöstä menehtyi joko nälkään, tauteihin tai hirmuhallinnon joukkoteloituksiin vuosina 1974–1979.

Punakhmerien valta loppui Kambodžassa Vietnamin miehitykseen. Tämä ei kuitenkaan taannut vielä rauhaa, vaan Vietnamin miehityksen aikana punakhmerit, vietnamilaiset ja pienemmät kambodžalaiset puolueet jatkoivat sotimista keskenään.

Vasta YK:n maahantulo 1990-luvun alkupuolella rauhoitti tilanteen virallisesti, mutta vielä 1997 maassa nähtiin verinen vallankaappausyritys ja vuoden 2013 vaaleja seurasivat kuukausia kestäneet veriset mielenosoitukset.

Lue myös

Tutkija Leonardo Custódio, Tampereen yliopisto

Miksi brasilialaiset valitsivat äärioikeistolaisen presidentin? Jair Bolsonaron voitto ei yllättänyt tutkija Leonardo Custódiota

Tampereen yliopiston tutkijan Leonardo Custódion mukaan moni brasilialainen nieli presidenttiehdokkaan törkykommentit pelkkänä retoriikkana ja äänesti tätä niistä huolimatta. Nyt etenkin Brasilian kansalaisyhteiskunta pelkää tulevaa, sillä Bolsonaro on luvannut jopa lopettaa aktivismin maasta.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.
Käsiä pystyssä

Oikeusministeriön demokratiapalkinto ihmisoikeuskasvatukselle ja afganistanilaisten naistoimittajien kouluttajille

Oikeusministeriö palkitsi muun muassa Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistuksen. Uudistusta vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila sanoo, että ihmisoikeuskasvatus on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.